Parasta hiihtolomalla

Kotiuduttiin Jyväskyläreissusta karkauspäivän iltana ennen yhtätoista. Oltiin lomalla vähän päälle viikkko ja ehdittiin tehdä hurjan paljon siihen nähden, että piti olla ihan rennosti. Kuvia tuli otettua aika kivasti, ihan kunnon kameralla - isosiskollani on sellainen. Ja yksi ensimmäinen kerta tuli korkattua Tuhinalle.

Lomamatka alkoi sunnuntaina neljältä. Sen jälkeen kun oltiin aamulla käyty Tuhinan kanssa kirkossa ja tultu kotiin pakkaamaan. Tai sitten sen jälkeen kun oltiin jääty aamulla kiireessä auramattomaan pihaan auton pohjasta kiinni - kahdesti, ja kaivettu sitä autoa lumesta ensin naapurin avustuksella ja sitten puoliskoni kanssa, naapurin lämmitellessä Tuhinaa rappukäytävässä. Yhteensä kaksi tuntia, vähän erilainen kirkkopäivä. Ja sitten pakattu Tuhinan päikkäreiden ajan.

Automatkat Tuhinan kanssa sujuu yleensä ihan hyvin, mutta olihan se luksusta, kun mun isosisko istui koko matkan takapenkillä ja sai helposti Tuhinan viihtymään. Itse matkustan yleensä aluksi etupenkillä ja hyppään kesken matkaa taakse jos Tuhina ei nukukaan ja lelut ei enää kelpaa. Puoliskoni matka jatkui Ouluun ja me otettiin loppuilta aivan rennosti äidin ja siskoni kanssa jutellen.


Parasta lomassa oli koko porukalla ulkoilu. Maanantaina pulkkailtiin takapihalla isosiskon ja äidin kanssa. Tiistaina pulkkailtiin molempien siskojeni kanssa Tuomiojärven jäälle, seuraan liittyi myös meidän isi ja äitikin tuli meidän kanssa pulkkamäkeen vanhalle leirintäalueelle.

Ystäviä mahtui viikkoon kolme. Tiistaina käytiin Tuhinan kanssa kylässä mun luottokampaaja-meikkaajan luona, moikkaamassa häntä ja lapsia. Järkytykseksemme todettiin ettei oikeasti olla nähty neljään vuoteen! Keskiviikkona mun kutosluokan paraskaveri tuli piristämään meidän iltaa käynnillään. Torstaina taas ulkoiltiin aamupäivä Varalan luokkakaverin ja hänen tyttönsä kanssa, jotka tekivät aamupäivä reissun meitä moikatakseen.

Jos perjantai-iltaista puoliskoni paluuta ja mummua lukuun ottamatta koko porukalla luistelua ei lasketa, viikon kohokohta oli lauantai ja Laajavuori! Kyllä, veimme Tuhinan 1v7kk rinteeseen. Vähän jännitettiin kun pienimmät monot oli kokoa 25 ja Tuhinan uudet talvikengät kokoa 22. Lyhyimmät laskettelusukset oli 70cm pitkät, eli juuri Tuhinaa lyhyemmät. Kypäräkin saatiin sovitettua päähän mummun pipon kanssa.


Tuhina pääsi jo loivempaan lasten rinteeseen vaarin kanssa sillä aikaa kun minä laitoin monoja. Loivassa mäessä hän laski parin metrin matkoja itsekseen. Mun ei ollut tarkoitus mennä mahani kanssa rinteeseen suksilla, mutta jotenkin päädyin kuitenkin ensimmäistä kertaa bleideillä lasten mäkeen. Ja no, olihan se sen arvoista. Tuhina selvästi tykkäsi vauhdista kun laskettiin jyrkempää lasten rinnettä yhdessä. Isot rinteet jätin ihan suosiolla kuitenkin välistä.

Meidän rinteeseen lähtö venähti sen verran että oltiin lippukassalla puolitoista tuntia ennen rinteiden sulkemista. Tuhinan kanssa tunti oli juuri sopiva aika. Kaksi viimeistä hissinousua hän oli vähän itkuinen, mutta reipastui aina laskuun. Ja sen toisen itkuisen nousun jälkeen todettiin että ollaan valmiita. Ehdittiin juuri vaihtaa meidän perheeltä monot pois kun isosisko, mummu ja vaari tulivat myös takaisin rinteestä.

Viime viikko menikin sitten enemmän ja vähemmän reissusta toipumiseen - mitään ei tehty kun kerhot ja muskari oli vasta nyt hiihtolomalla - ja päättyi vielä ekstempore reissuun viikonloppuna. Meidän serkun vauva sai nimen sunnuntaina. Puoliskoni totesi reissanneensa tarpeeksi vähään aikaan ja mun ja Tuhinan reissu suunnitelma tyssäsi kun äidin piti olla sunnuntaina Jyväskylässä.


Lauantai iltana soitin vielä isosiskolle ja isille ja päätettiin siskon kanssa sittenkin lähteä. Niinpä pakkasin mun ja Tuhinan tavarat ja ajettiin heti lauantaina Lahteen isosiskolle yöksi ja sunnuntai aamuna heti suunnattiin Turkuun. Oli aivan mahtavaa nähdä pitkästä aikaa isoäiti ja isoisä ja serkkuja ja tietysti meidän tätiä. Ja tietysti tajuttiin vasta matkalla että eihän meillä ollut mitään lahjaa eikä edes korttia. Mutta tärkeintä oli varmaan kuitenkin että ylipäätään päästiin paikalle.

Jäätiin Lahteen vielä toiseksikin yöksi. Mulle tuli autossa super huono olo, enkä kyllä sillä ololla ja päänsäryllä olisi kotiin saakka edes pystynyt ajamaan. Harvemmin tulee patkapahoinvointia kun itse ajaa. Onneksi oltiin mun isosiskon kanssa liikenteessä ja ehdittiin vaihtaa kuskiakin. Päänsäryn sain kadotettua suihkuun. Mutta illalla ei tehnyt enää ruokaa mieli vaikka vähän nälkä olikin. Otin kyllä jo pakatessa huomioon sen että sunnuntaista tulee pitkä päivä ja vaikka siskolta meille kotiin ajaa vaivaisen tunnin, niin ei ollut pakko ajaa sitä viimeistä tuntia yksin yötä vasten.

Maanantaina kotiuduttiin yhden aikaan päivällä. Tämä viikko onkin nyt mennyt enemmän ja vähemmän reissaamisesta toipumiseen. Päiväunia ollaan nukuttu taas koko porukalla Torstaina huitastin lähemmäs neljän tunnin unet, vaikka Tuhina on nukkunut taas paremmin öisin. Kaksi pyykkikoppaakin olen saanut jo tyhjennettyä. Kotikin alkaa olla taas siinä kunnossa ettei yllätysvieras yllätä ja sehän tarkoittaa sitä että saan otettua kuvat meidän kotiesittelyyn!

Seuraavaa reissua onkin suunniteltu jo pääsiäiseksi... :)

6 kommenttia

  1. kai tuutte Raumalle pääsiäisenä?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooo ei, kun tarkotus oli kenties saada myös Raumalaisia tuonne keskemmälle Suomea :D

      Poista
  2. Ihania kuvia! Tuhinasta tulee kyllä isona laskettelija, kun se on noin pienenä jo saanut sukset jalkaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos! :D haha, se on se tarkotuskin! :) jäällekin oltas haluttu jo neidillekin luistimet jalkaan mut niissä on tuo sama koko-ongelma ku monoissa oli, pienimmät on kokoa 25 niin ei nyt tälle talvea vielä ostettu. Ja perinteinen hiihtäminen taitaa jäädä ens talvelle kanssa :D

      Poista

Ihana yllätys, kiitos kommentista !