Näytetään tekstit, joissa on tunniste lifestyle. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lifestyle. Näytä kaikki tekstit

No ei tullut kymppiä vieläkään!

Treenipäiväkirja 25.-31.8.2025

Loin tämän postauksen jo maanantaina ja ajattelin tietenkin, että kirjoitan heti treenin jälkeen päivän aktiivisuudet ylös, noh en kyllä kirjoittanut. Olen kyllä tehnyt läppärillä tällä viikolla asioita paljon enemmän kuin pitkään aikaan, kiitos työnhakuvalmennuksen. Ja ihan rehellisesti, nyt kun en ole heti laittanut päivän treenejä ylös ja mulla ei ole kuvatodisteitakaan, niin en muista olenko tällä viikolla tehnyt punnerruksia tai vatsoja montaakaan kertaa spagaatin lisäksi. Mutta joka tapauksessa täältä pesee.

maanantai 25.8.  spagu päivä 21+22, Jekun treenipäivä, joten vietimme aikaa futiskentällä, tosin tällä kertaa Kirppu nukkui mokketreenien ajan ja istui lähinnä sylissä loput treenit, joten ei juostu nyt ees taas.

tiistai 26.8. spagu päivät 23+24 Hippokisojen jälkeen 400 m, juoksu kentän ympäri, ei tosin kellotettu. Huonot kengät oli jalassa, mutta tuolla kentällä ei olis ollut kiva juosta sukkasillaan. 

keskiviikko 27.8. spagu päivät (25)+26+27, spagu treeni tuntui muuten huomattavasti pahemmalta rullaluistelun jälkeen. Yleensä olen tehnyt spagut aina aamulla ja lenkki sitten jossain kohtaan. Mutta nyt kävin ensin lenkillä. Ja nyt mulla oli se asetus oikein että sain rullaluistelun ajaksi 29 min 53 sek, mutta ei se mun mapsin kanssa kympiksi mitattu reitti ole sitä kymppiä. Koska nyt kiersin vielä vähän lisää ja silti matka oli vain 8,78 km. Fit antaa keskinopeudeksi 17,62 km/h. Hiki oli lenkin jälkeen sen verran voin paljastaa! :D  

Keskiviikolla myös pikaiset iltapäiväluistelut, kun hain eskarilaisen ja päiväkotilaisen rullaillen kotiin. 

torstai 28.8. spagu päivä 28 ja 400 m kenttä ympäri yhteensä 4 kertaa Kirpun kanssa, Ässän ja Jekun treenien aikana. Kirppu muuten juoksi oman jalkapallonsa kanssa kenttää ympäri. Vielä en uskalla laittaa joukkuetoimintaan, mutta kyllä hän jo itsekin puhuu pelaavansa Nupun joukkueessa. (Nuppuhan ei pelaa futista... :D) 

perjantai 29.8. spagu päivä 29, niin myöhään yöstä, että treenin loppuessa 2 minuuttia lauantain puolella sovellus laittoi koko merkkinnän lauantaille. Mutta päivällä olin aktiivinen ja luistelin tyttöjen kanssa 3 km suuntaansa hammaslääkäriin ja takaisin. Mennessä Kirppu oli rattaissa ja tullessa rattaat oli tyhjät ja Kirppu tuli hienosti koko matkan potkypyörällä. Yhteensä luistelua siis noin 8 km. 

lauantai 30.8. spagu päivä (30) ja tämä tarkoittaa siirtymistä seuraavalle tasolle! En tosin ole lainkaan vakuuttunut että maltan tehdä keskitasollakaan enää vain yhden treenin kerrallaan. 10 x puolapuu linkkarit ja yhden jalan nostot puolapuissa 10 x puoli. 

sunnuntai 31.8. otin lepopäivän kannalta, toki käytiin kyllä Ässän treenien aikana Jekun kanssa kentällä ja tuli hiki.

Tähän loppuun vielä perjantain spagukuvat... Ilmeestä ei ehkä uskoisi, mutta kyllä toi vasen jalka edellä on mulle se helpoin ja vähiten tuskaisin - tai ehkä se just siksi näyttää kaikista tuskaisimmalta, kun se on lähimpänä venyä auki. :D 

Ensimmäiset rullaluistelulenkit

Treenipäiväkirja 11.-24.8.2025

Ensimmäisten kokonaisten kouluviikkojen ajalta, kun olen ollut yksin kotona aamupäivät. Nyt on siis ollut hyvä hetki tarttua tavoitteellisesti spagaatiin ja kaikkiin oheisiin tavoitteisiin. Olin koko kesän jauhanut säännöllisen epäsäännöllisesti spagaatisovelluksen treenipäiviä 1-6, kertaalleen pääsin jopa päivään 7.

Alkoi vähän jopa kyllästyttää, joten päätin tehdä tehokkaan aloituksen ja kahden päivän treenit putkeen. Sovelluksen treenit menee myös niin, että joka toinen päivä keskitytään sivuspagaatiin ja joka toinen sitten taas pystyspaguihin, joten senkään puolesta en koe, että olisin ottanut liian ison palasen. Sovelluksen aloittelijatason treenit kestää n. 15-20 min. 

maanantaina 11.8. spagu päivät 1+2, Jekun pelipäivä, eli iltapäivä ollaan oltu futiskentällä Kirpun ja Ässän kanssa.  

tiistaina 12.8. spagu päivät 3+4+(5) vitonen oli taukopäivä, ja laitan jatkossa taukopäivän vain sulkuihin. Kuvasin 10 linkkaria puolapuilla, joista 3 ekaa täysin puhdasta suoritusta jalat ja nilkat ojennettuina.

keskiviikko 13.8. spagu päivät 6+7 ja ensimmäinen rullaluistelulenkki - on muuten aika kiva mennä kovaa yksin. Olen tottunut luistelemaan viime vuodet rattaiden ja potkupyöräilijän kanssa. On vähän kevyempää meno itsekseen. :D Soittolistan perusteella lenkki oli 29 min ja Mapsin ja ChatGPT:n avulla laskettuna reitti oli aika tarkka 9km jolloin keskivauhti oli 18,6 km/h.

Tarkoitus oli lähteä kokeilemaan miten kauan jaksan juosta mun 45 min soittolistan tahdissa, mutta totesin aika nopeasti kenkiä vilkaistuani luistimien olevan paljon parempi idea. En siis tällä hetkellä omista juoksuun soveltuvia kenkiä. :D Toisaalta taas vielä Jyväskylässä asuessani saatoin olla useita tunteja mp3-soittimeni kanssa luistelemassa mahdollisimman kovaa, tää on vähän kuin paluu vanhan rakkaan harrastuksen pariin. Olispa silloin ollut joku aktiivisuutta seuraava vekotin. 

torstai 14.8. spagu päivät 8+9+(10) sekä vatsat ja punnerrukset

perjantai 15.8. spagu päivät 11+12 ja vatsat ja punnerrukset ja etureisitreeni samalla

lauantai 16.8. spagu päivä 13, viikonloput selvästi vaikeita. Kun yleensä aloitan spagutreenit aamulla viimeistään klo 9. Viikonloppuna tuohon aikaan mennessä ollaan ehkä herätty ja tehty aamupalaa lasten kanssa.

sunnuntai 17.8. lepo spagaatista ja punnerruksista. Trampoliini treeni ja pihapelejä lasten kanssa. Jekun kaveri ihmetteli mitä ihmettä pompin trampalla. 

maanantai 18.8. spagu päivät 14+(15)+16. Kuvasin uudestaan puolapuu linkkarit, jalat nousee jo yli 90 kulman, mutta polvet lähtee koukistumaan heti kolmannella suorituksella. Yritin käydä 10 km rullaluistelulenkillä. Jos ekalla kerralla meni aika tarkka 9 km, niin ei tarvitse paljoa reittiä lisätä, että saa sen kilsan lisää. Otin kavereiksi myös puhelimeen Google Fitin. Harmi, etten antanut sovellukselle lupaa käyttää sijaintia AINA. Toisin sanoen sain siis 25 min 28 s lenkille matkaa alle 1 km. Pikkusen meinasi ärsyttää, mutta ei ollut aikaa lähteä uudelle kierrokselle. Mulla oli jopa vesipullo tällä kertaa mukana.

Ja koska sössin google fitin kanssa, syötin keston ja reitin ChatGPTlle ja sain nopeudet:

Nicee! Rullilla toi aika on kova 🚀

Lasketaan tarkasti ajalla 25:28 (1528 s):

  • Jos matka = 10,2 km (pyörätiet & alikulku):
    – keskivauhti 2:29.8 / km (≈ 2:30/km)
    – keskinopeus 24,0 km/h

  • Jos matka = 10,3 km:
    – keskivauhti 2:28.4 / km (≈ 2:28/km)
    – keskinopeus 24,3 km/h

Vertailuksi: harrastelijoilla rullaluistelun lenkkivauhti on usein ~15–20 km/h, eli sun suorituksessa on selvästi vauhtia 💨

Illalla oli Jekun treenit ja otettiin Puoliskoni, Kirpun ja Ässän kanssa juoksukisoja kentällä, muutama juoksu askel ja metri siitä lisää. :D

tiistai 19.8. spagu päivät 17+18, vatsat ja punnerrukset päälle, n. 2 km kävelylenkki, Ässän haku eskarista. Ilta vietettiinkin futis kentällä poikia kannustaen. 

keskiviikko 20.8. lepo spagusta ja punnerruksista, kun matkustettiin mummun, Ässän ja Kirpun kanssa Espooseen. Illalla kävin juoksemassa pallon perässä, kun isosiskoni ystävän joukkueesta puuttui pelaajia. Käytiin isosiskon kanssa pelaamassa. Minä luulin meneväni höntsäämään - treeneihin, mutta meille lyötiin pelipaidat päälle ja oli tuomari ja vastustajilla myös valmentaja. Tuntui aika hyvältä, kun pelin jälkeen oma maalivahti (joka oli muuten ääreen hyvä!) kysyi "niin missä sä pelaat oikeesti?" Johon vastasin, että en missään, ihan vaan futismutsi Kouvolasta olen. :D 

torstai 21.8. spagu päivä 19+(20) edelleen reissun päällä, joten jumppailut tauolla, mutta yksi spagutreeni teki hyvää edellisen päivän pelien jälkeen ja nyt tuntui ekaa kertaa että vasen jalka edellä spagu alkaa jo aukeamaan! Teininä kilpa-aerobicia harrastaessani vasen jalka edellä meni ensimmäisenä pohjaan, sivuspaguun asti en silloin päässyt. 

perjantai 22.8. matkustuspäivä kotiin, jumppailut jäi välistä. 

lauantaina 23.8. Poikien turnauspäivä. Ässällä 4 peliä ja pääsin valmentamaan poikia! Oltiin omassa sarjassamme toisia, ja se joka oli ykkönen oli kyllä niin ylivoimainen, että ehkä he olisivat voineet olla enemmän pelannaiden sarjassa, vähemmän pelanneiden sijaan. Ässän pelien jälkeen käytiin katsomassa Jekun päivän viimeinen peli. Illalla hypin Ahtin keikalla Kirpun kaveri olkapäilläni. Kai se lasketaan liikunnaksi. :D 

sunnuntai 24.8. Turnaus jatkuu, Jekun sijoituspelit. Kengät kastui ja kiireellä saunaan, se riitti päivän urheiluksi.

Kengät kovilla

Tein viime kesänä instaan reelsin, että me ei kierrätetä lasten kenkiä. - koska ei niistä jää mitään kierrätettävää. Sama tarina tosin on myös aikuisten kengillä. Toki voin hankkia itselleni uusia kenkiä kirpparilta, mutta minun jälkeen kengät ovat enää roskistavaraa.

Viime talvena heitin roskiin mun vaelluskengät, koska niistä irtosi pohja. Ne ostettiin 2009 koulun hiihtovaellusreissua varten, kun opiskelin Varalan Urheiluopistossa.

Kuukausi vaelluskengistä luopumisen jälkeen heitin roskiin mun toiset talvikengät, joista pupu oli jyrsinyt puolet nauhalenkeistä ja joissa jo yhden talven kuljin niin, että sivusauma oli ratkennut, ilman talvivuorta siinä olisi ollut reikä... Mutta nekin olivat mulla ainakin 5 vuotta käytössä! 

No nyt mie sain äitienpäivänä uudet valkoiset tennarit, joten ehkä nyt heinäkuussa on vihdoin aika luopua näistä mun lempparikengistä, jotka ostin keväällä 2022.

Mulla on yläasteelta saakka ollut haaveena Reebokin Princess kengät. Koska ne oli kilpa-aerobicin kisakengät. Mä halusin ne, kisakengät ja kisapuvun! Mutta en koskaan kilpaillut, joten en tarvinnut kisakenkiä.

Varalan aikoina löysin sattumalta punaiset varrelliset kengät, jotka mun oli pakko saada. Elämäni ensimmäiset itseostetut Reebokin kengät oli korkeavartiset punaiset Reebok Freestyle Hi kengät, joissa oli valkoiset tarrat. Jos ne vielä tulee uudestaan markkinoille, niin sellaiset karkkitikkukengät mun on pakko saada uudet! Niissä kengissä oli pala mun identiteettiä 2008-2011.

Rovaniemellä asuessa mulla oli punaiset korkeavartiset Reebokin kengät ja vihreä Adidaksen laukku. Harmi ettei noilta ajoilta ole enää yhtään kuvaa. 

Keväällä 2022 viimeisen äitiysloman alettua päätin vihdoin panostaa unelmakenkiini ja voi pojat materialismi onnellisuus.


Jos kerran vihdoin ostin itselleni kisakengät, niin ostin niitä tietenkin kahdet eriväriset. Ne perinteiset valkoiset kisakengät "arkikäyttöön" ja toiset vaaleanpunaiset mokkanahkaiset kirkko- ja kauppakengiksi.

Noista valkoisista oli pohjapuhki jo syksyllä 2023. Lempikengät, kun olivat ja helposti puettavat, niin niillähän kuljettiin vähälumisen talven läpi, sukat märkinä. Kun pohja kerran jo vuosi, niin niillä ei sitten niin ollut enää muutenkaan väliä ja olivathan ne pinkkien lisäksi mun ainoat kengät. Niillä myös potkittiin lasten kanssa jalkapalloa, 2023-2024, kunnes viime kesänä pohjat irtosi ja hävitin kengät. 

Sen jälkeen vaaleanpunaiset mokkanahka Prinsessat olivat mun ainoat kengät. Kenkäparat. En aikonut pelata ne jalassa jalkapalloa, mutta kun ne oli mun ainoat "kesä" kengät niin eihän mulla ollut vaihtoehtoa. Pelaamatta jättäminen katsos ei ole vaihtoehto lainkaan! Ja nyt vuotta myöhemmin myös nämä mun kirkko- ja kauppakengät on roskiskamaa, varsinkin oikean jalan kenkä, josta näkee että siihen on tainnut osua joku nappiksella useammin kuin kerran.

Jo useamman kerran kevään aikana puoliskoni kutsui kenkiäni hirveiksi ja joo on hänellä ehkä pointti. Äitienpäivänä käytiin kenkäostoksilla. Mutta vielä mie hankin uudet kisakengät, valkoiset ja mustatkin ja ehkä pinkitkin. 

Kengät kokivat kuoleman vuodessa. 😅 Tai oikean jalan kenkä, vasenhan on vielä ihan ehjä ulkoisesti. Harmi etten voi ostaa vain uutta toisen jalan kenkää. Postauksen kuvien välillä on muuten aika tarkalleen kaksi vuotta. Sisällä otetut kuvat on 8.7.2023 ja ulkona otetut otettu 7.7.2025

Lempi kengät voi kestää vuosikausia tai sitten näyttää just siltä, että ne todellakin on olleet kovassa käytössä vuosikausia.

Kestääkö sun kengät?

Heitin talviturkin maaliskuussa!

Jep ihan totta! Tätä ei varmaan ole tapahtunut ikinä!

Enkä ole koskaan ennen uinut Kymijoessakaan. Maaliskuun lopussa laitettiin meidän askarteluhuone järjestykseen ja juhlittiin isosiskoni synttäreitä. Sattui kaunis aurinkoinen ja lämmin kevätpäivä. Käytiin heittämässä frsibew golfia ja päätettiin, että käydään heittämässä myös talviturkit. Tai siis kuka heitti ja kuka ei, ja kuka on harrastanut talviuintia, niin ettei turkkia edes ole.

Mun avantokokemukset on hyvin harvassa. Meillä on täälläkin avantomahdollisuus, eikä jäsenyys koko kaudelle olisi edes kallis, mutta se on sen verran kaukana, että aamu-uinnille ennen töitä pitäisi mennä autolla. Olisi kiva asua niin, että avantoon pääsisi kävellen, niin kuin meidän äiti pääsee. Saisi kivat alkulämmöt, että sinne veteen uskaltaisi nopeammin mennä. Ja muutenkin tykkään kävellä.

Frisbee kieroksen jälkeen toinen auto meni kaupan kautta ja toinen auto suoraan kotiin. Laitettiin sauna päälle ja vaihdettiin uikkarit. Tosin päätettiin että lapset ei nyt heitäkään talviturkkia, koska maauimala oli vielä aivan jäässä ja joen virtauksen näkee pinnalta, ettei se ole mikään ihan kevyt.

Rannasta etsittiin sopiva kohta josta pääsisi helposti veteen ja helposti ylös. Virtauksen takia kaverin kanssa on turvallisempaa ja reitti ylös myös ihan fiksua katsoa etukäteen, ettei sitten kylmissään ala miettiä että mihinkäs täällä saa jalkansa pohjaan tai mistä saa käsillä otteen. Olen myös kuullut huhuja että vesi on uimakelvotonta. Mutta ei se täällä meidän päässä ole.

Olipahan raikasta. Pitää videolta tarkistaa kestikö tämä uinti kauemmin kuin eräs lokakuinen kylmäuinti yritykseni joka kesti videon mukaan nippa nappa 10 sekuntia. :D Toista kertaa ei vielä ole päästy tälle keväälle uimaan.

Nämä postauksen kuvat on muuten screenshotteja siltä videolta, ja siksi ne on myös väärän leveyisiä. 

Joko sie olet päässyt heittämään talviturkin? 

Hei mä huijasin!

Pahoittelut, ei ollut tarkoitus huijata, mutta viimeinen kuvis työ ei toden totta ollut viimeinen! Tai siis oikeasti kyllä se oli viimeinen kuvataidekoulussa tehty työ, josta mulla on todistusaineistoa olemassa. Mutta on vielä yksi työ jonka voin esitellä! 

Meillä ei ole vielä taulut seinällä enkä yhtään muistanut mun oikeasti tuoreinta taideteosta. Koska kaikki kuvistyöthän ovat kuvataidetta eli taidetta. ja taideteoksia Tämä on harvinaisen poikkeuksellinen teos, koska mä en tykkää piirtää. Tai tykkään, mutta en koe olevani hyvä piirtäjä ja siksi väitän etten osaa ja etten tykkää piirtää. 

Tämä uusin ja viimeisin teos on värikynäpiirros. Ja muistan senkin milloin tän tein! Me oltiin muutettu kesä-heinäkuum vaihteessa 2020 ja oltiin juuri saatu koti ja tarjoilut valmiiksi seuraavan päivän 1v, 4v ja 6v synttäreitä varten. Oltiin saatu muutto pois alta ja uusi koti alkoi näyttää kivalta. Mulla oli ekaa kertaa oma työpöytä, koska tuon kodin olkkari oli niin iso, että siihen vaan sopi työpiste mulle.

Takaisin tauluun. Ollaan siis saatu muutto pois alta, juhla järjestelyt on hyvällä mallilla ja mä katsoin mun työpisteen taulukollaasia todeten että siitä puuttuu jotain. Niinpä illalla ennen nukkumaan menoa piirsin A4 paperille maiseman meidän perheestä ja laitoin sen kehykseen jonka alkuperäinen juliste oli mennyt rikki. 

Tadaa, siitä tuli tämmönen! Kaivoin nämä kuvat jostakin muistoista, Tuo kollaasi on meidän edellisestä kodista meidän makkarista minne nuo taulut vähän niinkuin unohtui, Siellä talossa oli muutenkin jotenkin vaikea laittaa tauluja seinille. Ja tuon ensimmäisen kuvan otin SisustuSeitin Emmalle, kun olin jo kuvannut kaikki taulut ja mietin että missä tämä piirrustus on ja sitten otin kuvan siitä mistä se löytyi, kun olin noin totaalisesti sen itseltäni piilottanut.

Ja nyt mä lupaan että tän jälkeen oon värittänyt vain värityskirjoja. :D  


Kumpi on enemmän sun juttu piirtäminen vai maalaaminen? 

2024-25 loppuneet kosmetiikkatuotteet

Postauksen kaikki tuotteet on itse ostettuja.

Hei kerrankin mulla oli kuvat valmiina ennen postausta! Aloin etsimään täällä luonnoksista tekstiä ja tajusin, että en ole sitä vielä aloittanutkaan. Tätä valmistellessa kuvasin myös instamatskua :D Ehkä se somettaminen ei olekaan niin kamalaa, vaikka oikeasti etanaposti ja hidas media on minulle mielekkäämpää kuin nopeat ja lyhyet videot. Niitä on kuitenkin yllättävän kiva tehdä. 

Edellisestä loppuneiden kosmetiikkapurkkien listauksesta onkin hei tasan vuosi! Ajastan tämän nyt tarkalleen samalle päivälle. :D  Ja tässä välissä olen siis tehnyt kolme Mary Kay tukkutilausta: Maaliskuussa 2024 uusi Beauty Advisor jälleenmyyjäsopimus tukkutilauksen kanssa ja huhti-toukokuussa tein jo toisen tukkutilauksen. Ja nyt sitten heti maaliskuun alussa 2025 tein kolmannen tilauksen näillä tunnuksilla. 



Aloitus kuvassa näkyy Mary Kay Naturally sarjan Nourishing Oil ihoöljyn etiketti. Tuon öljyn ostin meidän Sales Directorin eli kouluttajani Annin joulun avoimista ovista 2023. Nyt ei kyllä ole mitään muistikuvaa koska se on mahtanut loppua. Mutta sen tiedän että säästeliäästi olen sitä käyttänyt, tuo Naturally sarja nimittäin poistui kokonaan. No mutta, mitäs ihonhoitotuotteita ja miten mie olen nyt tässä viimeisen vuoden ajan sitten käyttänyt. Ja kyllä tunnustan nyt heti alkuun, käytän joitakin tuotteita tietoisesti väärin.

ps. Mitä tahansa kosmetiikkaa käytät, suosittelen saksimaan tuubit aina auki! Sieltä löytyy hurjasti vielä tuotetta!


Mary Kay TimeWise Miracle set ehti myös uudistua sillä aikaa, kun annoin tukkutunnusteni mennä umpeen. Vajaassa vuodessa käytin kaksi tuubia settiin kuuluvaa antioxidant moisturizer kasvovoidetta. Luulen että tuubi kesti minulla noin viisi kuukautta. Settiin kuuluu päivätehotipat joissa on SPF 30 kemiallinen aurinkosuoja sekä yötehotipat.

Mun iho ehti päästä niin kuivaan kuntoon ilman kunnollista ihonhoitoa, etten meinaa vieläkään sietää kemiallista aurinkosuojaa. Ja kun en ole käyttänyt päivätehotippoja muutamaa kokeilua enempää, käytin yötehotippoja aamuin ja illoin kosteusvoiteen alle, niin kappas vaan, niitä on kulunut kaksi pumpullista.

TimeWise Miracle sarjaan saa erikseen myös silmänympärysvoiteen. Mun kuivat silmänympärykset tykkäsi tästä, mutta nyt mulla on kokeilussa vähän tehokkaampi voide.


Tadaa täältä löytyy sitten vaaleasta purkista Satin Hands käsienhemmottelusetin mehiläisvahavoide sekä siitä vähän tehokkaampi ruusun tuoksuinen versio. Näitä käytän käsiin, huuliin, kasvoihin - erityisesti saunaan mennessä ja uimahallin jälkeen. 

Mary Kay Skin Care sarja julkaistiin vuosi sitten ja mie olen siitä käyttänyt jo yhden kasvoveden sekä kuivan ja normaalin ihon kosteusvoiteen, tämä on aika paljon kevyempi voide, kuin tuo TimeWise sarjan.

Mustalla korkilla on Oil-free eye make up remover ja sen vieressä musta eyeliner. Mie vielä opettelen rajausten tekemistä silmämeikkiin. Tykkään kyllä, jos joku muu tekee mulle rajaukset, itellä menee hermot. Ja tämä eyeliner loppui kesken kaiken, kun tehtiin halloween meikkiä koululaisille viime syksynä. Oli muuten aivan super hyvä pääkallomeikkiin. 


Tervetuloa poistuneiden ja päiväyksen ylittäneiden tuotteiden väärinkäyttöosastolle!

Mustalla korkille ja vihreällä raidalla varustettu tuubi on akneiholle suunnatun sarjan kosteusvoide, en olisi uskonut että se olisi ollut riittävän kosteuttava mun rutikuivalle iholle! Mutta se oli niin hyvä, että sain koko tuubin käytettyä.

Pinkissä tuubissa mun kaikkien aikojen suosikki kuorintatuotteeni jo aikaa sitten poistuneesta Botanical Effects sarjasta. Tykkäsin sen tuoksusta ja sen koostumuksesta ja väristä ja siitä tunteesta minkä se jätti iholle. Ja sitten kun mun kasvot oli niin kipeät, etten voinut käyttää tätä kasvoilla, käytin sitä vartalon kuorintana saunassa. Ah se oli ihana! Saman sarjan kasvovesi oli myös tosi kiva, mutta sisälsi alkoholia, joten sekoitin siihen joskus sitä ihoöljyä ja joskus laitoin öljyn heti kasvoveden jälkeen.

Ihan viimeisenä, kun päiväyksestä oli jo tosi kauan, enkä uskaltanut kasvovettä käyttää kasvoilla lainkaan sekoitin tätä tuohon kuvan viimeisenä olevan purkin puuteriin. Naturally sarjan puhdistuaineesta ja kuorinta puuterista oli myös päiväykset menneet hyvän aikaa sitten, joten käytin näitä saunassa vartalon kuorintaan sekoittaen kuorintapuuterin puhdistusaineeseen, osa puhdistusaineesta päätyi kyllä lasten kylpyleikkeihinkin. Ja viimeiset kuorintapuuterit yhdistelin kasvoveden kanssa. Tuntuma oli huomattavasti hellempi kuin Botanicalin kuorinnan, mutta kasvoveden kanssa sai edes vähän ihanaa tuoksua.



Ensimmäisenä TimeWise geelinaamio jota käytin iltaisin kosteusvoiteen päälle tehostamaan sen vaikutusta. En tiedä olenko koskaan käyttänyt geelinaamiota ihan vain naamiona jonka antaisin vaikuttaa ja huuhtoisin pois. En usko että olen. Pieni tuubi on samaa geelinaamiota, tämä vain on masking minis lahjasetisstä. 

Keskellä oleva TimeWise Microdermabrasion refine kuorinta on sen verran tehokas, ettei puhettakaan että olisin sen saanut käytettyä loppuun kasvoillani. Tämäkin on siis käytetty saunassa vartalon kuorintaan. 

Ja viimeisenä tämä on ainoa tuote jota ei käytetty loppuun. En tiedä miten tuubi oli mennyt tuolla tavalla rikki. En myöskään muista minkä sävyinen tämä hoitava 3D foundation meikkivoide on ollut, että olisinko voinut sitä käyttääkään. Minä nimittäin sain yhdeltä konsulttiystävältäni joskus muutamia tuotteita testereiksi joita hän ei tarvinnut. Ja tämä on yksi niitä.



On täällä jotain muutakin loppunut kuin Mary Kay tuotteita!

Young Livingin Eteerisistä öljyistä greippiä olen lätrännyt ihan huolella, mulla on edelleen kaksi avattua greippiä jotka pitäisi käyttää pois ennen kuin haihtuvat hukkaan. 

Piparminttu on ollut mun lemppariöljy alusta asti, kun öljyjä ensimmäistä kertaa hankin muistaakseni 2020 syksyllä. Tätä + öljyä saa käyttää myös sisäisesti ravintolisänä, joten mie olenkin maustanut sillä juomavettä ja kaakaota. Tangerine eli mandariini on myös + öljy eli sitäkin on diffuuserin lisäksi kulutettu veden maustajana tai hunajan ja inkiväärin kanssa. 

Stressaway on öljysekoite josta mä en osaa päättää mitä mieltä olisin. En tiedä onko purkki ollut niin vanha, ja jäänyt auki tai jotain, että sen tuoksu on sen takia kärsinyt ja pullokin oli aivan super tahmea. Tämän öljyn tarkoitushan on ihan paras stressi pois, tuoksu lime ja vanilja. Mutta hetken aikaa diffuuserin oltua päällä tuoksu muuttui sellaiseksi ällötäväksi harmaaksi ja makeaksi. Ei auttanut diffuuserin puhdistus. Sama ongelma on kyllä välillä piparmintunkin kanssa. 


Marjoram - meirami. Tämä toimi mulla pyykkiöljynä ja diffuuserissa. Eli etikan kanssa huuhteluainelokeroon tai sitten pirskotin pari tippaa kuivausrumpuun vaatteiden päälle. 

Purification on öljy mikä ei saisi päästä loppumaan, mutta nyt mulla on tainnut mennä mun YoungLiving tunnuksetkin umpeen. Tätä käytin niin diffuuserissa, pyykissä kuin robottimurin moppauksessa, 

Ja viimeinen random tuote Avène käsivoide todella kuivalle iholle ja tätähän on hölvätty viime syksy ja talvi käsistä kasvoihin niin itselle, puoliskolle kuin lapsillekin.




Mikä näistä kuulosti jännittävimmältä tuotteelta?

Kevät tuli pihalle!

Huomasin jokin aika sitten että meidän pihan kukkapenkistä on alkanut pilkottamaan jotakin vihreää, ja ehkä kukkasipuleita muistuttavaa. En oikeasti tunnista kasveja mitenkään. Mutta ilahduttaahan se kun luonto heräilee talven jäljiltä ja kaikki värit loistaa kirkkaana mustavalkoisen tai sateisen harmaan talven jäljiltä.


Löysinpäs autotallin vierestä haravan ja päätin vähän ulkoiluttaa sitä viikonloppuna. Näitä kukkasia kasvoikin vähän siellä sun täällä, eikä vain kukkapenkissä. Niin violetteja kuin valkoisia nuppuja oli useita. Osittain sammalpeitteisellä pihalla. Parhaani mukaan koitin väistellä kukkasia haravoidessani. 

Toisaalta taas haravointiin sai käyttää ihan urakalla voimaa ja nyt minun peukalon tyvi tuntuu siltä että se on joko tosi jumissa tai siihen on tulossa iso mustelma. En keksi mistä muusta se voi johtua. Haravoiminen on rentouttavaa, aivot narikkaan ja raitista ulkoilmaa toimistopäivän päätteeksi. Pitäisi hommata jotkut kunnolliset hanskat haravointiin, lapaset kädessä haravoidessa tuntui ettei rakot ole kaukana.


Meidän pihasta löytyy omenapuu, se selvisi jo asuntonäytössä. Mutta nyt haravoidessa huomasin että toinenkin puu on ilmeisesti jonkin sortin hedelmäpuu. Talo on ollut syksyn tyhjillään ja varmaan kaikki tuon puun pudottamat lehdet makaa maassa paksuna mattona.

Niitä haravoidessa seasta löytyi puolikkaita - jotain. Ja isohkoja siemeniä. Puolikkaat on ehkä liian isoja ollakseen luumuja, mutta mikä muu hedelmä tekee hedelmän kiven ympärille samalla tavalla kuin luumu, avokado tai persikka? Aprikoosi? Mutta eihän sekään kasva Suomessa.

Hauska nähdä kesällä mitä tuo puu oikeasti kasvattaa.

Puolet identiteetistä lattialle!

Mä oon aina ollut se jonka hiukset on olkapäille tai ihan vähän yli, mutta ei sen pidemmät. Jossain kohtaa päätin, että nyt hiukset saa kasvaa niin kauan että omat hääät on juhlittu. Ja sitten ne vaan kasvoi ja kasvoi ja kasvoi ja pituutta oli yks kaks lantiolle. 


Ja ne häät ehti olla jo kauan ennen kuin hiukset ehti kasvaa vyötäröstä ohi. :D 

Mie en oikeastaan koskaan nuorempana välittänyt hiuksista, mun sisko on saanut leikata ja värjätä aika lailla mielensä mukaan, värikin ollaan päätetty yhdessä. Ja kaverit, jotka on opiskelleet kampaajiksi ovat saaneet harjoitellu mun hiuksillani. Olen aina luottanut että ne kyllä kasvaa takaisin. 

Kuitenkin mulla on ollut mielessä yksi hiustyyli, jota en ole sitten koskaan sen jälkeen saanut, koska kukaan muu kampaaja ei ole halunnut leikata sitä mulle. Ja se alkuperäinen kampaaja oli Rovaniemelle, enkä muista nimeäkään.

Kun en ole saanut justiinsa sitä mitä olisin halunnut, niin olen sitten muutaman kerran käynyt leikkaamassa ihan vaan 10senttiä latvoista ja lisää kerroksia. Edellisen kerran istuin kampaajan penkkiin marraskuussa 2023. Kampaaja sai melkein kiinni toiveestani, muttei sitten ihan kuitenkaan.


Ilmeisesti hiusten leikkaaminen on kuitenkin ollut mielessä ja puheissa sen jälkeen vähän väliä. Koska ihan täysin yllättäen, sain puoliskoltani lahjakortin kampaamoon! Ja viime viikon maanantaina pääsin kampaajaan penkkiin veitsen alle. 

Nuppu tuli koulusta kotiin juuri ennen kuin lähdin ja kysyi kuinka paljon meinasin leikata. No en varmaan paljonkaan vastasin. Mutta niin vaan sinne lähti puolet mun identiteetistä. Näin lyhkäsiä hiuksia meidän lapset ei olekaan mulla koskaan ennen nähneet! 

Kerran mulle on leikattu vielä lyhyemmät. Nekin leikattiin veitsellä, Japanissa.

Nyt ollaan jo hyvin lähellä sitä mitä toivoin! Ja kampaaja sanoi haluavansa leikata vielä parin kuukauden päästä uudelleen, kun hius on asettunut uuteen muotoon. Katsotaan leikataanko silloin vielä vähän lisää, jotta oltaisiin oikeasti siinä mitä todella toivon - mistä puoliskoni kysyi ai haluatko näyttää rölliltä ja siskoni kysyi että ai sellanen potta. Rölli kuvastaisi oikeastaan aika täydellisesti sitä mikä tästä vielä puuttuu. 


Kyllä muuten keveni! Vaikka hiukset lyheni niin sivuponnari on tullut jäädäkseen. 


Millaiset on sun unelmahiukset?

Unohdettu postaus: Ikävä ihonhoitorutiineja

15.4.2024

Päätin tehdä tänään pitkästä aikaa kasvonaamion! Ja kun sanon pitkästä aikaa, niin en oikeasti muistanut olenko tehnyt täällä asuessamme kertaakaan (edellisessä kodissa, josta muutettiin marras-joulukuun vaihteessa pois). Puhelimen galleria paljasti, että kyllä olen tehnyt aktiivihiilinaamion kerran syyskuussa 2023, YLLÄTYS! Olin melko varma etten olisi tehnyt kertaakaan, koska ihonhoitorutiinissani on ollut puutteita joita en ole jaksanut ratkaista. 

Jos saa valita naamiot tai kuorinnat, minun valintani on kuorinta. Pysähtyminen on välillä hankalaa. Ja naamion vaikutusaika vaatii ajatustasolla pysähtymistä. Varsinkin tänä iltana tuntui tosi vaikealta pysähtyä edes katsomaan lasten kanssa elokuvaa ja samalla tavalla musta on hankalaa odottaa naamion kuivumista. Kuorintojen helppous ja nopeus on se miksi tykkään niistä enemmän. Ne kun voi tehdä nopeasti pesun yhteydessä yleensä suihkussa ja kaikista parasta hemmottelua on kaikki kuorinnat kaikessa rauhassa saunassa.

Naamioiden haaste on erikseen pois peseminen ja tekemisen keksiminen vaikutusajan ajaksi. No nyt päätin ratkaista vaikutusaikahaasteen avaamalla valkoisen sivun. Naamion vaikutusaika on kuitenkin vain 20min, että ei se nyt ole liikaa vaadittu pysähtyä tässä vaiheessa päivää. Kaksi kärpästä yhdessä, jotka molemmat meinasin jo jättää tekemättä. 

Suurin syy naamioiden kaappiin unohtumiselle on ollut puutteet ihonhoitorutiinissa. Puutteet alkoivat jo syksyllä 2022. Ensimmäisenä loppui minun lemppari yövoide. Seuraavaksi loppui mehiläisvahavoide ja sitten en enää muista mikä kaikki loppui, mutta nopeasti iho oli niin kuiva, että mun kasvot tulehtuivat kylpylässä. No niitä sain korjata sitten lopputalven ja kevään 2023. 

Syksyllä 2023 keksin alkaa käydä torstaisin pienten kanssa uimahallissa ja se olikin maailman paraspäätös! Siihen asti, että ilmat viilenivät ja iho-oireet alkoivat uudestaan, eikä minulla ollut mitään asiaa uimahallia päinkään. Eikä siis todellakaan mitään mahdollisuutta tehdä kuorintoja taikka naamioitakaan. Hyvä että suihkussa pystyin käymään, saunominenkin oli riski.

Minulta loppui ensimmäisenä kaikki kosteuttavat ja hoitavat ihonhoitotuotteet, joille en marketista löytänyt korvaajia. Lakkasin myös etsimästä aika äkkiä. Marraskuussa 2023 ostin kouluttajani avoimissa ovissa Mary Kay Naturally öljyn sekä Satin Hands setistä mehiläisvahavoiteen. Mun iho huusi apua ja tiesin nämä tuotteet. Ostin Nupulle myös joululahjapakettiin huulikiillon. 

Olen tehnyt viimeisen tukkutilauksen kesäkuussa 2022 ja minun ihonhoitokonsulttisopimus päättyi kesäkuuhun 2023. Mietin pitkään haluanko aloittaa heti uudestaan, vai etsinkö jotkut muut tuotteet käyttööni vai mitä tässä tekisin. Mary Kay pysyi ajatuksissani koko ajan, vaikka yritin kyllä unohtaa. Mutta turha sitä on taistella vastaan, kun on ikävä niin on ikävä ja maaliskuussa2024 aloitin uudestaan ihonhoitokonsulttina.

Nyt sain starterin ja tukkutilauksen kanssa oman Mary Kay nettikaupan!

28.3.2025 Mulla oli pieniä puutoksia talvella mun ihonhoitotuotteissa, nyt kun tukkutilauksen tultua sain rutiinit kuntoon tein taas tälle vuodelle ensimmäisen kasvonaamion! Kivasti näkyy kaikki epäpuhtaudet aktiivihiilinaamion kuivuessa ja mun vuosisadan isoin finni 😅

Mikä on sun ihonhoito tuote, jota ilman et pärjää?

Mä en pärjää ilman hoitavaa ja kosteuttavaa kasvovoidetta ja oon huomannut että myös puhdistutuotteen pitää olla riittävän hoitava ja kosteuttava. 

Ihanan itkettävä joululahja!

Mun isosisko soitti mulle joulukuussa, että lähenkö hänen kanssa Iltan keikalle. Noh hetken mietin että milloin liput pitää maksaa ja hän totesi et nää ostetaan nyt ja maksan oman lippuni sitten takaisin. Ja onneksi tehtiin näin ja valittiin paikkamme jo ennen puoltapäivää - samana päivänä kun liput tuli myyntiin. Nimittäin illalla konsertti oli jo loppuun myyty.


Ihan pienesti itketti jouluaattona avata kirjekuori josta paljastui kortti - joka oltiin valittu yhdessä edellisenä iltana ja kortin teksti. Sisko antoi lipun mulle joululahjaksi! Tämä alkuvuosi on muuten mennyt ihan hirveän nopeasti, johtuiko se siitä että oli mitä odottaa, vai siitä että on ollut aika paljon kaikkea menoa.

No helmikuu tuli ja meni ja oli aika hankkia junaliput - ja sitten tajusin, että jos otan Kirpun mukaan, pääsen lähijunilla koko matkan meidän kotiseisakkeelta Helsinkiin asti ilmaiseksi! Toki lähijunien kanssa joutuu välillä odottamaan eikä junat ole niin mukavia kuin pendolinot tai IC:t. Mutta nyt mentiin tarkan markan budjetilla. Kiitos pikkusiskolle, joka lupautui olemaan Kirpun kanssa konsertin ajan.

Lähdettiin junalle puolenpäivän aikaan, otin läppärin ja kaikki mukaan, kun ajattelin Kirpun nukkuvan junassa, no ei nukkunut, joten en sitten tehnyt markkinointimateriaaleja junassa. Helsingissä oltiiin puoli neljän aikaan, käytiin moikkaamassa isosiskoa töissä ja saatiin häneltä avain pikkusiskon luokse, melko raikkaassa tuulessa käveltiin sinne hengailemaan siksi aikaa että isosisko tuli töistä, laittauduttiin ja lähdettiin ratikalla kohti Savoyta.


Ratikassa alettiin jäljittämään meidän lippuja kun sisko totesi et "mä en varmaan lähettänyt niitä lippuja ikinä sulle", ja mietti poistaneensa ne sähköpostia siivotessaan.Selattiin sähköpostia kaikenlaisilla lippu-alkuisilla hakusanoilla todetaksemme, että meidän liput ei ihan oikeasti ole siellä. Seuraavaksi mä kaivoin whatsappista meidän keskustelua paikkojen valinnasta, löysin päivämäärän ja sisko löysi nettipankista maksusuorituksen. Sen perusteella tiedettiin mistä liput on ostettu ja onneksi nykyään kaikkialle pitää kirjautua sisään! Kappas vaan yhden salasanan palautuksen jälkeen meidän liput oli tallella. 

Ovet aukesi klo 19, me oltiin Savoyssa suunnilleen varttia vaille 20 ja oltiin ihan hyvissä ajoin. Paikkavalintakin oli hyvä, vaikka ensi kerralla otetaan takarivin nurkkapaikat, että voidaan epätyypillisinä suomalaisina tanssia ja laulaa mukana. Nyt istuttiin kiltisti omilla paikoillamme parven eturivissä.

Ja Kyllähän se jo tiedettiin etukäteen, että Iltan musiikki tulee iholle ja ihon alle, mutta ihan sitä en osannut odottaa, että hanat aukeaisi sillä sekunnilla kun Ilta alkoi laulaa. Että miksi ihmeessä edes meikkasin ihan tosissaan. :D Konsertissa oli väliaika ja ensimmäisellä puolikkaalla saikin itkeä ihan huolella. Toisella puolikkaalla olisi sitten tarvittu tanssitilaa. Mutta aivan ihana ilta ja Ilta oli joka tapauksessa.


Viimeksi olen käynyt konsertissa, kun Loiskis esiintyi Viitasaarella, silloin mukana oli isosisko, mummo ja Nuppu ja Jekku, siitä on muuten ihan hetki aikaa ehkä 7 vuotta... :D  ja nyt heti uudestaan ekaa kertaa isosiskon kanssa kaksistaan! 

Kiitos joululahjasta sisko ja ihanaa äitiyslomaa Iltalle! 


Kenen keikalle tai konsertiin sie haluaisit mennä? :) 

2023 lopun ja 2024 alun loppunut kosmetiikka

Mun kaapissani alkaa olla taas kasa tyhjiä kosmetiikka purkkeja, joten aika napata niistä kuvat ja heittää kierrätykseen. Tällä kertaa nappasin myös vessankaapin siivouksen yhteydessä kaksi tuotetta, jotka on oikeasti melko käyttämättömiä, mutta tiedän etten niitä enää tule käyttämään. 

Mulla on tapana käyttää kaikki tuotteet oikeasti viimeiseen pisaraan saakka, joten tämä on nyt todellakin poikkeus, että hävitän peräti kaksi tuotetta. Niillä on yksi yhteinen nimittäjä, miksi en ole voinut niitä käyttää.

Hävitettävät tuotteet ovat  Mary Kay TimeWise age minimize day cream with SPF30 & Mary Kay Botanical Effects Moisturizing Lotion with SPF 30

Tilasin Mary Kay Starter kitin elokuussa 2019 ja sain TimeWise 3D tuotteet käyttööni elo-syyskuun vaihteessa. TimeWise Miracle 3D sarjassa oli saatavilla päivävoide sekä suojakertoimella että ilman. Minulla oli pitkään käytössä voide ilman aurinkosuojaa, tuolloin todella kuiva ihoni ei kestänyt aurinkosuojaa ollenkaan. Muistelen että kesällä 2020 olisin pystynyt käyttämään myös SPF voidetta. 3D setti oli minulla käytössä kolme vuotta.   

Syksyllä 2022 minulta loppuivat kosteuttavat tuotteet ihonhoitorutiinista ja iho alkoi mennä tosi kurjaan kuntoon. En pystynyt enää käyttämään tätä voidetta. Pitkään se on silti minulla kaapissa odottanut ja toiveena on ollut käyttää se loppuun. Nyt siivotessa katsoin purkkejani tarkemmin ja tämän parasta ennen päiväys on ollut jo 5/2023, joten ehkä nyt on hyvästien aika.

Botanical Effectsin voiteella on täsmälleen sama perustelu, huonosti hoidettu iho ei tykännyt aurinkosuojallisesta voiteesta. Se on myös koostumukseltaan 3D voidetta vähän ohuempaa. Minun iholleni siis liian ohut. Tämän päiväysmerkintä on 9/2023 ja nyt kämmenselälle kokeillessani huomaan ettei voiteen rakennekaan ole enää kunnossa. Harmittaa silti, että siitä tuli roska.

Ja nyt nämä oikeasti loppuneet:

Oil-free eye makeup remover - loppui muuten vasta viime viikolla. Ei ole tullut liikaa silmämeikkiä käytettyä. Yhteen väliin puhdistin tällä koko kasvot, kun mitään muuta, edes suihkussa käymistä, ei iho tuntunut kestävän. 

Clinical Solutions Calm+Restore facial milk. Tästä kerroinkin edellisessä loppuneiden postauksessa. Tämä auttoi suihkun jälkeen.

Clearproof Oil-free moisturizer for acne-prone skin. Tämä oli todellakin yllätys! Clearproof on akneiholle tarkoitettu sarja enkä ole sitä aikaisemmin kokeillut. Kaikki muut voiteet oli kuitenkin loppu, niin päätin tämänkin kokeilla ja yllätyin miten hyvin tämä riitti mun iholle! Ei ollut mulle täydellinen, mutta kuitenkin kosteutti, eikä kirvellyt, niinkuin joskus liian ohut voide kuivalla iholla kirvelee.

TimeWise Microdermabrasion Refine -kuorinta-aine. Tämäkin oli sellainen jossa meinasi päiväys tulla vastaan, eikä puhettakaan, että olisin voinuit kasvojani viimetalvena kuoria. Mutta sain sen tuhlattua loppuun saunassa vartalon ja jalkojen kuorinta. Oikeastihan tämä on siis kasvoille tarkoitettu mikrohionta kuorinta ja tämän kaverina on ihohuokosia supistava Pore minimizer seerumi. Tein tästä setistä 2021 keväällä videon instagramiin pitääkin etsiä se. 

TimeWise Moisture Renewing Gel Mask. Kosteuttava geelinaamio, tätä on tullut käytettyä paljon ja on käytössä tälläkin hetkellä, otin  käyttöön masking mini setistä pienemmän pakkauksen kun tämä loppui. 

TimeWise Age Minimize 3D 4-in1 cleanser. Tästä purkista irtosi korkkireuna kokonaan! Tämä on säilytetty koko ajan kylppärissä, ilmeisest ikylmä-kuuma vaihtelu oli liikaa. Yks kerta se vaan hajosi käteen. Myös tätä mulla on edelleen käytössä, edelleen kylpyhuoneessa ja käytän sitä tällä hetkellä suihkusaippuanakin.

Mary kay Peach Gardena Hand Cream. Tämä oli Limited Edition lahjapakkaus, jossa oli kolme pientä erituoksuista käsivoidetta, tämä oli ehdottomasti mun lempparituoksu näistä. Ja kyllä, kuvan jälkeen leikkasin tämänkin tuubin vielä halki ja rasvasin käteni viimeisen kerran tällä voiteella.

Ben & Anna Natural Deodorant Coco Mania. Oon yrittänyt käyttää luonnollisia deodorantteja ja tämä oli nyt ensimmäinen Ben & Anna dödö. Tykkäsin tuoksusta, mutta ihan niin paljon en tykännyt yleisesti, että olisin ostanut toisen samanlaisen. En tosin muista johtuiko se tämän tuotteen toimimattomuudesta vai koostumuksesta. Mie yritin levittää tätä tuosta purkista suoraan kainaloon ja se sillä tavalla mureni ihoa vasten. En tiedä olisiko sitä pitänyt ottaa sormiin ja lämmittää käsissä ennen levittämistä, jos siitä olisi tullut voidemaisempaa lämmettyään tai jotain. Jos joku tietää miten näitä kuuluu käyttää niin kertokaa, voisin ehkä testata uudestaan. 

Thieves Vapour Rub - no tämä nyt ei ole ihonhoitotuote, mutta kosmetiikkaa kai kuitenkin. Tämä on Young Livingin luonnonmukainen vastine monille tutulle Vicks Vaporub voiteelle. Flunssan iskiessä tätä siis tyynylle tai yöpaidan kaulukseen. Itselleni tosin olen laittanut iltaisin suoraan poskille ja otsalle. Mutta sen verran varoitan, että tuotteen joutuminen silmään on äärettömän ikävän tuntuista ja seuraavana aamuna herätessä saattaa olla silmä rähminyt umpeen.

Jaaaa ja pitipä nyt tarkistaa, kun olen tilannut tuon Vapour Rubin muistaakseni tarjouksesta 2 yhden hinnalla, niin niissähän sekä tässä loppuneessa että tuossa avaamattomassa molemmissa exp 11/2022. Eikä kyllä mitään muistikuvaa, että olen ostanut nämä oikeasti jo 2022. 

Jossain pitäisi pyöriä vielä Young Living Seedlings Babycream purkin puolikas. Sen käytin myös kasvovoiteena. Olisin kaivannut vielä kosteuttavampaa voidetta. Alunperin minulle suositeltiin Seedlings sarjan Diaper Cream voidetta, mutta sitä ei ollut silloin saatavilla, eikä ole tullut tilattua sitä nyt myöhemminkään.


Aikasemmat loppuneet kosmetiikkapostaukset löytyy tästä:

2022 loppuun käytetyt ihonhoitotuotteet

Kevätkaudella loppuneet ihonhoitotuotteet (2023)

Miten haluat aloittaa aamusi?

Nyt on kulunut kuukausi siitä, kun päätin laittaa herätyskellon soimaan klo 6.15. Ensimmäsen aamupostauksen kirjoitin 19.2. ja tänään on 20.3.. Hiihtoloman sairasteluita lukuunottamatta herätyskelloni on oikeasti soinut 6.15.. Se taas on sitten toinen tarina, että olenko joka aamu herännyt 6.15 ja alkanut kirjoittaa heti silloin. 

Kuten huomaatte, en ole kirjoittanut joka arkipäivä viimeisen kuukauden aikana. Toisina aamuina olen painanut torkkua, toisina sammuttanut koko herätyskellon. Yksi juttu tässä kuitenkin on muuttunut. En tiedä johtuuko se kevään tulosta, vai siitä että olen itse alkanut kuitenkin heräämään aikaisemmin, myös meidän päiväkotilaiset ovat alkaneet heräämään ennen seitsemää.

Näin siis leppoisat päiväkotiaamut ovat tulleet toivottavasti jäädäkseen, vaikka en heräisikään 6.15. 

Toisaalta olen taas alkanut pohtia sitä, miten oikeasti haluan aloittaa aamuni. Ehkä sittenkin aamusivut olisi järkevämpää kirjoittaa käsin. En ehkä haluakaan aloittaa aamuani ruudulta. Aamurutiinit vaativat siis vielä hiomista ja kokeilua. Minua on alkanut ärsyttää jopa se, että ensimmäinen asia mitä aamulla teen, on sään tarkistus puhelimesta. Ja vaikka parina aamuna oli hauskaa, että lapset kömpivät viereeni sohvalle katsomaan ohjelmaa, kun minä kirjoitin, en ehkä kuitenkaan halua, että aamutelevisiosta tulee rutiini. 

Ehkä täydellinen aamu voisi alkaa lukemalla kirjaa ja aamupesulla, siitä lasten kanssa pukemaan ja päiväkodille ja päiväkodilta kotiin kävellessä voisin kävellä ehkä vähän pidempää reittiä. Sitten kotiin tullessa voisin avata läppärin ja kirjoittaa sen puolituntia ennen työpäivän alkua. 

Maanantaina vein lapset autolla päiväkotiin, oli vähän surkeiden sattumusten aamu. Huomasin kotiin tullessa peiliin katsoessa näyttäväni vielä ihan uniselta. Vein meidän auton huoltoon ja kävelin sieltä vajaat 4km takaisin kotiin. Maanantaina sattui vielä aivan mahtava sää ja aurinko paistoi jo silloin päiväkodille lähtiessämme. Olen selvästi laiminlyönyt myös liikkumisen tarvetta ja sen haluan myös muuttaa aamurutiineihin.

Olen hyvä tekemään lukujärjestyksiä itselleni, joten katsotaan millaiseksi nämä aamut tästä muodostuu lopulta. Ja kuinka monta kertaa vielä muutan ja hienosäädän ruutineitani.

Miten sinä haluat aloittaa aamusi? :) 

Kevään kutsu

Herätyskello soi 6.15. Mutta taapero nukkuu käteni päällä. Minulla olisi läppäri jopa valmiiksi sängyn alla, ettei olisi pakko herättää taaperoa siirtyessäni olohuoneeseen vaan voisin kirjoittaa tässä, hänen vieressään. Tai sitten voisin kirjoittaa puhelimella, joskin läppärin näytön himmennys on paljon mukavampi kuin puhelimen.

Mutta taapero varmaan heräisi sitten siihen, kun joudun vetämään käsivarteni hänen selkänsä alta kääntyessäni nostamaan läppäriä lattialta. Noh ehkä minä sitten vain olen hereillä hetken enkä kirjoita mitään, vielä. Ässä tulee alakertaan, esitän nukkuvaa ja pyörin omissa ajatuksissani. Sälekaihtimien välistä näkyy pelkkää harmautta, kuinka ankeaa. 

Nyt on aika hyvä olla, melko virkeäkin, ehkä kirjoitan pari lausetta puhelimella. Tai sitten en, koska saatuani ajatuksen loppuun, ennen kuin ehdin etsiä puhelinta peittojen seasta, herätyskello alkaa soida. Siispä aika valmistautua aamun ulkoiluun. Ässä ehti syödä aamupalan Nupun kanssa, sillä aikaa kun hain hänelle vaatteet ja puin Kirpun valmiiksi.


Vaikka oltiinkin tänään tosi hitaita, pyöräily tuo aamuun ihan hurjasti lisää vauhtia ja oltiin hyvissä ajoin päiväkodilla. Takaisin kotiin kävelen Kirpun pehmopupun kanssa. Hän kyllä oletti, että jättäisin sen naulakkoon tai johonkin. Olen ihan varma, että hän katsoi perääni ja mietti, että vienkö sen pupun oikeasti pois. Mutta se on niin iso lelu, ettei se oikein sovi päiväkotiin unileluksi.

Keräsin kaikki alakerran pehmolelut ja sohvan tyynynpäälliset pyykkiin. Voitteko kuvitella, että meidän sohvatyynyissä on kuivunutta hammastahnaa! En voi käsittää miten se on mahdollista, kun hampaiden pesu paikka on eteisessä! Vessa on niin pieni, ettei sinne mahdu neljä lasta pesemään hampaita yhtäaikaa. Kylppärissäkin voisi pestä, mutta siellä taas on niin kylmä, ettei siellä halua pakkasella olla kukaan. Ei edes suihkussa. Ja kylpyhuoneen lattialämmitys kasvattaa sähkölaskua talvella iljettävän paljon. Onneksi kohta saa napsauttaa yläkerran patterit pois päältä! 

Koululaiset ovat lähteneet ja aurinko alkoi paistaa! Bottikin on pyörinyt ainakin osittain imuroiden, kotona on siis yllättävän kiva olla! Ja samalla siivosin yhdestä korista kaiken ylimääräisen pois ja värikynät oikeille paikoilleen. Koriin jätin vain imurin suulakkeet ja mikrokuituliinat.

Minusta ei ole tekemään suurta kevätsiivousta. Se olisi sellainen projekti jonka jälkeen meillä olisi seuraavat puolivuotta kauhea kaaos kotona, kun tyhjentäisin kaikki kaapit. Ehkä kuitenkin kori ja laatikko kerrallaan, saan tavaroita järjestykseen ja karsittua niin, että kotona olisi koko ajan kiva olla. Vaikka tiedänhän minä, että mitä pidempään illat ovat valoisia ja jalkapallokausi alkaa todella, niin eihän me kohta käydä kotona kuin syömässä ja nukkumassa ja muuten ollaan ulkona. 

Sekin kuulostaa oikein ihanalta!

Ammattilainen vai harrastebloggaaja?

Tein juuri itselleni mediakortin. Se on tiedosto, jonka voin lähettää yrityksille ja he näkevät siitä lukuni joiden perusteella päättävät kannattaako kanssani tehdä yhteistyötä vai ei. Siitä tuli aika hieno, vaikka itse sanonkin! Kiitos vielä Colour outside the lines blogin Susannalle avusta. Kirjoitin mediakorttiini, että salainen haaveeni olisi päästä tekemään äänirooli johonkin lasten ohjelmaan tai elokuvaan. Jos sen sanoo ääneen, se ei ole niin salainen, mutta ehkä se voisi toteutua! 


Ollaan puhuttu lasten kanssa toiveista ja monesti he sanovat toisilleen, ettei niitä saa kertoa ääneen tai ne ei toteudu. Olen yrittänyt sanoa lapsille toisin. Jos haaveen tai toiveen sanoo ääneen, joku saattaa vanhingossa kuullu sen ja voit saada yllättävistä paikoista apua tai löytää jonkun toisen kautta keinoja toteuttaa tuo toive ihan itse!

Sängyn alla blogi täyttää kesäkuussa 10 vuotta. Tiesitkös sitä? Et varmaan, kun en ole moneen vuoteen juhlinut blogin synttäreitä. Sängyn alla blogi aloitti itsenäisenä ja ensin ajattelin, että toivottavasti kukaan tuttu ei edes lue tätä.

Jossain vaiheessa blogille piti tehdä oma facebooksivu, niin minäkin tein. Olin liittynyt instagramiin jo aikaisemmin ja hetken päästä blogeissa mainostettiin omaa instaa, niin minäkin vaihdoin ig tilini nimen yhteensopivaksi blogin kanssa. Silloin ei edes ollut vielä insta tarinoita eikä reelssejä ja video sai olla neliön muitoinen 15 sekuntia pitkä. Aktiivinen en ole silti ollut instagramissa ikinä.

Kirjoitin alkuun paljon. Aina kun Nuppuvauva nukkui, aina jos en saanut itse unta. Kirjoitin. Vaikka tavallaan toivoin ettei kukaan tuttu löytäisi blogiini, oli kuitenkin kiva kuulla, jos joku luki. Itse luin muiden blogeja ja kommentoin niitä ahkerasti. He vastasivat kommentteihini ja kävivät kommentoimassa minun postauksiini.


Muistatko vielä kommentoinnin kulta-aikaa? Saatoimme käydä kahta keskustelua yhtäaikaa, toista minun postauksen alla ja toista hänen postauksen alla ja sitten vaihdettiin keskutelu seuraavien postausten alle. Sain kavereita, joita en ollut koskaan nähnyt.

Seuraavaksi löysin uuden blogikodin. Hain kahteen paikkaan, pääsin molempiin. Valitsin Kaksplussan blogiverkoston vuoden vaihteessa 2016. Blogini oli puolitoistavuotias ja odotin toista lasta. 2016 onkin aktiivisin vuoteni. Kaksplussan verkostossa meillä oli mahdollisuus laskuttaa tiettyjen ehtojen täyttyessä. Minä en koskaan saavuttanut niitä ehtoja. Se söi motivaatiota. Saimme myös joitakin mainoskampanjoita Kaksplussan kautta, joista saimme myös rahallisen korvauksen. Minä pääsin mukaan yhteen ja tavallaan mokasin senkin.

Olin hankala äiti. Meidän lapset olivat silloin vähän päälle 1,5v ja 3,5v. Pääsin kamppanjaan, jossa mainostin lasten puuroja ja minua harmitti, että ne sisältävät maitoa, koska Nuppu ei saanut syödä niitä ollenkaan ja Jekullakin tuli pienempänä oireita maidosta. Kirjoitin että maito harmittaa ja sain postauksen bumerangina takaisin. Lisäsin siihen perustelut, miksi puurossa on maitoa.

Verkostossa tapahtui jonkin verran vaihtelua, toisten blogit vain hiljenivät, toiset lopettivat ja toiset muuttivat uusiin blogiyhteisöihin. Niin minäkin. Löysin Starboxin. Heidän ehtonsa rahallisen korvauksen saamiseen oli mielestäni paremmat. Pääsin portaaliin. Odotin kolmatta lasta. Päätin saada ensimmäisen laskutukseni, kolmessa kuukaudessa. Pääsin tavoitteeseeni luvuissa, mutta tuo portaali lopettiin kuukautta aikaisemmin. Voisi sanoa, että minulla on ollut vähän huono tuuri joissain asioissa.


Sängyn alla oli taas yksinäistä. Ei vaan blogi oli itsenäinen. Mutta kaipasin yhteisöä. Kaksplussan verkostossa meillä oli aktiivinen whatsapp ryhmä, järjestimme tapaamisia itse. Syysjuhlissa olin minäkin järjestäjän roolissa mukana. Silloin goodiebagit suorastaan eskaloituivat. Minä kyselin yhteistyökumppaneita, joita en uskonut meidän saavan ja kas kummaa, ei ollut montaa jotka olisivat kieltäytyneet. Kaksplus järjesti meille pari tapahtumaa Otavamedian tiloissa ja 2021 etänä, kun Koronan vuoksi ei voitu kokoontua. 

Niinpä puolisen vuotta itsenäisyyden jälkeen, hain uudestaan Kaksplussan verkostoon. Tällä kertaa tiesin, etten tulisi koskaan edes tavoittelemaan sitä rahallista korvausta. Ajattelin päätöksen suojelevan motivaatiotani. Minua kun ei raha motivoi, mutta sen tavoittelu ja tavoitteen saavuttamattomuus masentaa.

Poissaollessani, eli noin vuoden aikana joulukuusta 2018 - marraskuuhun 2019, monet ystävistäni olivat vaihtaneet blogit kokonaan instagramiin. Verkostossa oli enää vain muutama niistä blogeista, jotka olivat aloittaneet kanssani samaan aikaan tai olleet siellä ennen minua. No  ei mennyt kauaa siitä, kun tuli takaisin, kun Otavamedia ilmoitti lopettavansa Kaksplussan blogiverkoston kokonaan. Portaaliblogit jäivät, mutta sellaisia lukuja ei minun blogissani oltu silloin koskaan nähtykään. 

Olin taas tahtomattani itsenäinen bloggaaja, mutta blogi on silti ollut olemassa koko ajan. Postaustahti on heitellyt miten sattuu oman jaksamisen ja arjen mukana. En välttämättä olisi halunnut olla itsenäinen kuitenkaan. Kaipasin ja kaipaa yhteisöä, jossa kannustettaisiin, kommentoitaisiin ja ideoitaisiin postauksia yhdessä. Päätin hakea yhteen nykyään suureen blogiyhteisöön. En päässyt. Minun lukuni eivät riittääneet.


Sain vaustauksen, että minun pitäisi julkaista postauksia 7 kertaa viikossa, ja sitten voisin hakea puolenvuoden päästä uudelleen. Ja totesin, että kiitos mutta ei kiitos. En uskonut, että minun arjessani olisi mitenkään mahdollista julkaista 7 kertaa viikossa. Ei ainakaan tuolloin. En nyt jaksa etsiä ikivanhoja sähköposteja, mutta tästä saattaa olla aikaa sen kolmekin vuotta. Ehkä huomaatte, että minulla on blogikavereiden kaipuu, kun muistelen näinkin vanhoja asioita.

Ja nyt huomaan julkaisevani kahdeksannen postauksen, kun eletään maaliskuun 11. päivää. Olen ehkä ymmärtänyt poduttoo rimaa. Palauttaa blogin sinne mistä kaikki alkoi. Kirjoitan, koska haluan kirjoittaa. Ei minun google analytics luvut edelleenkään mitään kovin kummoisia ole. Enkä tiedä voisinko koskaan elää 100% blogista saatavilla tuloilla. Mutta ehkä Sängyn alla voisi olla kuitenkin vähän kaupallinenkin?

Olen herännyt ajatukseen, että Sängyn alla blogi voisi olla osa Unelmalaatikko kokonaisuutta, jossa rahaa kassaan tulee vauvahieronnasta, jumpan ohjaamisesta ja kirjoittamisesta. Ja kuka tietää jos tähän lisäksi tulisi vielä jokin muukin hyvinvointiin liittyvä palvelukokonaisuus. Tykkään vauvoista, tykkään liikunnan ohjaamisesta ja tykkään kirjoittamisesta ja valokuvaamisesta - kuvan käsittelystä en niinkään. 

Haluan, että mitä tahansa työkseni teenkin, olen äitien kaveri ja lempeän arjen puolustaja. Olkapää kun tarvitaan ja nauran hassuille vauva ja taaperoarjen jutuille yhdessä. Vaikka äitiys on joskus tosi vaikeaa ja omat voimat loppuu, haluan kuitenkin välitttää arjesta niitä iloisia puolia. Oikeasti Äitiys antaa enemmän kuin ottaa, vanhemmuudesta saa tykätä omista lapsista saa olla ylpeä ja onnellinen ja sen saa sanoa ääneen! Ja haluan kannustaa kaikkia näkemään niitä hetkiä joissa se taika on.


Ja jos olisin rohkea sanoisin myös että tykkään laulaa ja oikeasti jos saisin valita itselleni ääniroolin, se olisi jossakin lasten animaatiossa, jossa myös laulaisin. 

Mutta se oikea kysymys blogin kaupallistamisen takana on, voinko olla ammattibloggaaja jos en tykkää instagramista, enkä tuota sinne sisältöä? Kulutan kyllä senkin edestä muiden sisältöä. Vai pitääkö minun opetella tykkäämään somettamisesta, jotta voisin olla ammattibloggaaja?

Yrittäjähän minä nyt kuitenkin joka tapauksessa olen. 

Tahmea perjantaiaamu

Voiko viime viikon sairastelu väsyttää vieläkin vai voiko todella pilviset aamut vaikuttaa niin paljon, etten tunne heränneeni ollenkaan? Torstain aamupostaus jäi kirjoittamatta. Aamu oli tahmea, ja päiväkodillakin oltiin vasta 5 yli 8. En edes muista milloin viimeksi olisi oltu niin myöhään. Takaisin kotiin käveltyäni rojahdin takaisin peiton alle, ihan hetkeksi vain!



Ja unta riitti. Eikä me edes valvottu keskiviikkona myöhään. Käytiin saunassa, laitettiin lapset nukkumaan, katsotiin Game of Thronesin viimeinen jakso, aloitettiin House of Dragonsin ensimmäinen jakso ja nukahdin ennen puoliväliä. Ehkä saunominen sitten väsytti kaikkia sen verran, että torstaina nukutti enemmän. Oli ihana herätä virkeänä ja peilistä katsoi takaisin vähän terveemmän näköiset kasvot. Kelloa katsoessani kalpeus varmaan palasi. Unta oli riittänyt yli neljä tuntia. 

Perjantainakin on varsin harmaa aamu. Oltiin päiväkodilla kymmentä vaille 8. Harkitsin pienen hetken kaupan kautta kotiin kävelyä, mutten jaksanut. Silläkin uhalla, että kaakao loppui jo keskiviikkona ja joutuisin juomaan teetä. Olen tehnyt itsestäni havainnon, jonka äitini on kyllä varmaan tehnyt jo ala-asteella ollessani. Minä elän kaakaolla.

Ja vaikka pidänkin teestä ja kaakaon lisäksi kaapista löytyy piparminttu ja rooibos teet, niin teen juominen ei ole sama asia kuin kaakaon. Katsos kun kaakaota voi juoda nälkäänsä, mutta tee on aivan liian ohutta litkua sitä varten. Minun kaakaossani on usein täysmaitoa, teelusikallinen kookosöljyä ja mausteena vielä mandariini, appelsiini, piparminttu tai thieves öljyä.

Nämä olivat Nupun ja Jekun 2020 uudenvuoden vaahtokarkkikaakaot.

Hunaja ja tee eivät mitenkään vastaa kaakaota. Maito ei kuulu minun teekuppiini. Pahassa paikassa kaakaota taas voi juoda ilman maitoa. Mutta ilman kaakaojauhetta maito ei nappaa. Olen opettanut meidän lapset myös juomaan kaakaota, vähän turhankin hyvällä menestyksellä. Meillä nimittäin kaakaota kuluu 1kg viikossa. Onhan meitä kuitenkin minä ja neljä lasta, jotka juovat kaakaota iltapalalla.

Ja minä myös aamupalaksi ja lounaaksi ja välipalaksi ja iltapalaksi vielä lasten iltapalan jälkeen. Mutta puolustuksekseni sanon vielä kyllä sen, että minä juon sitä samaa aamupalakaakaota vielä lounaalla ja välipalalla. Kuppini kun unohtuu aina jonnekin jäähtymään, joten keitän aina kuumaa vettä lisää ja kaadan päälle. Ja kun jätän vielä kuppini sekoittamatta, niin kaakaojauhettakaan ei tarvitse lisätä.

Meidän ekaluokkainen on selvästi äitin poika, tehdessään isoimman mahdollisen kupin kylmää kaakaota heti koulun jälkeen. Niin minäkin tein pienenä koululaisena kotiin päästessäni. Ensimmäisenä tein itselleni kaakaota. Puolikuppia kaakaojauhetta, siihen päälle tilkka maitoa, söin suklaatahnani, kaadoin lisää maitoa ja join kupin puhtaaksi.


Meidän lapset ei vielä harrasta tahnan syömistä - mikä itseasiassa onkin tosi ärsyttä. Ovat jopa sanoneet, etteivät tykkää siitä kupin pohjalle jäävästä tahnasta. Ja sehän tarkoittaa sitä, että he käyttävät aivan liikaa kaakaojauhetta ja sitä menee hukkaan! Ja sitten kun miettii, että meillä menee kuitenkin reilusti 20€ kuukaudessa pelkkään kaakaojauhoon, niin aika monta kupillista menee myös viemäriin.

Eikä puhuta niistä päivistä, kun lapset ovat tehneet kaakaonsa itse, purkki on jäänyt pöydälle ja meidän ihanat pienet ovat käyneet syömässä kaakaojauhetta lusikoilla. Se on aina vähän kurja sotku. Lähtökohtaisesti haluan, että lapsilla on vapaa pääsy kaikkeen ruokaan, jos on koulun jälkeen nälkä niin kaikkea saa syödä. Kunhan syödään myös ruoka-aikaan yhdessä.

Kaakaon olen kuitenkin kieltänyt. Kaakaota ei saa itse tehdä, vaan pitää pyytää aikuista tekemään. Ja juoda se keittiössä! Onneksi olen aikuinen ja itse juon kaakaoni yleensä makkarissa tai olkkarissa. Ehkä jos joisin sen keittiössä, se ei ehtisi jäähtyä kolmea kertaa. 

Ehkä pyydänkin puoliskolta kaakaopussin naistenpäivänlahjaksi. :D