Millainen bloggaaja olen? -haaste

Luin Mama Lina blogista Millainen bloggaaja olen? postauksen ja kun Liina kerran haastoi kaikki bloggaajat vastaamaan kysymyksiin, niin miksikäs ei, koska haasteet on aina kivoja. 


1. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?
Joskus keväällä 2010 päätettiin kaverin kanssa et hei aletaan kirjottaa blogeja, vaikka en edes tiennyt mitä bloggaaminen on. Todellisuudessa blogi unohtui äkkiä. Keväällä 2014 Elpua odottaessani löysin koulukaverini suositun blogin ja kahlasin sen alusta loppuun ja ajatus omasta blogista alkoi pikkuhiljaa kiinnostaa. Lopulta puoliskoni rohkaisemana päätin kokeilla.

2. Kuinka kauan olet kirjoittanut blogia?
Maanantaina tuli neljä vuotta ensimmäisen postauksen julkaisusta.

3. Kuvaile blogiasi. Mikä on pääasiallinen aihe etc.
Sängyn alla on tavallaan mun versio perinteisestä päiväkirjasta ja meiden perheen arjesta. Tämä on siis perheblogi. Täällä on muistoja, arjen tapahtumia ja lasten vauvakirjat.

4. Kuinka usen päivität blogiasi?
Sattuman varaisesti noin kerran viikossa tai 4-6 kertaa kuussa. Tavoite on 10 postausta/ kuukausi mutta siitä olen nyt vähän jäänyt jälkeen. 

5. Kumman valitset kuvat vai tekstin?
Aloitan postauksen aina kirjoittamalla joten teksti tietenkin. Nyt olen innostunut enemmän myös kuvista ja niitä alkaa olla myös postauksissa enemmän  - paitsi tässä postauksessa koska jostain syystä mulla ei ole kuvia itsestäni. Teksti edellä ja kuvat tulee sitten tukemaan tekstiä. Harvoin on ensin kuva, josta alan kirjoittaa.

6. Mistä saat inspiraatiota postauksiin?
Arjesta, kirjoitanhan päiväkirjaa. Joskus on kiva päästä purkaan jos on jotain mielenpäällä tai kaverin kirjoitus saa miettimään omaa näkökulmaa jostain aiheesta. Ja sitten tietenkin näitä haasteita on kiva napata.

7. Bloggaatko mieluiten aamulla, päivällä vai illalla?
Yöllä. Tai siis kaikista mieluiten aamupäivän ja päivällisen välillä, yleensä silloin on eniten aivotoimintaa. Mutta minun oma "vapaa-aika" jää tänne iltaan niihin hetkiin, kun oikeasti pitäisi jo mennä nukkumaan.

8. Kuinka usein teet jotain blogisi eteen, kuten luonnostelet, otat / käsittelet kuvia, vastaat kommentteihin?
Joka päivä teen jotakin. Mulla saattaa olla useampiakin postauksia tekeillä yhtä aikaa, siis ihan tässä selaimen välilehdelle kolme postausta kerraallaankin auki. Aina kun avaan tietokoneen avaan myös bloggerin ja kuvat ja aina kun lähden kotoa mulla keikkuu kamera kaulassa.

9. Luetko muiden blogeja? Minkä tyylisiä? 
Luen eniten Kaksplussan blogiverkostolaisten blogeja, satunnaisesti seuraan myös muutamaa muuta perhebloggaajaa ja Annin uunista käyn kurkkimassa reseptejä.

10. Mitkä asiat toisten blogeissa kiinnittävät huomiosi ja saavat sinut ehkä liittymään jopa lukijaksi?
No ensimmäisenä tietenkin banneri ja ulkoasun värimaailma antaa ensivaikutelman blogista. Postauksessa kiinnostaa kirjoitustyyli ja kuvat ja toki tekstin persoonallisuus. Jos teksti saa nauramaan tai itkemään ja elämän tilanne on yhtään lähellä omaani (koska vertaistuki) jään varmasti lukijaksi.



11.Kolme parasta asiaa bloggaamisessa
Ensimmäiseksi omien ajatusten selventäminen myös itselleen. Joskus saman asian voi jutella halki puoliskon siskojen kälyjen äidin ja anopin kanssa, mutta silti se lopulta selkeytyy ja joskus päätöksen tekokin helpottuu vasta sitten kun saa ajatukset paperille ja ne alkaa muodostaa jotain järkevää.

Toiseksi parasta on muistojen tallentaminen. Myönnetään, että luen monesta omia vanhoja postauksiani jos en muista milloin on tapahtunut joku tietty juttu :D Täältähän löytyy lasten syntymät (tosin Elpun synnytyskertomus pitäisi kirjoittaa uudestaan), minun ja puoliskoni tarina ja paljon muita arkisiakin muistoja.

Kolmanneksi kaverit. Bloggaamisessa parasta on yhteisöllisyys ja saman henkiset kaverit ympäri Suomen, joita en luultavasti olisi koskaan oppinut tuntemaan, jos en olisi alkanut itse kirjoittaa ja seuraamaan muiden blogeja. (Ihan vaan mainitakseni Matu - Helmoissa, en edes tiedä miten eksyin sun blogiin ensimmäisen kerran, mutta taisin alkaa heti kommentoida ja Matu on ensimmäinen blogin kautta tullut ystävä, jonka kanssa treffattiin livenä :D) Ja kaksplussan blogiverkoton tytöistä on tullut ihan huikea ystäväjoukko.

12. Entä kolme huonointa?
Noo en tiedä onko se huonointa, mutta joskus on tosi haastavaa löytää arjen keskeltä aikaa ja rauhaa kirjoittaa postauksia valmiiksi saakka.

Ja toinen haaste on se, että otan niin paljon kuvia etten tiedä mitä niillä tekisin. Julia - Sininen norsu ja samettikarhu joskus lohdutti, että ennen jos kohteesta otti 50 kuvaa, niin nyt enää 15, eli kai mullakin se kuvaussilmä tästä harjaantuu pikkuhiljaa. Vaikka olenkin kuvannut paljon niin tämä kamera mulla on kuitenkin ollut vasta 7kk käytössä, enkä tosiaan osaa hyödyntää sitä vielä ihan täysin. Ja siis paljon tarkoittaa määrää.

Mulla ei itsellä oikeastaan ole koskaan ollut ilkeitä kommentteja, mutta niiden riski ja nimen omaan anonyymien ilkeät huutelut on tietty tosi kurjajuttu blogimaailmassa yleensäkin. Ja facebookin vallannut blogiviha. :D

13. Oletko mielelläsi vuorovaikutuksessa lukijoiden kanssa? Vastaatko mielelläsi kommentteihin?
Tottakai! Kommentit blogin postauksiin on vähän niinkun postikortteja tai pieniä ihania piristäviä ylläreitä. Vastaan aina kaikkiin kommentteihin, myös niihin joita en jostain syystä ole huomannut ajallaan vaan vasta viikkojen tai kuukausien pääästä, vastaan silti. Haluaisin vastata enemmän kuin "Kiitos kommentista", ja joskus niitä vastauksia pitää miettiä sitten pidempään. Parhainta on kuitenkin se että tuleekin pieni keskustelu kommenttiboksiin! :)

14. Onko blogillasi muita somekanavia kuten Instagram tai Facebooksivua?

Blogilla on facebooksivu ja instagram ja pinterest on blogin nimellä, mutta käytän sitä aika vähän. En ole mikää somelivetyyppi, esim. instastoryt on vähän vieras alue minulla :D

15. Onko sinulla luonnoksissa useampia valmiita tai lähes valmiita postauksia vai kirjoitatko mieluummiin postauksen kerrallaan alusta heti julkaisuun saakka?
Mulla on tällä hetkellä yli 40 luonnosta.... Kaikista parasta on se kun saa kerralla kirjoitettua ja kuvitettua postauksen ja sitten vaikka ajastettua sen julkaisun. Mutta kun on tällainen lahopää, joka ei meinaa muistaa mitään, niin mulla on valmiina jo otsikoituna 79m2 kotiesittelyn olohuone- ja meidän makuuhuone- sekä pihapostaus. Mitä isi shoppailee? postauksia luonnoksista löytyy myös raakaversioina ilman kuvia. Ja näissä mun viikko päiväkirjoissa, jotka aloitin tänä vuonna, on luonnoksissa 8 otsikkoa..... :D Toki on myös luonnosalkuja ja otsikoita, jotka ei koskaan pääse valmiiksi postaukseksi asti vaan aiheet kuopataan lopulta kokonaan tai ne jakautuvatkin useammiksi postauksiksi. Esim. Mitä isi shoppailee? piti olla alun perin yksi postaus, mutta jaoin sen osiin. 

16. Bloggaatko avoimesti eli tietääkö tuttavapiirisi blogistasi?
Osa tietää osa ei ja osaa ei varmaan kiinnosta :D Mutta en mie tätä millään tapaa salaile.

17. Hyödytkö blogistasi taloudellisesti tai saatko esimerkiksi tuotteita testattavaksi blogin kautta?
Olen saanut tehdä muutamia tuoteyhteistöitä eli palkkanani on tuotteet. Joissain tapauksissa tuotteiden arvon voi laskea taloudelliseksi hyödyksi. Mutta toistaiseksi yhteistyöt eivät auta minua maksamaan laskuja, joten väittäisin että en hyödy blogistani taloudellisesti.

18. Millainen tarina blogisi nimen takaa löytyy jos löytyy ollenkaan?
Loin Elämää sängyn alla nimisen blogin keväällä 2010. Nimi tuli suoraan siitä, että sain yläasteella 140cm leveän parvisängyn, joka vei aika suuren osan huoneeni kattopinta-alasta Sängyn alle kuitenkin mahtui vierassänky, pulpetti ja riippumatto. Parvisänky muutti kanssani tampereelle opiskelija soluun ja vaikka nyt sain isomman huoneen ja sängyn alla oli enää riippumatto ja 160cm leveä patja, oli minun elämä edelleen aika paljon siellä sängyn alla. Nimi oli siis ihan kirjaimellinen eikä vain vertauskuvallinen.

Kun neljä vuotta myöhemmin päätin oikeasti aloittaa blogin, tuntui nimi edelleen minulle sopivalta, mutta aika pitkältä, joten pudotin yhden sanan pois ja nimeksi jäi Sängyn alla. Se taas on hyvä nimi niin vertauskuvallisesti kuin kirjaimellisesti. Täällä Sängyn alla blogissa on lasten vauvakirjat ja paljon muistoja ja kuvia, jotka voisivat aivan hyvin olla säilöttynä myös oikean sängyn alle laatikkoon. Ja toisaalta nimi sopii myös meidän perheelle, koska aika monesti kaikki kadonneet tavarat löytyy sängyn alta.

19. Haluaisitko kehittää tai muuttaa blogiasi jotenkin? Jos, niin miten?
Jos minulla olisi enemmän aikaa niin aloittaisin lisäämällä postaustahtia ja joskus tulee mietittyä mitä jos tästä saisi palkkaa, mutta luulen että ottaisin liikaa paineita, joten nyt on hyvä näin.

20. Kolme vinkkiä aloittelevalle bloggaajalle
Älä ujostele kertoa kavereille blogistasi.

Kommentoi niin ahkerasti kuin mahdollista (itse pitäisi parantaa tässä)

Nauti matkasta ja opettele nauramaan itsellesi. Koska ensimmäiset postauksesi tulevat olemaan mielestäsi joko noloja tai kummallisia kuitenkin jossain vaiheessa, joten nauti siitä että blogi kasvaa sinun kasvaessa ja naura niille vanhoille hupsuillekin postauksille (jos siis satut sellaisia kirjoittamaan).

Ensimmäistä kertaa pakohuoneessa

*Kaupallinen yhteistyö

#kpkesäparty18 

Juhlat kuvailtu edellisessä postauksessa, nyt  keskitytään pakohuoneeseen!


Muutamat verkoston tytöt järjestivät meille kesäjuhlat Helsingissä Game Over escaperoomilla.  Game Overin tilat ovat Mäkelänkadulla kerrostalon toisessa kerroksessa. Heti oven avauksen jälkeen tunnelma tavallisesta rappukäytävästä vaihtui jännitykselliseen ja hämärään aulaan ja teema jatkui myös asiakasvessojen yksityiskohtiin. Game Over on ollut Helsingissä vasta vähän vajaan vuoden, mutta samalla firmalla on pakohuoneita yhteensä 13 eri maassa.

Helsingin Game Overissa pelit ovat pelattavissa 2-6 hengen ryhmissä ja erilaisia huoneita on yhteensä kuusi. Me jakauduimme ryhmiin huoneittein nimien ja kuvauksien perusteella. Minulle pakohuone oli aivan uusi kokemus. Olen toki kuullut niistä jonkin verran, mutta ajatus oli silti hieman pelottava. Katselin huonevaihtoehtoja jo kotona ja huonejakoa tehdessä muistelin Lapin Lumilinnan olevan sellainen, jossa ei ehkä tarvitsisi pelätä.


Ennen huoneisiin menemistä nostettiin alkumaljat ja sitten Johanna kertoi meille säännöt: mitään ei tarvitsisi rikkoa ja jokaisessa huoneessa olisi tabletti, josta saataisiin tarvittaessa vihjeitä ja nappi, jolla saataisiin yhteys pelinvalvojiin sekä paniikkinappula, jos sattuisi niin että olisi aivan pakko keskeyttää peli. Sitten meidät ohjattiin peleihimme. Meitä lumilinnaan menijöitä oli viisi: minä,  Jerina (Eat hoop love) & Maria (Nyt heti) & Jenni (Ilopiikki) & Maria (Love beyond words). Me oltiin melkein ensikertalaisporukka, muistaakseni Maria (Lbw) oli meistä ainut, joka on ollut pakohuoneissa aiemminkin.

Ensireaktioni huoneeseen mennessä oli "ai onko tää tässä".  Saatiin pieni alkuohjeistus ja valvoja osoitti vielä missä tabletti ja yhteysnappi sekä paniikki nappi ovat. Aikaa oli 60minuuttia, enkä keksi missä muualla tuo tunti olisi ollut noin lyhyt aika. Tuhlattiin alkuun aikaa, kun etsittiin kaikkea mitä huoneesta löytyy ja meillä jäi ensimmäinen tehtävä kesken, kun alettiin jo selvittää seuraavaa tehtävää - ilman sitä vihjettä mikä sitten saatiin valvojan avulla ensimmäisestä tehtävästä.


Meillä oli hyvä porukka ja saatiin paljon ratkaistua yhdessä. Vihjeiden lisäksi tabletti kertoi myös paljonko aikaa on jäljellä ja kun se alkoi näyttää alle viittä minuuttia alkoi jännitys tiivistyä ja tehtävä tuntua aika mahdottomalta. Lopuksi meidät tultiin päästämään huoneesta ulos ja huoneessa kaikui ahaa elämyksen tuoma oivallus, kun kuultiin miten se kesken jäänyt tehtävä olisi pitänyt ratkaista. Noh, vain kaksi tehtävää jäi kokonaan tekemättä, joten eikö tuo ole ihan hyvä suoritus kuitenkin (suurimmaksi osaksi) ensikertalaisilta.

Lapin Lumilinna oli ensikertalaiselle oikein sopiva huone. Mikään mahdollinen pimeys ja kauhu ei houkutellut itseäni ja Lumilinnassa oli valoisaa, mutta silti jännittävää. Nyt kun on kerran käynyt kokeilemassa, saattaisin uskaltaa johonkin jännittävämpäänkin teemahuoneeseen. Jerina kerkesi karata juhlista, ennen kuin päästiin uudelleen huoneeseen ryhmäkuvaa varten, sieltä löytyi korvaaja kuvaan :D

Pikkuisen yllätyksiä ja paljon ystäviä

*Kaupallinen yhteistyö

#kpkesäparty18

Lauantaina 16.6. koitti päivä, jota odotettiin ja joka on vaatinut järjestäjätiimiltä monia tunteja suunnittelua ja hurjan määrän sähköposteja. Minun matka helsinkiin starttasi aika tarkalleen kahdeltatoista, kun heitin lapset tädilleen hoitoon ja kävin vielä heivaamassa Elpun fillarain takakontista takaisin kotiin. Tein pikaisen pysähdyksen Ikeaan ja yöpöytien lisäksi kyytiin hyppäsi Ida (Mutsi ja murupullat) ja Klara (Snow one like you). Helsingissä ajaminen ei enää aiheuta perheriitaa, mutta jännittävää se on silti. Siksi jätin tytöt Game Overin eteen ja ajoin auton varmaan parkkiin Millan (Millamainen) luokse ja sieltä saavuttiin sopivasta 10 vailla 3 Mäkelänkadulle, kiitos kyydistä!


Game Overin tilavaan kokoushuoneeseen oli katettu tarjoilupöytään karkki- ja sipsibuffet yhdessä Maxikarkin ja Linkosuon kanssa. Raikastamon  sokeroimattomat mehut yhdessä Humblen herkullisten smoothieiden kanssa, pitivät sokeriöverit loitolla. Juomat tulivat Nokian Panimolta, Most Wantedilta, Mirabeaulta ja The Ufo Shotilta. Shotteja ei kuitenkaan tarjoiltu, vaan tytöt olivat tehneet juhlaan Ufoboolin.

Nokian panimon ruusulimonadin lisäksi muutamia kuskeja / odottavia- tai imettäviä-äitejä oli huomioitu perus limsoilla ja makuvichyllä. Itse jätän alkoholijuomat kavereille, mutta tuo Most Wantedin tölkki saa kyllä kaikki pisteet ulkonäöstään.


Päivämme alkoi alkumaljalla ja pakohuonepeleillä. Pelien jälkeen palattiin kokoushuoneeseen, johon oli saapunut Pop & Co. Helsingin esittelijä. Muutamissa verkostolaistenkin blogeissa ja instassa on jo nähty näitä tyttöjen vaatteita (jäätelölegginsit). Saatiin hypistellä ja shoppailla rauhassa kevään mallistoa ja päästiin hiplaamaan ensikappaleita syksyn mallistosta, jossa on myös pojille vaatteita. Tällä hetkellä Pop & Co. Helsingin vaatteita on saatavilla nettikaupasta ja Somerolla Ekopuoti valkee ja vihreestä. He muuten etsivät nyt myyjiä kotimyynnin aloittamiseksi.

Meille oli suunniteltu vapaavalintainen ruokailu, siellä mihin nyt lähiravintoloista maha sattuisi johtamaan. Osan vielä miettiessä mitä tekee mieli, huomasin lähes koko ovenedustan parkkipaikan olevan tyhjä, joten päätin ottaa riskin ja toivoin sen olevan tyhjä myös puolen tunnin päästä, kun  kävelin hakemaan autoni lähemmäs parkkiin. Suunnittelin jo hakevani vain nopeasti jotain pientä K-marketista, mutta takaisin Game Overille tultuani selvisi, että osa tytöistä olikin tilannut pitsaa paikan päälle. Sinne hävisi minun ruokastressi, kiitos Milla ja muut :)



Illan aikana oli myös pienet arpajaiset. Ensimmäisenä arvottiin Luis Span hiuspyyhe sekä luonnonnollinen hiusharja, toisena arvottiin vimman tunika. Illan pääpalkintona oli kotimaisen Aarni Woodin  puinen rannekello. Aarni Woodilta löydät kestävät ja luonnolliset design-tuotteet. Useissa Aarnin tuotteissa käytetään kotimaista puumateriaalia kuten visakoivua, tammea, saarnia, jalavaa sekä tervaleppää. Muutamassa kellomallissa on suomalaisen hirven nahasta tehdyt rannekkeet.

Viimeisenä virallisena osuutena Liina (Mama Lina) esitteli meille kotimaisen Fiini naturallyn artesaanikosmetiikka tuotteita, joita tuoksuteltiin ja testailtiin myös heti. Ilta jatkui rennosti jutellen suunnilleen yhteentoista saakka, osa porukasta oli lähtenyt jo aiemmin, toiset jatkoivat vielä tanssimaan. Minä sain alkumatkalle seurakseni Lauran (LauraJohanna) ja Janinan (JaninaCharlotta) ja kotonakin olin kohtuullisen ajoissa kello 1. Goodiebagin tarkempi tutkiskelu jäi viikolle. Tytöt olivat saaneet aivan huippuja yhteistyötahoja mukaan.


Bagista löytyi luonnonkosmetiikkaa niin Lushilta kuin Fiini naturallylta. Lushin kuumaöljyhoidon hiuksille kerkesinkin jo testata ja sanoin puoliskollenikin, että sitä pitää tilata lisää. Fiiniltä minun pussissani oli Sitruunaruohon tuokuinen pyykkietikka ja sitä käytin eilen ensimmäistä kertaa. Yleensä käytän huuhteluun raakaa etikkaa. Bangerheadin kuivasampoon taas korkkasi puoliskoni. Muutaman purkin otin mukaan juhannussaunaan testattavaksi. 


Elpu ihastui Martinexilta saatuihin rantavälineisiin. Varsinkin uimarengas oli ihana yllätys, koska vaarilta saatu rengas puhkesi talvella.  Kellukkeet, rengas ja rantapallo pääsevät myös juhannuksena käyttöön. Kerkesin hieman tutkia Lasten matkaopasta Eurooppaan ja piti ihan ajatuksen kanssa päättää, että nyt pitää keskittyä blogiin eikä lukemiseen. Maanalaisesta Lontoosta olisin halunnut hieman lisätietoa.

Ella's Kitchenin luomusoseet on varmaan jo kaikille tuttuja, kiva saada maistella myös näitä porkkanan ja palsternakan makuisia maissinaksuja. Slurpin kahvista puoliskoni oli taas innoissaan. Pitää varmaan taas viimeistään isänpäiväksi tilata sieltä jotain herkullista kahvia hänelle. Raikastamon pillimehu katosi pienten suihin ennen kuin kerkesin edes huomata.

Aivan uusi merkki niin tarjoilupöydässä kuin bagissa minulle oli Humble. Juhlien lähestyessä loppuaan halukkaat saivat napata tarjoilupöydästä mukaansa mitä haluaa ja minä nappasin yhden pullon kumpaakin smoothieta. Olisi ilmeisesti pitänyt ahmia niitä kunnolla jo juhlissa, lapset nimittäin hörppivät mustikka smoothien sunnuntaina aamupalaksi, niin että minä sain illalla pelkät pohjat ja kookos-ananasmoothie katosi rantaeväänä myös pienten suihin. Siitä kerkesin sentään saada pienen lasillisen itselleni ja äidille ennen kuin lapset tyhjensivät pullon.


Ilta oli hauska ja oli ihanaa nähdä tytöt ja tutustua muutamaan uuteen verkostolaiseen.  Suur kiitos järjestäjille ja kiitos myös kaikille yhteistyötahoille.

Viikon 17 kuvat


Huhtikuun lopussa aurinko alkoi jo lämmittää, niin että haravointitalkoissa pärjäsi pelkillä collegehousuilla ja trikoopaidalla, pipo päässä tietenkin. Päiväkodin risteyksessä oleva lumikasa oli vielä jossain kivikasan alla olemassa, ja siihen pysähdyttiin kotimatkoilla kiipeilemään. Avattiin Jekun kummitädin kanssa rullalauistelukausi ja sain viettää reilun tunnin aikaa hänen kanssaa ilman lapsia. Päätettiinkin ottaa rullailulenkistä joka viikkoinen tapa, välillä kaksin ja välillä lasten kanssa.


Perheen pienimpien pyöräily ja ulkoiluinto ei näe loppua, vaikka ilman apurenkaita ajamista ei ihan pian uudestaan testata. Piti myös etsiä Jekun pyöräilykypärä, kun Elpu keksi että voi kyytsätä ukkoa tarakallaan. Tavallisen arjen sekaan mahtui aamuisia puistoiluja Elpun päiväkotiin viemisen ja Jekun lounaan välillä ja yllätys yövieraita. En ole tehnyt sen suurempaa kevätsiivousta kotona, mutta samalla kun tein rullaluistimille kesähuollon päätin putsata myös terasilla talvehtineen polkupyöräni. Ja kun mietin mihin minä sen pesun jälkeen pistän talteen aloin raivata meidän varastoa johon ei mahtunut edes ovesta sisään kävelemään.

Nappasin kaikki tavarat ulos ja sen verran löytyi homepilkkuja kaikista tekstiileistä mitä siellä sattui olemaan, että sinne jäi ainoastaan pulkka, rattikelkka ja muut ulkolelut ja meidän koko perheen fillarit. On muuten aika ihana tunne avata varaston ovi ja nähdä varaston lattia ja pelkällä vilkaisulla ympärilleen näkee kaiken mitä varastossa on!


Jekku yritti vielä varastonsiivouksen aikaan päästä rattikelkkailemaan, ja oli muuten pikkuisen pettynyt ilme kun ei se kelkka asfaltilla mihinkään liikkunut. Perjantaina pidin taukoa siivoamisesta, kun muskarin jälkeen jäätiin kavereiden kanssa leikkipuistoon ja kotona olin itsekin ihan päikkäreiden tarpeessa. Lauantaina taas jatkoin raivaamista siivouskaapin ja keittiön paperilaatikoiden osalta. Ja itseasiassa, tämä on se lauantai kun vessaa pestessä päätin kuvata myös vessan kaapit postausta varten.

Viikolla 17 Jekku ei ollut ainoa joka nukkui päiväunia. Minä nukahdin parina päivänä ihan omassa sängyssä. Elpu kuitenkin onnistui valitsemaan persoonallisemman unipaikan. Eräspäivä hän halusi ajaa päiväkodilta suoraan keinuille. Annoin hänelle kovat vauhdit ja lähdin itse käymään vessassa. Ennen kenkien takaisin pukemista kurkistin ikkunasta keinuille ja hieman epäillen menin hakemaan vauvakeinuun nukahtaneen neidin sisälle. 

Viikko 17 23.-29.4.2018

Pubun suloiset lastenvaatteet sis. alekoodin

Kaupallinen yhteistyö Pubu & KidSpot

Tämä onkin hei minun ensimmäinen lastenvaatteita käsittelevä postaus! Neljän vuoden aikana olen tainnut esitellä nopeasti ainoastaan Elpun ensimmäisen mekon. Omassa ja lasten pukeutumisessa tärkeintä on mukavuus ja käytännöllisyys ja omaa silmääni miellyttää erityisesti selkeät ja kirkkaat värit sekä kuviot. Ennen tätä yhteistyötä en ollut kuullut Pubusta, mutta kun toivottiin yhteistyöbloggaajan pitävän värikkäistä lastenvaatteista oli minun heti kurkistettava millaisista vaatteista puhutaan.


Pubu valmistaa värikkäitä ja turvallisia lastenvaatteita aina vastasyntyneistä kouluikäisille lapsille. Yksivuotiaan verkkokaupan takaa löytyy  kymmenien vuosien ammattitaito ompelusta ja kaikki Pubun tuotteet valmistetaan käsityönä Lohjalla pienessä ompelimossa. Eri kuoseja löytyy hempeästä hauskaan ja värejä neutraaleista räväköihin. Vaatteiden lisäksi valikoimasta löytyy myös pehmoiset vauvan tumput ja peitot sekä kaksinkertaisesta trikoosta ommellut pipot. Sain molemmille lapsille kaksi vaatetta esiteltäväksi ja näiden postauksessa nähtävien lisäksi Pubun valikoimaan kuuluvat liivimekot, legginsit ja bodyt.

Meidän lapset on mitattu viimeksi tammikuun lopussa. Silloin Elpu oli 96.2cm pitkä. Hänen kaapissaan on vaatteita 92-116 väliltä, suurin osa kuitenkin 98. Housun punttien perusteella neiti on kevään aikana venähtänyt jonkin verran, joten valitsin varmuuden vuoksi seuraavan koon eli 104, jotta vaatteet ovat varmasti sopivia vielä syksylläkin eikä vain tänä kesänä. Jekku puolestaan oli tammikuussa 80.3cm pitkä ja hän käyttää sekä 80 että 86 kokoja. Hänellekin valitsin nyt näistä sen isomman koon eli 86.


Tämä pandakuosi oli helppo ja varma valinta. Elpu rakastaa kaikkea mikä on vihreää ja kaikkia vihreän sävyjä. Eikä voi söpöydestä moittia näitä pandoja. Tunikan kuvauksessa luvataan kankaan sekä mallin sopivan arkeen ja leikkeihin. Se on jo päässyt Elpun päällä keinumaan ja kiipeilemään. 104 on pituudeltaan Elpulle ehkä enemmän mekko kuin tunika, mutta ei kuitenkaan liian iso. Malli sopii varmasti myös rakenteiltaan eri mallisille lapsille ja pyörähdellessä helma "lennähtää" pikkuisen. Kysyttäessä mitä tykkäät sun pandamekosta käyttäjä nyökkää leveästi hymyillen ja vastaa "Tosi paljon!"

Tunikaa on tällä hetkellä Pubun verkkokaupassa neljässä eri kuosissa ja se löytyy "mekot" välilehdeltä.


Toisena vaatteena molemmilla on Pubun trikoopaita. Elpun paidan kuosi on nimeltään sarvipäät ja tätä samaa kuosia on myös pinkkinä. Jekun paidan kuosi on nimeltään lentävät koirat, se oli myös selvä ja helppo valinta meidän pojalle.

Soitin jo innoissani pikkusiskollekin että "hei eikö tän tämmöisen hihan nimi ole raclanhiha! - ei mulla turhaan ole peruskoulun käsityö 10". Puhelun jälkeen huomasin että tosiaan, lukihan tuo Raglanhiha myös siellä paidan esittelyssä. Kivana yksityiskohtana paidassa on paksut resorit hihansuissa. Resori on myös sen verran tiukka, että meidän kapearanteisilla lapsilla hiha pysyy ranteen puolella. Mutta jos pidempi hiha valu sormille kesken leikkien, niin resoria kääntämällä saa helposti pituutta hieman pois.  (Lasten yhteisestä kuvasta muuten huomaa tuon Elpun lyhentyneen puntin pituuden 😅)

Paitaa löytyy useassa eri värissä ja kuviossa ja nämä meidän lasten paidat taitaa olla sieltä neutraalin ja räväkän puolivälistä. 


Housumalleja Pubulla on kahdet: alkuun mainitsemani Legginsit ja nämä Jekun jalassa olevat haaremimalliset collegehousut. Huosujen sisäpuoli on harjattua ja ai että se on pehmeää. Housuissa on leveät resorit lahkeensuussa ja vyötäröllä. Tällaiselle 10kiloiselle vyötärö on juuri hyvä. 86 koon housussa on aavistuksen liikaa pituutta Jekulle, joten kokeilin myös miltä housut näyttävät, jos ottaa pituutta vähän pois kääntämällä nilkkojen resorit kaksin kerroin. (alin kuva) Mutta en enää seuraavilla kerroilla muistanut koko kääntämistä. Jälleen napakka resori pitää huolen, että housut pysyy jalassa ja lahje ei valu kantapään alle.

Jekun housun väri on meleerattu harmaa ja ne on saatavilla myös meleerattuna vaaleanpunaisena. Molemmat värit löytyvät Pubun verkkokaupasta "housut" välilehdeltä.

Ensimmäisen pesun jälkeen en huomaa vaatteissa mitään, joten luotan näidän kestävän myös useamman kierroksen seuraavilla lapsilla, joille meidän lasten pienet vaatteet sitten aikanaa päätyvät. Toistaiseksi meidän lasten vaatekaapeissa on todella vähän kotimaisia vaatemerkkejä, mutta mitä enemmän näihin tutustuu, sitä enemmän myös haluaisin oikeasti panostaa lasten kaappien sisältöön.


Pubu tarjoaa teille 15% alennuksen tilauksesta koodilla "panda" 
Koodi on voimassa heinäkuun loppuun saakka.


Onko Pubu ennestään tuttu? Mikä on suosikkinne kotimaisista lastenvaatevalmistajista?

Mitä löytyy vessan kaapeista?


Mulle iski kevään kunniaksi pienoinen siivousvimma. Se alkoi pyörän ja rullaluistinten putsauksesta, jatkui koko varaston tyhjentämiseen ja lasten nukahtamista odotellessa tyhjensin myös eteisen vaatekaapin sekä kaikki romut siivouskaapista. Sisällä hommat jäivät vähän kesken, kun pinkaisin takaisin varaston kimppuun heti, kun puoliskoni tuli sählystä jatkamaan Jekun nukuttamista. Kun en vielä saanut tarpeekseni raivata jatkoin seuraavana päivänä vessan siivouksella ja keittiön paperilaatikoiden kanssa. 

Puoliskoni naureskeli että "joopa joo" kun sanoin, että tekisi mieli tehdä samanlainen postaus näistä vessan kaapeista kuin jääkaappihaastekin. Muistan, että jossain blogissa oli joskus Q&A postauksessa ollut kysymys "Voitko laittaa kuvan miltä sun vessan kaappi näyttää nyt? Ei saa siivota kuvaa varten" Ja musta tuo oli ehkä koko kysymyspostauksen hauskin osa. Joten täältä pesee mitä meidän vessan kaapeista löytyy nyt.


Vessan tason päällä olevista kaapeista löytyy päivittäisessä ja viikoittaisessa käytössä olevat tavarat. Vasemmassa kaapissa on puoliskoni valtakunta. Peiliovien takaa löytyy taas kokoperheen hammasharjat. Keskimmäinen ja ylin hylly ovat minun valtakuntaani. Löytyy sieltä toki meidän yleisimmän yövieraan oma hammasharja. Kasvojenpesusettinä minulla on tällähetkellä Forever Livingin Fleur De Jouvence sarja ja meikki puolella on meikkivoide, ripsari ja puuteri jolle olen allerginen. Hävitys listalla on vielä siis tuo puuteri ja talkki. Testasin talkkia puuterin sijaa, mutta sekin kutitti.


Vessan takaseinustalla on koko seinän leveydeltä kaappi. Täältä löytyy kuivasampoot, muotovaahto, hiuslakka ja pari vahaa. Tässä tyhjässä kolossa on paikka hiusharjoille, jotka yllättäin ovat kuvaushetkellä olleet hukassa. (ne on aina jossain hukassa!) Puoliskoni osti flunssan aikaan tuon Physiomer StrongJet nenäsuihkun, kun en saanut sarvikuonolla mitään nenästä ulos.

Toisella hyllyllä on pesuaine- ja rasvavarastoa sekä laastareita. Toiseksi ylimmällä säilyy föönin suulakkeet, kasvojenpesuaine ja käsikuorinta sekä harvoin käytössä olevat luomivärit (Nämä kuuluisi meikkipussiin, mutta pussit olivat kipeästi pesun tarpeessa ja löytyivät pyykistä kuvaushetkellä) ja kynsilakat vihreässä pussissa. Ylimmällä hyllyllä taasen on muutama pöytäpeili, tyhjähajuvesipullo  (se on ensimmäinen asia, jonka koskaan sain puoliskoltani), kenkienraikastussuihke ja deodoroiva jalkasuihke sekä kotidopleri.

Toki meillä on kaapit myös altaan alla, niissä säilyy  vessapaperit, lasten pikkupyyhkeet ja mun kerran kuussa tarvittavat hygieniatarvikkeet. Mutta oikeasti mielestäni nekin kaikki mahtuisi tuohon vessan takaseinällä olevaan isoon varastokaappiin ja koko alakaappi saisi minulta kenkää.

Kuvasin vasta siivoamisen jälkeen ja heitin kaikki ala-asteella saadut meikit ja vanhentuneet putelit sekä homehtuneen ultrausgeelin (dopleria varten) pois ja jätin vain kaiken, mille uskon olevan käyttöä. Silti varsinkin tuolla isossa kaapissa on vieläkin purkkeja, jotka taidan lahjoittaa eteenpäin. Vessan kaappi on ehkä mun sellainen salainen järjestelmällisyyden kohde, joten kyllä hammastahnoja lukuunottamatta melkein kaikki purkit on aina riveissä ja tip top.

Ja hei, tehdään tästä nyt haaste myös! Uskallatko sä paljastaa mitä sun vessan kaapeissa (tai hyllyillä) on? Onko teillä jotain luottotuotteita? Meillä vaihtuu merkit melkein joka ostokerta, paitsi käsisaippuan suhteen. Toivoisin meidän kaappiin löytyvän ajan mittaan useammin ja enemmän luonnonkosmetiikkaa. Ja mun puolesta saat nopeasti pyyhkäistä sormenjäljet peilistä tai tehdä kaapille kevät/kesä siivouksen ennen kuvia, mutta olisi kiva tietää mitä teiltä muilta löytyy näistä kaapeista, joihin ei vieraassa vessassa heti kurkita.