Hyvästit tutulle neuvolalle

Heinäkuu on meidän perheessä synttärikuukausi, kun Elpulla ja Jekulla on syntymäpäivät kahdenviikon sisällä. Samalla heinäkuu on myös meidän neuvolakuu ja hammaslääkärikuu, kun molemmilla on ikävuotensa tarkastukset.

4- ja 6v neuvolat varasin jo huhtikuussa Ässän 1v neuvolan yhteydessä. Sovittiin, että otetaan taas Ässänkin pituus ja paino, kun kasvun ja anemian takia kuitenkin ravataan verikoikeissa kerran kuussa. Sellaista pikkuseikkaa kun muutto ja 30min ajomatka en tuolloin ennen vappua ihan osannut huomioida. Sitten tuli puhelimeen muistutus tekstari varatuista ajoista ja neuvolapäivä.

Vanhalta kodilta matka neuvolaan taittui kävellen kymmennessä minuutissa, mutta täältä uudelta kodilta piti autollakin varata matka-aikaa yli tuplaten. Aamu oli varsin sujuva pukemisineen ja syömisineen "nyt vessaan ja sitten autoon" -vaiheeseen asti.

Pyysin Elpua auttamaan hakemalla Ässän vaatteet ja poikien huoneesta eteiseen päästyään hän huusi "Ässä syö maalia".  Niinpä niin, oltiin asuttu uudessa kodissa reilu viikko, ehkä kaksi, ja oltiin ehditty maalata Elpun huoneessa. Maalitelat oli tietenkin kylpyhuoneessa lasten saavuttamattomissa, kunnes Jekku toi potan kylppäristä vessaan ja unohti oven auki, jolloin Ässä näki tilaisuutensa.


Otettakoon vielä huomioon, ettei meillä vielä ollut kunnon käytävämattoa ja perinteisesti kylpyhuone ja vessa ovat vierekkäin eteiskäytävän varrella, joka johtaa suoraan olohuoneeseen. Ja erityismainintana vielä lattiasta. Meillä on jälleen mosaiikkiparketti. Erittäin huonokuntoinen sellainen. Siinä on puolensa - ei tarvitse varoa jokaista naarmua. Mutta kun puhkikuluneelle parketille levitetään märällä telalla runsaasti veteen ohentunutta maalia, saa unohtaa kaiken muun ja lattian pesulla on jo kiire.

Ei ollut tarkoitus herättää puoliskoani, mutta onneksi hän heräsi ja meni pesemään Ässää suihkuun samalla kun minä hieroin parkettia. Lopulta soitin neuvolaan viittä vaille kymmenen ja päästiin perille vain puolituntia myöhässä. Terveydenhoitajamme nappasi heti Elpun ja Jekun tekemään tehtäviään ja minä jäin Ässän kanssa ihmettelemään käytävään.

4- ja 6-vuotiaiden tehtävien jälkeen otettiin Ässän mitat ja samalla kerroin meidän kuulumisia ja muutosta. Hoitaja oli juuri ottanut meidän tiedot auki, kun soitin myöhästymisestämme ja ihmettelikin uutta osoitetta. Kerroin meidän muuton syistä ja hoitaja kertoi mitä Elpu oli kertonut omasta uudesta huoneestaan.

Meidän neuvolalääkärit ovat ilmeisestikin kesän lomalla tai muissa töissä, kun 4vuotiaan lääkärintarkastus piti varata erikseen syksylle. Siinä sitten mietittin, että sen voisi varmaan vaihtaa tänne meidän uuden kodin lähineuvolaan. Täällä on kuulemma oikein kiva neuvola, perhekeskuksen yhteydessä. Siellä on siis muutakin toimintaa kuin neuvola. Ja puolen tunnin sijaan automatka sinne on 8minuuttia.

Tottakai, koska liputan vaivattoman elämäntavan puolesta, päätin varata lääkäriajan sitten täältä. (Minun pitäisi nyt edelleen muistaa se varata, ja ne hammaslääkärit!) Ja jatkossa myös Ässän puolitoistavuotisneuvola ja Jekun loput vuosineuvolat käydään myös siellä. Siitäpä sitten laitettiin lopuksi 4v ja 6v rokotukset ja sanottiin heipat terveydenhoitajalle.


Olin jo sanomassa, että ensikertaan, kunnes tajusin hoitajan juuri kirjoittaneen uuden neuvolan yhteystiedot Jekun korttiin, että eihän me enää nähdäkään.

Meidän hoitajan kuudenvuoden hoitosuhde päättyi nyt. Ja täytyy myöntää, että tämä muutos tuli tavallaan puskista. Siitä saakka, kun Elpulla oli 2vk iässä neuvola, ollaan käyty tällä samalla hoitajalla. Elpun kanssa aloitettiin käynnit kahden viikon välein ja jatkettiin kerran kuussa, vaikka puolen vuoden jälkeen käynnit olisivat harventuneet.

Samoin jatkettiin myös Jekun ja Ässän vauvavuodet. Vaikka neuvolaohjelmassa käynnit harvenevat, minä varasin uuden ajan joka kuulle. Sanoin haluavani vauvakirjaan viralliset mitat jokakuukaudelle, mutta se on vain osa totuutta. Toinen puoli on, että neuvolassa kuulumisten kertomista voisi melkein verrata terapiassa käymiseen, vaikka en koskaan olekaan terapiassa käynyt.

Suurin osa meidän kuusivuotisen neuvolataipaleen käynneistä on ollut ainoastaan vauvojen pituuden ja painon mittaamista varten, meidän käynnit on lähes poikkeuksetta kestäneet aina sen koko tunnin mitä meille on varattu. Ja täytyy myöntää, että en ollut varautunut tähän neuvolan ja hoitajan vaihdokseen vaikka luulin ajatelleeni ihan kaikkea ennen muuttoa - eskaria, poikien päiväkotia ja mahdollista työllistymistäni myöten.

Onkohan uudessa neuvolassa yhtä ihana hoitaja.....

Mary Kay - ihonhoitokonsultti meikkineuvonnassa

Minun ensimmäinen Mary Kay - vuosipäivä alkaa lähestyä elokuussa, ajattelin juhlistaa sitä kutsumalla asiakkaitani meille tupareihin tänne uuteen kotiin. Tähän heinäkuulle ei ihan ehdi, kun on lasten synttärit ja haluan jättää aikaa tavoitteeseeni. Palataan nyt kuitenkin hetkeksi kesäkuuhun, kun pääsin näkemään muita konsultteja ensimmäistä kertaa sitten koronan siirrettyä meidän Mary Kay Monday - koulutukset nettiin.


Mary Kay ihonhoitokonsulttina tarjoan maksutonta ihonhoitoneuvontaa ja meikkineuvontaa, yksin tai pienille ryhmille. Tai no meidän kouluttajallamme on jo melkein 20 vuoden kokemus, joten hänen ryhmänsä eivät aina ole ihan niin pieniä. Mutta minun isoin ihonhoihetki oli viidelle ihanaiselle. Ja nimenomaan ihonhoitohetki, sillä yhtään ainoaa meikkineuvontaa en ole uskaltanut edes tarjota. 

Oma meikkaamiseni on tähän asti ollut aika minimaalista. Luomiväri yhdellä vaalealla sävyllä ja ripsari. Meikkivoidetta tai puuteria en ole oikein koskaan oppinut käyttämään. Teininä luovutin, kun totesin monien tuotteiden kutittavan. Vihdoin parikymppisenä löysin itselleni hypoallergisen luottoripsarin ja uskaltauduin ostamaan saman merkin meikkivoiteen. Sävy oli kuitenkin liian tumma ja meikkailuni loppuivat respan työvorojen kanssa - siis kahdeksan vuotta sitten. Tällä omalla meikkihistoriallani en ole uskaltanut puhua asiakkailleni meikkaamisesta yhtään mitään.


Keväällä pyysin seniorkonsulttiani pitämään minulle meikkineuvonnan ja hän innoistuikin ideasta niin paljon, että lopulta meitä oli Sales Direktorin terassilla yhteensä kuusi. Kouluttaja kertoi alkuun tuotteista ja mitä tehdään, ihan niinkuin asiakkaillekin vaikka kaikki osallistujat olivatkin konsultteja. Itse odotin kiltisti omaa vuoroani, että seniorini tai kouluttajamme kertoisi, mitä teen seuraavaksi. Vieressäni istunut sisarkonsultti loihti itselleen kauniin meikin valmiiksi, siinä missä minä ehdin tehdä omat kulmat - ensimmäistä kertaa ikinä! 

Meillä on nyt instagramissa käynnissä #MKSocialMediaQueen2020 haaste ja kuvien takia pukeuduin jakkuun ja hameeseen vaikka meikki-ilta olikin epävirallinen, tosin ilta oli niin lämmin että riisuin jakun samalla, kun laskin laukkuni. Mutta siis siihen meikkiin. Nyt pääsin kokeilemaan sellaisia tuotteita, joita minulla ei vielä ole ja joita en ole ennen kokeillut. Itseasiassa tein aikapaljon asioita, joita en ole ennen tehnyt. 


Meikkipohja aloitettiin primerillä. Sen merkitys meikille on vähän sama kuin maalarille kitti ja pohjamaali. Suojavoiteeksi kokeilin tuttua sävyä, mutta kosteuttavaa versiota foundationista. Itse tykkään matta pinnasta, mutta iho vaatisi kosteutusta. Ja tummat silmänaluset häivytettiin under eye correctorilla.

Kokeiltiin ensin toiseen kulmaan kulmageeliä, jonka sivellin on vähän kuin puolikas ripsariharja. Toiseen kulmaan kokeilin brow lineria ja vaikka sävy oli minulle aavistuksen tumma, tykkäsin linerin jäljestä enemmän ja yritin tehdä myös toisen kulman sillä. Opeteltavaa riittää kulmien meikkaamisessa, mutta nyt tiedän minkä tuotteen haluan omaan meikkipussiin. 

Silmämeikki pohjustettiin myös primerillä ja luomet meikattiin neljällä eri sävyllä, joille katsottiin omat siveltimet levitykseen ja paikat luomella. Tein ensin toisen silmän valmiiksi seniorini neuvoessa ja toisen mahdollisimman itsenäisesti. Oikeasti silmämeikki kannattaa tehdä vaihe kerrallaan molempiin "yhtä aikaa". 

Rajauksen tein eyeliner tussilla, joka minulta löytyy itseltäni. Ja nyt minä hoksasin miksi sen laittaminen on niin kauhean vaikeaa. Minä en osaa iskeä silmää - meillä on aina hauskaa kun yritän.. Joten siis eyelinerin piirtäminen on jokseenkin haastavaa silmät kiinni. :D Tähän sain vinkiksi vetää kevyesti silmänurkasta ulospäin ja piirtää viiva silmät auki. Vaatii edelleen harjoitusta, mutta ainakin sain hienon ahaa elämyksen. Ripsiin laitoin minulta löytyvän ripsarin, joka näkyy tuossa ylimmässä kuvassa.

Poskiin tein myös varjostukset ensimmäistä kertaa ihan itse. Poskipuna minulta löytyy, tuo ylimän kuvan sydämen muotoinen ja nykyisin perusmeikkini onkin suojaava värivoide + poskipuna + ripsari. Mutta highliter ja countour puutereita en ole laittanut ikinä ennen. 

Omistan luumunpunaisen huulilakan, jota en ole vielä kauheasti uskaltanut käyttääkodin ulkopuolella. Väri on aika tumma, mutta kokeilin sitä yhdessä mun ensimmäisistä koulutuksista ja se oli sellainen "MÄ HALUUN TÄN!" -tuote. Nyt seniorini valitsi minulle lievästi sanoen helpomman värisen huulipunan. Pitää vissiin opetella käyttämään huulipunaakin.


Omaan silmään aika vahva - varsinkin kulmameikki, mutta ensikertalaiseksi olen aika ylpeä itsestäni :D

Mikä on tärkeintä sun luottomeikissä? :) 
Meikkipohja, kulmat & huulet:
Mary Kay Foundation Primer SPF 15
TimeWise Luminous 3D  Foundation - ivory W 130
Mary Kay Under Eye Corrector
Mary Kay Precious Brow Liner - Dark Brunette
Mary Kay Gel Semi-Shine Lipstic - Mod Pink
Silmät:
Mary Kay Eye Primer
Chromafusion Eye Shadow sävyt: 
Moonstone, 
Gold Status, 
Emerald Noir + Crystalinen sekoitus,
 Emerald Noir
Mary Kay Liquid Eye Liner Pen
Mary Kay Lash Intensity Mascara
Korostus & Varjot: 
Mary Kay Mineral Cheek Color - Shy Blush
Chromafusion Highlighter - Glazed 
Chromafusion Contour - Latte

Terveisiä uudesta kodista

Ihanaa alkanutta heinäkuuta! Meidän muutosta on nyt viikko ja eilen kannettiin kaikki tyhjät pahvilaatikot ullakolle. Varastoitujen laatikoiden osalta olen muuttoon supertyytyväinen. Meidän varastossa ei nimittäin ole yhtään mitään vanhankodin varastosta uuteen varastoon kannettua. Vaan onnistuttiin hävittämään melkein kaikki kierrättämällä. 

Vielä viime viikolla, avaimet juuri saatuamme ajattelin että ehdin pyyhkiä kaikki kaapit uudesta kodista ennen muuttoa ja vanhasta sitä mukaan kun ne tyhjenee. Ja että jokaisessa laatikossa olisi vain samaan huoneeseen sijoitettavia tavaroita. Todellisuudessa muutto ei ollut ihan niin järjestelmällinen ja hallittu kuin kuvittelin.


Osaltaan uudessa kodissa pitikin jynssätä keittiön kaappeja aika lailla kauemmin mitä olin  ajallisesti suunnitellut. Ja siihen vielä tylsyyttään ja väsymystään huutoitkevä taapero seuraksi, niin huh hei. Menipähän hermot - kaikilla, mutta selvittiin. Onneksi saatiin mummu ja vaari pakettiautolla auttamaan ja mummu sitten jynssäsi keittiöstä kaikki ne rasvaiset, pölyttyneet ja tahmeat hyllyt ja kaapit joihin en itse ehtinyt. Ja mummusta oli vielä valtava apu seuraavanakin päivänä.

Nyt voi jo sanoa että alkaa olla valmista. Muutamia pikkuprojekteja on vielä tekemättä, mutta niiden kanssa ei ole mikään kiire.

Elpun huone kaipaa vielä seinämaalauksen viimeistelyä ja jonkun ihanan prinsessaisen kattolampun, yöpöydän ja työtuolin pulpetin eteen. Sain vihdoin mummon ja papan varastosta kauan kaipaamani vanhan vaaleanpunaisen pulpettini ja tarkoitus oli tehdä siitä minulle työpiste. Pulpetti päätyi nyt kuitenkin Elpulle ja minä sain uuden työpöydän. Me kyllä lähdettiin ostamaan pöytää Elpulle, mutta hän kysyi kaupassa varsin surullisema että "missä ne pulpetit on?" ja kertoi haluavansa pulpetin joten luovutin omani hänelle.

Poikien huoneessa on vielä aika lailla laittamista. Yksi seinäprojekti tehdään sinnekin ja heille pitää vielä kasata leluhylly. Ässän vaatteet on vielä pahvilaatikoissa ja mekkokaapeissa on vähän mitä sattuu, mitkä pitää järjestää vielä. Mutta eipähän pyöri laatikoita enää muualla kuin poikien huoneessa ja meidän huoneessa. 


Olohuone onkin niin valtava, että täytyy etsiä myöskin valtava matto. Ja ajallaan löydetään toivottavasti kaksi yhteen sopivaa kattolamppua. Meidän huoneesta ei nyt vielä kannata edes puhua. Mutta on tämä jo sen verran koti, että voidaan tässä kuussa viettää Elpun ja Jekun synttäreitä. Molemmille pienet kaverisynttärit ja sukulaisille sitten isommat kaikkien kolmen synttärit, kun jäi ne Ässän 1v juhlatkin huhtikuussa isommin juhlimatta.

Mitä sitten muuton lisäksi tulee heinäkuuhun, minulla on eräs tavoite jonka saavuttamiseen on aikaa enää heinäkuu, joten tässä kuussa täytyy laittaa kaikki "ylimääräinen" aikani tuohon tavoitteeseen ja  muutoin keskityn uuteen kotiin sekä lasten syntymäpäiviin. Viimeiset kaksi viikkoa on nyt menneet ihan täysin muuttohommissa, joten nyt on tehtävä isosti töitä tavoitteeni eteen jos sen meinaan saavuttaa.

Intoa blogiinkin olisi tällä hetkellä enemmän kuin pitkään aikaan, mutta nyt täytyy priorisoida uni blogin edelle. En minä silti mitään koko heinäkuun pituista blogihiljaisuutta suunnittele. 

Iloista kesää sinne ruudun toiselle puolelle! :)