65 neliötä - part 5+

Vähän pelkäsin ja aavistelin tässä käyvän näin. Meidän makuuhuoneen esittelyssä mainitsin meidän toisen vaatehuoneen ja lupasin kurskistuksen sinne. Ja niin vain tämä jäi roikkumaan ilman kuvaa. Nyt kun muuttokin on jo viimeisiä pikkutavaroita ja siivoamisia vailla valmis, saatte viimein sen syyn miksi meidän makkarissa oli pakko olla vaaterekki.

Viimeisenä pääsette kurkistamaan meidän talon miesluolaan!

Yksi suurimpia ongelmia muuttaessa oli minne sijoitettaisiin tietokone. Minä toivoin saavani äidin vanhan pianon siskoni luota meille ja olohuone on jossain määrin hankalan muotoinen tai sitten meillä on vain liian iso sohva.

Lopulta anopin kannustuksella todettiin kaikista parhaimmaksi ratkaisuksi sijoittaa tietokone isompaan vaatehuoneeseen eli makkarin vaatehuoneeseen. Sen olin jo muutenkin määrännyt puoliskolleni jolla on huomattavasti enemmän vaatteita kuin minulla. 

Minun ajatukseni oli jättää pöytähyllyn kanssa samaan tasoon yksi sivuhylly (vaatehylly) johon oltaisiin sijoitettu kaikki puoliskoni koulukirjat ja kansiot. Lupasin myös, että puoliskoni saa hankkia sinne sellaisen pienen jääkaapin jos vain löytyy tarpeeksi halvalla. Puoliskoni kuitenkin päätyi ottamaan hyllyn kokonaan pois, koska se teki huoneesta liian ahtaan.

**********

Tässä oli meidän koko koti. Kiitos käynnistä :)

Kaikkien huoneiden esittelypostaukset löytyy linkin 65m2 takaa, ja edellinen kotimme seuraa linkkiä 56m2. Ja kunhan tavarat löytävät paikkansa, vanhan asunnon avaimet on palautettu ja arki täällä uudessa kodissa pääsee rullaamaan, kutsun teidät samanlaiselle vierailulle tännekin.

65 neliötä - part 5

Nyt saatte kurkistaa meidän perheen unihuoneeseen. Makkarin huonekalut eli sängyt hakivat paikkojaan parikin kertaa. Pinnasänky mahtui hienosti ikkunoiden myötäisesti tuonne ikkunoiden eteen ja silloin kun muutettiin meillä oli matalampi ja 20cm kapeampi sänky. Pariviikkoa meidän muuton ja anoppilan muuton jälkeen hankittiin meille puolivahingossa (ja puoli-ilmaiseksi) 160cm leveä jenkkisänky.

Hetkeä myöhemmin hankittiin Tuhinalle jatkettava lastensänky, vaihdettiin meidän sänky niin, että nukuttiin päät ikkunoihin päin ja Tuhinan sänky oli meidän jalkopäädyssä. Silloin Tuhina pääsi kätevästi kömpimään meidän viereen sängyn laidan yli. Sitten mummu hankki Tuhinalle leluhyllyn, joka haki hieman paikkaansa. Lopulta päädyttiin tähän nykyiseen järjestykseen.

Jos siis meidän sängynpääty hylly ei ole symmetrisesti keskellä sängyn kanssa, johtuu se siitä että se on porattu sen 140cm leveän sängyn päätyyn, silloin kun Tuhinallakin oli vielä pinnasänky. Olisi pitänyt keskittää sänky ja hylly ikkunan ja nurkan väliin eikä nurkasta nurkkaan.

Tässä kodissa on yksi miinus ja se on makkarin koko. Tänne tuntuu lähestulkoon mahdottomalta sijoittaa kahta lastensänkyä. Tietysti me voitaisi porata kattoon koukut sille korikehdolle jossa Tuhinakin ensimmäiset unensa kotona nukkui, mutta sitten puuttuu edelleen paikka vauvan vaatteilta. Plus meillä on kyllä supersöpö pieni pinnasänky.

Eikä välttämättä huoneen kokokaan olisi ongelma, jos nuo vaatekaapit olisi toisinpäin tai jossain muualla, tai pois kokonaan. Meillähän on kaksi vaatehuonetta joista toisesta tulee vielä oma lyhykäinen esittely. Vaaterekin välttämättömyydelle löytyy selitys sitten sieltä.

Kaikin puolin muuten tämä asunto on vaan niin paras ja toimiva, niin ajatus että jouduttaan muuttamaan yhden pienen sängyn (ja lipaston tai hoitopöydän) takia tuntuu aika haikealta. Sovittiin puoliskoni kanssa heti plussan jälkeenn, että tästä asunnosta ei muuteta pois, ennen kuin löydetään oikeasti hyvä uusi asunto. Sen verran tuosta edellisestä oppineena. Tällä hetkellä muutto tuntuu aika kaukaiselta, ainakin asuntotarjonnan perusteella.

65 neliötä - part 4

Neljäntenä vuorossa on kurkistus meidän keittiöön. Parasta keittiössä on tiskikone, iso tiskipöytä, tasot ylipäätän ja sijainti. Siis kaikki mitä edellisessä keittiössä ei ollut. Nyt onkin sitten haastavaa löytää uusi koti jossa on vähintäänkin yhtä toimiva keittiö.

Ihanaa kun ei tarvitse olla yksinään toisella puolella taloa, kun kokkaa tai laittaa tiskejä. Toisaalta taas seinä olohuoneen ja keittiön välissä rajaa juuri sen verran, että yllätysruoka pysyy yllätyksenä ja ajoittainen kaaos ei ole heti kaikkien silmillä.

Täältä löytyy yleensä kulhoja ja rasioita pitkin lattioita. Tuhina tykkää kiivetä kaikkii kaappeihin ja laatikoihin ja laatikoita pitkin tasoillekin jo. Niin ja meidän vauvavapaavyöhyke, ruokapöytä nimittäin, on sekin menetetty tälle pienelle apinalapselle joka keksi ennen ystävänpäivää kuinka noille tuoleille kiivetään. Hyvästi vaan viimeisetkin näppäimet, kun läppärin turvapaikka on mennyttä.

Tämä on neljäs asunto jossa puoliskoni kanssa asutaan, mutta ensimmäinen jossa mun muumilautaset ovat päässeet seinälle asti! Kolme näistä mulla on ollut ihan pienestä saakka ja neljännen isosiskoni osti mulle kirpputorilta jokunen vuosi sitten.

Keittiön jatkona meillä on lasitettu parveke. Oltiin reilu viikko ilman ruokapöytää muuton jälkeen ja silloin syötiin parvekkeella. Tuo pöytäryhmä on vuokraisännän, meillä ei ollut omia parvekekalusteita eikä heillä sille varastoa, joten se jäi tänne. Ja hyvä niin, parveke oli kovassa käytössä Tuhinan synttäreillä ja kesällä se oli ehdottomasti mun lempipaikka.

Pöytäryhmän ja kukkalaatikon lisäksi parvekkeelle mahtuu pyykit kuivumaan ja vielä Tuhina vaunupäikkäreillekin, kaikki yhtä aikaa! Ja mullekin jäi tilaa syödä tai lukea samalla kun Tuhina nukkui ja pyykit kuivui ja aurinko se vaan hemmotteli! Ihan parasta, vaikka päikkärit vaihtuivatkin vaunuista sänkyyn kesällä. Parvekkeella oli ihan liian kuuma nukkua vaikka koko lasitus oli auki.

Talvella parvekeella tuli lähinnä tuuletettua petivaatteita ja säilytettyä vatsapenkkiä. Kukkalaatikossakin oli vain pelkät mullat. Kesäksi sinne pääsee tomaatit.

65 neliötä - part 3

Mennään olkkarista takaisin käytävään josta löytyy kaksi ovea ja oviaukko. Toisessa ovessa on lukko, arvaat varmaan mitä sen oven takaa löytyy. Meidän perheessä tuo ovi on todella harvoin edes kiinni ja vielä harvemmin lukossa. Täällä on meidän kuraeteinen, pyykkihuone, vessa, kylpylä ja sauna.

Kura-aikaan juostaan nopeasti mattoja pitkin vessaan riisumaan, samoin talvella käytävästä ja  hissistä selviytyneet lumet karistetaan vasta laattojen päälle.

Pyykit pestään ja kuivataan vessassa, ihan vaan siitä ilosta että ne mahtuu siellä kuivumaan! Yksi koneellinen mahtuu oikein väljästi ja kaksin ihan näppärästi kuivumaan tuonne kuivauskaappiin ja pyykkiteline mahtuu saunaan tai suihkuun tai tuohon kuivaus kaapin ja pesukoneen eteen. Vähän niin kuin fiiliksen mukaan!

Tämä taas ihan vaan verrokkina siihen edelliseen vessaan. Poikkeuksena tietenkin kesä, silloin pyykit viihtyvät paremmin parvekkeella. Parvekkeitakin voidaan toki verrata, huhhei tämä voiton vei!

Kylpylä tämä on kai eniten Tuhinalle, koska hän on ainut joka mahtuu altaaseen. Ostettiin vähän aikaa sitten meille uusi suihku ja no meillä nyt kaikki vaan tykkää valua suihkun alla - siis istua suihkun alla tekemättä yhtään mitään, minä lasken sen kylpemiseksi.

Ja sauna! Oma sauna ei varmaan kaipaa selittelyjä yhtään enempää.

65 neliötä - part 2

Eteisestä on suora näkymä olohuoneeseen, mitä yritin varoa näyttämästä eteistä kuvatessa. Nyt on esittely vuorossa siis olkkari. Puoliskoni kertoi eilen että tämä (ensimmäisessä kuvassa) on hänen lempi näkymänsä olohuoneesta. Otin ensin kuvat lauantaina illalla, mutta niistä suurimmasta osasta tuli tosi suttuisia ja pimeitä. Päätin ottaa päivällä uudet kuvat, tosin unohdin muutaman kuvakulman.

Tässä olohuoneessa parasta on luonnonvalo! Kesäaikaan siitä saa nauttia tietenkin huomattavasti enemmän, mutta myös aurinkoisina talviaamuina ja aamupäivinä luonnonvaloa riittää eteiseen ja pesuhuoneeseen saakka! Koko olkkari näyttää paljon paremmalta luonnonvalossa ja tekin huomaatte kyllä eron kuvien välityksellä.

Jopas nyt kävin jaarittelemaan, tulkaahan peremmälle!

Meidän sohva meinasi aiheuttaa vähän päänvaivaa, lähinnä kokonsa takia. Tai no ei se koko vaan se, että sille ei käytännössä ollut kuin yksi mahdollinen paikka ja siinähän se nyt on. Sitten päänvaivaa aiheutti telkkarin ja pianon paikat vaikka niillekään ei käytännössä ollut vaihtoehtoja. 

Olin haaveillut pianosta jo pidempään. Tämä meidän äidin pieni piano oli mulla Rovaniemellä. Sitten kun muutin Jyväskylän kautta tänne, piano jäi äidin ja isin luokse. Vuosi sitten se muutti isosiskoni matkassa Helsinkiin ja kun siskoni muutti toiseen kotiin jonne piano ei mahtunut, ilmoitin että se tulee meille.

Pientä kädenvääntöä meillä oli puoliskoni kanssa, pianon saapumisesta ja sen paikasta. Mutta kun testattiin telkkaria ja pianoa toisin päin todettiin ettei vaihtoehtoja tosiaan ole. Tämä paikka on suoraan luotu tuolle pianolle! Telkkari  ja tvtaso näyttivät siinä pöljältä. Mutta nyt se on täydellinen.

Telkkarin paikka sohvaan nähden on vähän hassu, tiedetään. Tvtasossa on pyörät, että sen paikkaa on helppo vaihtaa. Aikamme kun kääntelimme koko tv tasoa keskelle olohuonetta ja takaisin seinälle, puoliskoni päätti että nyt riittää. Sitten telkkari ruuvattiin seinälle, käännettävällä telineellä.

Uutena, tai sellaisena mitä edellisessä kodissa ei ollut, tänne uuteen olohuoneeseen tuli piano, isompi telkkari ja seinäteline ja puoliskoni työpöytä katosi. Tai siis myytiin ja tietokoneelle keksittiin paikka muualta.

Taulu oli keskellä seinää kunnes Tuhina onnistui tiputtamaan sen ja en edes tiedä minkä koukun varaan se tuohon jäi. Ei olla edes jaksettu nostaa sitä takaisin, kun nyt on alkanut mietityttää koko taulu.

Telkkarin yläpuolella olevat hyllyt ovat lähes samanlaiset kuin edellisessäkin kodissa. Ainoa muutos taitaa olla yksi kukka vähemmän, se otti ja kuoli. Ja Pistorasioita piilottava Avocadokin on vähän huonossa hapessa - kuollut sekin. Jörön suurin puu on sentään pystyssä edelleen.

Arvaatkos mihin mennään seuraavaksi...? :)

65 neliötä - part 1

Tervetuloa  meille! Vihdoinkin vaikka "vain" näin kuvien välityksellä. Aloitetaan tupatarkastus-kierros tietenkin eteisestä. Tai oikeastaan meinasin aloittaa jo rappukäytävän kuvaamisella, mutta ehkä riittää jos kerron rapun parhaat:

1. Esteettömyys - alaovi on automaattinen! Avaimen paikka on ulkoseinässä ja ovi aukeaa itsestään. Ai että on luksusta vaunujen kanssa! Ja sisällä taas on sellainen invanappi seinässä, ja kukas muukaan sitä meidän perheessä painaa kuin Tuhina. Talven aikana on pituuttakin tullut sen verran että hän ylttää siihen jo ihan itse (sydänsilmähymiö)
2. Vaunut saa jättää parkkiin rappusten alle! Alaovi on aina lukossa niin ei tarvitse pelätä vaunujen puolesta.
3. Hissi - luksusta kun ei tarvitse ostoksia tai reissukamoja raahata rappusia pitkin ja ajoittan kun tuon vaunut kotiin saakka niin hei mun ei tarvitse kantaa niitä!

Mutta takaisin siihen eteiseen.

Tähän asuntoon muuttaessa Ikean kenkäkaappi päätyi vaatehuoneeseen ja hommattiin ihan tavallinen kenkähylly naulakon alle. Hattu hyllyllä säilyy milloin mitäkin, minun mielestäni ylimääräistä rojua mikä kuuluisi jonnekin ihan muualle. Kunhan vain keksisin että minne. Valkoisessa pahvilaatikossa on rikkinäinen lamppu ja foreverin pahvilaatikossa taas puoliskoni koulukirjat.

Vaunutkin mahtuvat eteiseen aina tilapäismajoitukseen. Yleensä ne ovat portaiden alla, naapurin potkukelkan vieressä. Silloin kun käyn vaunujen kanssa kaupassa ne tulee useinmiten ylös saakka. Puoliskoni otti syksyllä ruokaostokset vastuulleen niin vaunutkin ovat sen myötä olleet parkissa alhaalla jatkuvammin.

Eteisestä löytyy yläkaapit joissa oli minun ja puoliskoni talvivaatteet, nyt ne valtaa kaikki meidän hengarit. Siivouskomeron päällä on epämääräistä romua sisältävä kaappi. Romuluolaksi ristitty pienempi vaatehuone sisältää kenkäkaapin lisäksi pyykkikorit ja kaiken sen romun jonka kuuluisi olla varastossa jos sellainen olisi.

Eteisestä näkymät ovat olohuoneeseen, minkä kuvat esittelen vasta seuraavana esittelyvuorossa tulevassa olohuonepostauksessa, ja käytävään josta päästäänkin keittiöön, pesuhuoneeseen ja makkariin.

Vielä kerran, Tervetuloa meille! :)