Unohdettu postaus: Vauvatarvikkeet joita sittenkin tarvittiin

Joulukuu 2022 

Tänne postausluonnokseen on jäänyt lista tarvikkeista mitä tuli käyttöön, kun Kirppu oli jo syntynyt. Niitä joita en osannut ajatelle tarvitsevani, mutta jotka tulikin sitten joko hankittua itse ja muutama juttu, jotka tulivat perheen sisältä lahjaksi tai kierrossa käyttöön. Listan asia on lihavoitu ja huomioi kirjoitettu nyt elokuussa 2023.

Ensimmäisen 6kk aikana hankitut:

Tutit Ei arvattu alkaisiko Kirppu syömään tuttia vai ei, joten meillä oli ainoastaan BabyBoxissa tullut Aventin tutti. No sehän vaikuttikin kelpaavan! Joten ostettiin sitten yksi paketti sellasia pimeässä hohtavia. Toisessa oli tähtiä ja toisessa söpö pupu.

Tuttinauha Ja kun huomattiin että tutti kelpaa, oli tuttinauha ihana lahja Jekun kummitädiltä. Mulla ei ollut Kirpusta babyshowereita, joten hän halusi viedä mut syömään ja ostaa jotain pientä vauvalle. En keksinyt mitään mitä oikeasti tarvittaisiin. Tutti putosi Kirpun suusta useamman kerran kauppakeskuksessa kävellessämme, joten hän keksi, että miten olis ehkä joku kiva tuttinauha ja siitä tulikin oikeasti tarpeellin lahja. :D 

Lisää tutteja ja toinen tuttinauha + tuttipurkki Kun mummu kuuli, että vauvalle saattaa tutit kelvata hän toi kylään tullessaan tuliasina neljä tuttia! Tietenkin tuota samaa aventin tuttia. Mukana oli myös tuttinauha ja purkki kaikille tuteille, joita meillä oli lopulta 7. Kunnes maaliskuussa käytiin Ikeassa Jekun kummitädin ja Kirpun kanssa. Sillä reissulla mulla oli yhdessä tuttinauhassa kaksi pimeässä hohtavaa tuttia ja se katosi.

Lisäksi meillä on yksi mam tutti, sen tarina pitää kertoa, koska sen Kirppu sai Uudessa lastensairaalassa. Olin lapsen nukutuksessa mukana ja sen ajan Kirppu oli ollut ihan tyytyväisenä osastolla hoitajan kanssa, mutta heräämöreissulle lähdin Kirpun nukkuessa ja herättyään hän oli saanut hoitajalta merenneitotutin.

2x imetysliivit Jos mummu huolehti tuliaisia Kirpulle ja muille lapsenlapsilleen, niin olipahan hän löytänyt alemyynnistä myös mulle kahdet carriwellin imetysliivit. Tämä oli aika ihana lisäys, kun mulla oli kahdet vanhat kaarituealla ja ne yhdet uudet ihanat parhaa, niin nyt sain myös kahdet pehmeät lisää. Nämä äidin tuomat ja ne itse ostamani ovat olleet kaikista eniten käytössä.

Vaipparoskis + 6pack pussikasetteja Vanhassa kodissa meillä oli roskis ainoastaan keittiössä ja keittö ihan eripuolella kuin vessa ja kylppäri. Toisekseen en mä myöskään jokaisen vaipan jälkeen kiikuttanut roskista pihalle. Joten vaipparoskis kylppäriin oli ihan aiheellinen ostos. Tosin, juuri nyt se vaipparoskis on terassilla. Se vähän unohtui tuulettumaan ja kun olin ottamassa sitä sisälle huomasin, että sen kyljessä on oletettavasti koteloitumassa oleva toukka - ehkä - onko olemassa syksyperhosia? Roskiksesta en nyt jaksa lähteä ottamaan kuvaa.

Sinkkivoide Tottakai. Tämän olisi voinut ostaa toki etukäteenkin, mutta se vähän unohtui. Käytinkin alkuun peppuvoiteena Mary Kayn protectin softeneria, joten ei oikeastaan edes tarvittu muuta rasvaa. Olin lukevinani inki listoja, mutten enää muista mikä juuri tässä voiteessa oli se miksi tähän päädyin.

Koliikkikeinu Ajattelin sen olevan ihan turhake. Se on kiertänyt puoliskoni sisaruksilla ja päätyi nyt meille ja oikeastaan siitä olikin aika paljon iloa! Varsinkin kun sitterin päälliset eivät ehtineet tulla ennen vauvaa. Keinu toimi siis aika kivasti vauvan omana paikkana. Se oli ruokailutilassa, lähellä ruokapyötää. Oli myös kiva, että vauvan keinuessa hän oli melkein meidän tasolla, kun keinu on suunnilleen samalla korkeudella kuin tuolin istuin.

Uikkari Meidän 2022 kesäreissu Helsingissä vähän epäonnistui ja päädyttiinkin Jyväskylään Scandic Laajavuoreen pariksi yöksi. Kun on kylpylässä yötä, niin täytyyhän sitä tietenkin käydä uimassa. Varsinkin kun meidän lapset rakastaa tuota hotellin "apina uimahallia". Niinpä piti ostaa Kirpulle ensimmäset uikkarit. Jos jatketaan uintikautta vielä uimahallissa talvella, voi olla että uuden uikkarin osto tulee ajankohtaiseksi ennen ensi kesää. Mutta kaksi kesää samalla uikkarilla on ihan kivasti. :) En nimittäin ajatellut ostaa mielestäni kalliita muumi uikkaireita, mutta ne oli silloin Palokan Prisman ainoa vaihtoehto vauvalle.  

Hattu Jossain vaiheessa kesää 2022 havahduin, ettei meillä ole kesähattua Kirpulle. Tuo hattu siis tarttui mukaan kauppareissulta, kun se oli niin söpö ja oli tarve. Hattuhan on oikeasti sopiva nyt. Viime kesän se oli vähän reilu, mutta pysyi kuitenkin päässä nauhojen avulla.

6kk jälkeen ilmestyneitä:

Kelluvarengas saatiin Pöllästä poistuessa mun sedältä. Meillä on ollut muistaakseni ainoastaan yksi uimarengas ja yhdet kellukkeet, niiden kanssa tuli myös rantapallo ja ne saatiin blogitapahtuman goodiebagista. En siis ole oikein osannut ottaa mitään apuvälineitä uintiin käyttöön. Kelluntarengas oli kyllä ihan hauska, kun olin yksin lasten kanssa rannalla, mutta muuton jälkeen en ole sitä löytänyt.

Ruokalappu Oli aika ottaa soseet ja sormiruoka mukaan arkeen, joten ruokalappu oli ihan kiva ajatuksena. Aika vähälle käytölle lopulta jäi ja hävitin sen homeisena. 

Purulelu Enpä tiedä missä se edes nyt enää on. Ostin sellaisen vettä sisältävän jääkaapissa / pakastimessa viilennettävän ainu mam purulelun, jonka mukana oli nauha. Yllättäen, ei mitään hajua missä se nyt pyörii.

Vauvan hiusharja & kampa Kirpulla on aina ollut ihanat hiukset. Nämä olisi voinut ostaa vähän aikaisemminkin. Kuvasta puuttuu kampa, kun se oli kuvaushetkellä päiväkotirepussa. Ostin myös kissapinnejä.

BLAA:n laiskiaispöksyt Nämä oli todellinen ja ainoa heräteostos mitä ei olisi tarvinnut tehdä, mutta täysin vastustamattomat. Olin Prismassa Ässän ja Kirpun kanssa ja nämä pöksyt oli jossain poistorekissä tosi isolla alella. Ässällä on ollut Laiskiaisvaihe joten hänkin oli sitä mieltä että nämä housut pitää ostaa Kirpulle. (Laiskiaskuosi löytyi myös lapsimessuilta ja Ässällä on nyt samistelu vaate näihin Kirpun pöksyihin.)

Isyyslomalla erityisen tarpeelliset: ITKUHÄLYTTIMET jotka ostettiin vasta marraskuussa -22, kun puoliskoni jäi Kirpun kanssa kotiin ja minä tein marras-joulukuussa aika paljon sijaisuuksia kouluilla. 

Meillä on Padwicon hälyttimet. Tästäkin tein pitkää vertailua parin merkin välillä, mulle ratkaisevaa oli lämpötilanäyttö. Ja valkoiset hälyttimet valitsin, koska en tykännyt yövalon valkoisesta ympyrästä mustassa hälyttimessä. Pölläkarissa huomattiin serkkuni kanssa että heillä on samat hälyttimet ja pihalla auringossa lämpötilan näki paljon paremmin mustasta hälyttimestä.

Olen kuvannut hälyttimiä näköjään ainoastaan silloin kun ne on käytössä, joten ei ole kuvaa babypalikasta. Mutta jos aikoo tarvi vanhemman hälytintä ulkona, niin ehkä kannattaa harkita sitä mustaa. Nämä hälyttimet ovat kyllä toimineet meidän käytössään ihan niin kuin pitikin. Tuossa alemmassa kuvassa näkyy hyvin tuo sävyero, vaikka valokuvaan en saanutkaan edes mustasta hälyttimestä molempia numeroita. Meidän hälyttimestä näkyy nippanappa 3 ja serkun hälyssä 2, molempien vaunujen lämpötila oli 23.

BONUS ostin mutten tiedä kannattiko....

Imukorkit Ajatuksena tosi kivat. Ensimmäistä kertaa ostin nämä ja Kirppu on ensimmäinen meidän lapsista joka ei osaa syödä pussipuuroa/-smoothieta itse. Aina tulee jäätävä sotku korkin kanssa ja ilman - ei eroa. Korkit oli kahden pakkauksessa, mutta niin vähällä käytöllä ovat olleet, että toisen olen jo hävittänyt.

PS. kuinka hajamielinen sitä voikaan olla. Otin kuitenkin muutaman kuvan ihan vain tätä postausvarten, nyt kun pikkuiset on päiväkodissa ja vasta yksi koululainen on tullut kotiin, mutta silti kuvasta puuttuu itkuhälyttimet.

Unohdettu postaus: Mitä ostin vauvaa varten

Toukokuu 2022

Koko raskausajan ajattelin, että meillähän on jo kaikki mitä vauva-arkeen tarvitsemme. Vaunut, kaukalo, vaatteita.... Kun aloin luettelemaan mitä hankintoja kuitenkin vauvaa varten pitäisi vielä tehdä, tuli ostoslistasta yllättävän pitkä!

Ensimmäisen ostoksen tein jo elokuussa 2021: Anita pehmeät imetysliivit. Nämä on ne maailman parhaat. En löytänyt niitä Ässän imetysaikana kivajalkaliikkeistä täällä ja nyt kun ne osuivat silmiini, oli ne ihan pakollinen ostos! Ja ovat juurikin niin ihanat kuin muistinkin. Otin nämä käyttöön jo raskausaikana. (Nyt kun etsin niitä linkattavaksi tähän, en löydä taas mistään!)

Suurin hankinta mitä nyt tehtiin vauva-arkeen oli tietenkin tuo seitsenpaikkainen auto, joka haettiin Jyväskylästä kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Auton jälkeen ostoslistalle jäi vielä liivinsuojat, rintapumppu, sitterin uudet kankaat, nosiboon kolibriosa sekä SkipHopin talutusreppu. 

Liivinsuojien hankinta jäi melko viimetippaan. Olen tykännyt käyttää Natusanin kertakäyttöisiä liivinvuojia ja sairaalakassiin hammasharjaa ostaessani huomasin ettei niitä saakaan meidän lähikaupasta.  Viimeinen ilta-ajeluni Prismaan ennen vauvansyntymää tuotti myös pettymyksen. Edes sieltä ei löytynyt Natusaneja.

Instagramissa Sanna @satsuinwonderland kehui Lansinohin kestoliivinsuojia ja rohkenin nyt ostaa yhden paketin eli 2paria niitä ja yhden paketin Philipsin kertakäyttösiä liivinsuojia. Natusaneja saattaa löytyä joistain apteekeista, joten niitä vielä metsästän. (No en metsästänyt, sain vielä pakettllisen lansinohin kertakäyttösuojia ja niitä on edelleen elokuussa 23.)

Samalla reissulla Prismasta tarttui matkaani yksi muotoon ommeltu pinnasängyn pissalakana. Pilasin yhden pissalakanan tunkiessani sen epähuomiossa lakanoiden kanssa kuivuriin ja kun noita sänkyjä on kaksi, niin nyt on molemmissa oma suoja. Ja ostin myös meidän sänkyyn oman kosteussuojan. Sen kun tiesin valmiiksi, että minun puoleni sängystä tulee uimaan maidossa ja tästä suojasta olen muutenkin haaveillut jo Ässän odotusaikaan, ehkä jopa jo Jekun imetysaikaan. Enää ei kastu patja!

Vauvan reppu on ollut listallani syksystä 2021. Ostin silloin Ässälle päiväkotiin isomman SkipHop repun ja katsoin samalla jo vauvalle sekä SkipHopin talutusturepun että kerhorepun hahmot valmiiksi. Melkein tilasin vauvan repun jo samalla, mutta päätin odottaa rakenneultran jälkeiseen aikaan. Koalasta oli sekä talutusreppu että kerhoreppu, joten valitsin tästä pienen repun ja kerhorepuksi sitten aikanaan tulee se toinen lemppari, josta ei ollut talutusreppua. 

Nosiboon kolibri on myös ollut ostoslistalla ties kuinka kauan. Huomasin nimittäin hukanneeni sen muutossa. Pian muuton jälkeen koko Nosiboo ja siihen viritetty pikkuniistäjä lähtivät kuitenkin naapuriin lainaan, kun meidän lapset jo osasivat niistää. Nyt Nosiboo tuli takaisin meille ja vihdoin tilasin siihen uuden kärjen ja se löytyi vielä näppärästi samasta paikasta rintapumpun kanssa! (Nosiboo pro on automaattinen nenäimuri, jonka sain blogiyhteistyönä 2018: (KLIK))

Rintapumpun tilaus jäi multa illalla kesken, olin nukahtanut läppärin kanssa, ja aamulla tilausta jatkaessani tarjous ei ollutkaan enää voimassa. Olin kysynyt chatissa kauanko tarjous olisi voimassa ja sain vastauksen "toistaiseksi" joten voitte arvata että pikkuisen ärsytti, että sitten vihdoin kun olen tilausta tekemässä tarjoushintaan nukahdan ja tarjous menee kokonaan ohi!

Päädyin katsomaan hintaoppaasta Avent Naturally käsipumppua ja löysinkin oikein hyvän setin vielä edullisemmin, mitä se missaamani tarjous olisi ollut! Tässä setissä tuli rintapumpun lisäksi isompi tuttipullo ja kolme pakastuspurkkia sekä adapteri, jolla saa pumpun ja tuttiosan suoraan kiinni noihin pakastuspurkkeihin ja säilytyspussi, lisäksi tuli 3paria liivin suojiakin.

Vanha Avent pumppuni pelasti minut niin monta kertaa enteileviltä rintatulehduksilta Nupun ja poikien vauva-aikoina, että halusin saman tutun ja luotettavan pumpun. Joskin tämä uusi pumppu on uudistettu versio siitä ja tuo rinnalle tuleva silikoni ei ole ihan samanlainen. 

Ostettiin jo Ässälle käytettynä BabyBjörn sitteri ja nyt siihen tarvittiin uudet kankaat vanhojen repeydyttyä. Etsin ihanaa kuosia useammalta käsityöyrittjältä ja valitsin lopulta Joikun sitterin päälliset. Ja koska löysin vain yhden olkapehmusteen turvakaukalon vöistä, kysyin pystyykö Joiku tekemään myös sellaiset ja ilokseni se onnistui! 

Kaikki nettishoppailut tein muuten rv39+jotain. Reppu tuli ensimmäisenä ja otin sen mukaan sairaalaan. Pakkasin sinne vauvan kotiutumisvaatteet ja näin kaikki omat tavarani mahtuivat kameraa ja kuulokkeita myöten liberolaukkuun. Rintapumppu tuli sopivasti perjantaina, kun vauva syntyi lauantaina! Joikun paketti tuli vasta toukokuussa, eli sitä saatiin odottaa melkein kaksi kuukautta, mutta oli kyllä odotuksen arvoinen!

rintapumppusetti 36e & nosiboo kolibri 14e 

liivinsuojat yhteenstä 14e & imetysliivit n. 30e

joiku sitteri 46e + 15e

reppu + postit 36e 

pissalakanat 40e

Tämä postaus unohtui, kun odoteltiin sitterin päällistä ja alkuperäinen päiväys onkin tuokokuulta -22, kun  se ihana sitterin päällinen vihdoin saapui! Kun nyt olen tänne kerta merkannut näiden ostosten hinnatkin, niin ennen vauvaa tehtyjen hankintojen hintalappu oli n.231€.

Millasia valmisteluja ja hankintoja vauvaa varten te olette tehneet? 

Vauvan kuudestoista kuukausi

Tämän postauksen piti olla Vauvan kahdestoista kuukausi, viimeinen postaus vauvavuodesta, se jossa vauvasta tulee virallisesti taapero ja juhlitaan hänen ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Mutta nyt vauva on tarkalleen yhden vuoden ja neljän kuukauden, eli toisin sanoen kuudentoista kuukauden ikäinen, ihana taapero! (tai siis oli silloin kun tämä on kirjoitettu)

Palataan kuitenkin vielä ihan hetkeksi maaliskuuhun ja siihen, kun vauvan kahdestoista kuukausi tuli täyteen.

Rakas pikku Kirppu. Mun on ollut jotenkin vaikea tarttua tähän tekstiin. Kuvia on paljon, ja olet aivan valtavan hurmaava, kuten olet ollut syntymästäsi saakka. Mutta minusta tuntui, että vauvavuotesi viimeisestä kuukaudesta ei ole 1v neuvolaa kummempaa kerrottavaa.

Tai olihan siinä myös sinun ensimmäinen hammastarkastus. Videopuhelun välityksellä ja sinun päiväuniaikaasi, tottakai. Joten äiti oli Nupun huoneessa puhumassa videolla hammashoitajan kanssa ja sinä nukuit isin kainalossa alakerrassa. 

Hampaita sinulla on kahdeksan ja ne on tosi terävät. Silti olet edelleen äidin maitolapsi. Nyt sinulla on ikää jo vuosi ja neljä kuukautta. Ja näiden viimeisten neljän kuukauden aikana onkin tapahtunut sitten paljon kaikkea mahtavaa osittain ne kyllä liittyvät myös kesään ja vapauteen lähteä tutkimusmatkoille, kunhan vain ovi aukeaa. Toisin kuin vielä kahdentenatoista kuukautena, jolloin, vaatetta tarvittiin aika paljon enemmän. 

Kahdennentoista kuukauden kuvia on otettu 13.2-11.3. ja 1vuotis kuvia otettiinkin sitten useammassa osassa. Ilmapallon kanssa heti syntymäpäivänäsi, vaikka juhlat jouduttiinkin perumaan sairastelun takia. Juhlittiin kuitenkin kotona, olit vähän hämilläsi donitsissa nököttävästä kynttilästä, mutta onneksi sinulla oli kolme apulaista puhaltamassa sitä.

Mummu kävi pyörähtämässä viikkoa myöhemmin ja toi syntymäpäivälahjasi, joten silloin otettiin tietenkin lisää kuvia. Vihdoin huhtikuussa vietettiin sinun 1v ja Ässän 4v yhteissyntymäpäiviä ja niiden jälkeen otettiin lisää ilmapallokuvia trampoliinilla, tottakai.

Vauvan kuudestoista kuukausi

Sinusta on tullut ihan oikea taapero, pieni lapsi, et ole mikään vauva enää. Paitsi nukkuessasi olet ihanan söpö vaikka täydessä piitudessasi pötkötellessäsi et kyllä enää ole vauva edes nukkuessasi. Joka ilta yllätyn, kuinka pitkä jo olet.

Huutelet sisarustesi perään äänteillä, joista meidän perhe tunnistaa, kenen nimeä sinä sillä tarkoitat. Nupun nimi on sinulle helpoin, mutta mihin se "Äiti" unohtui? Kukka ja kuka on suuri ihmetyksen aihe. Kaakao kuuluu myös sanavarastoosi ja mummu vitsaili, että ehkä sinut vieroitetaan tissistä kaakaolla.

Sinulla on paljon asiaa vaikka  sanoja onkin vain muutama. Olet hurmaavan taitava. Olet oppinut laskeutumaan rappuset itse alas niin hyvin, etten muista milloin olen viimeksi laittanut portaiden edestä portin kiinni. Toisaalta, ollaan vietetty kesällä niin paljon aikaa alakerrassa, ettei sinulla oikeastaan ole ollut syytäkään kiivetä kenenkään perässä ylös.

Ehkä kävelystä juoksuun siirtyminen ja kaikki uudet reitit varsinkin omasta pihasta naapurin pihaan, ja portaiden kiipeäminen, ovat kaikki nyt niin hienoja juttuja, että alat puhumaan kunnolla vähän myöhemmin.

Parhaat päiväunet nukut edelleen ulkona. Meillä oli kesän alussa vaihe, jonka epäilin johtuvan lämmöstä tai mahdollisesti uusista hampaista. Et meinannut nukkua totuttuja kolmen-neljän tunnin päiväunia vauinuissa. Olit opetellut syömään meidän muiden kanssa samaa ruokaa ja totesin, että pitkät päiväunet taataan, kun syöt sosepurkin klo11. Niinpä nykyään päivärytmiisi kuuluu yksi sose ruoka ennen päiväunia, ja muuten syöt hienosti ihan itsekin.

Ja vihdoin tulihan ne ensimmäiset alaposkihampaatkin! Kauan niitä odotettiinkin ja puhkesivat molemmille puolille yhtäaikaa.

Rakastan tätä vaihetta, kun olet pieni tutkimusmatkailija. Vaikka pyykkiä ripustaessa välillä turhauttaakin hakea sinua takaisin omalle pihalle monta kertaa. Samaan aikaan nyt eletään vaihetta, jossa ihmettelet aivan kaikkea ja osoittelet asioita, joita saan sinulle nimetä. Tämä vaihe on aivan yhtä lyhyt, kuin kaikki muutkin vaiheet, joten yritän muistaa sen myös pyykkinarulta taas perääsi lähtiessäni.

Välillä taas jätän tahallaan kotityöt seisomaan, jotta voisin vain seurata pihalla, minne sinä vaellat. Aika usein lähdet naapuriin sisaruksiesi perässä. Mutta välillä lähdet tietäpitkin ja seurataan ojan vieressä kasvavia kukkia, tai lehteä joka liikkuu tuulen vietävänä tai oravia ja lintuja.

Kotipihalla ulkoilun lisäksi ollaan käyty uimarannoilla ja sinä viihtyisit vedessä kauemmin kuin äiti antaa. Vaikka alahuulesi jo väpättäisi, sinä kahlaisit ja leikkisit vedessä. Et pelkää vaikka kaatuisit ja pääset hienosti omin avuin pystyyn kun jalkasi yltävät pohjaan. Saunassa et enää pelkästään seuraa kylvystäsi muita, vaan haluat myös osallistua löylyn heittoon ja kiipeät välillä ihan itse ylälauteelle istumaan muiden viereen.

Taaperon kanssa elämä ja asuminen on todellakin, kuin olisi blenderi päällä ilman kantta. Mutta tulee vielä sekin aika, kun kotona ei ole ketään sotkemassa. Ja nyt vasta tajuan, että sinulle on sovittu päiväkodin aloitus kolmen viikon päähän.

ps. se kolmeviikkoa meni nopeasti ja tänään, kun tämän julkaisen, käytiin tutustumassa päiväkotiin!

Vauvan yhdestoista kuukausi

Vauvan yhdestoista kuukausi oli 13.1.-12.2.23

Hän kävelee tosissaan! Ottaa juoksuaskeleita. Ja isin tehdessä lentokoneääntä, hän laittaa kädet taakseen siiviksi ja lähtee kiihdyttämään. 

Ja hän tapailee sanoa äiti & isi ja olen aika vakuuttunut, että hän kohdistaa äänteitä jo Jekun ja Nupun nimistä. Oikeasti puoliskoni on sitä mieltä että Kirppu osaa sanoa "äiti" ja "isi" selvästi. Ja kyllä hän taitaa olla oikeassa vaikka mä en vielä meinaakaan sitä uskoa. 

Hän nauraa.

Hän nukkuu vihdoin tuttuja pitkiä päiväunia parvekkeella (ja nyt terassilla), nukahtaen 11-12 välillä. Eikä hän valvo enää yöllä yhteen. Olemme siis virallisesti parantuneet joululoman sairasteluista. Joskin atopia taitaa vaivata sekä minua että Kirppua, ja minusta on tullut yötutti. Toivotaan että yöpuku ja rasvaus auttaa parempiin yöuniin. 

Kirppu keksi miten kiivetään meidän leikkiliukumäkeen ja seuraavaksi hän nousikin jakkaran portaalle! Joten tammikuisella mummula vierailulla ei mummolan portaat olleet temppu eikä mikään. Ja arvatkaa vaan mitä tapahtuu jatkuvasti uudessa kodissa... Kyllä meillä on nykyään portaat ja ennen kuin portti saatiin paikoilleen kerettiin monet iloiset kiljahdukset ja läpsähdykset kuulla, kun pienet kämmenet kurkottavat aina vaan seuraavalle ja seuraavalle portaalle. 

Portaista takaperin alaspäin liikkuminen ei ole vielä edes harjoittelussa. Mutta sohvalta ja meidän sängystä Kirppu pääsee laskeutumaan hienosti lattialle. Tämä taito auttaakin arjessa paljon! 

Koska kymmenkuisen neuvolaa jouduttiin sairastelun takia siirtämään, ei varattu lainkaan 11kk neuvolaan, eihän ne mitat nyt niin paljoa kahdessa viikossa muutu, ehkä. Joten seuraavaksi mennään 1v neuvolaan! Ja varmaan synttäreitäkin olisi jo hyvä alkaa pohtimaan, tai ainakin varata päivä juhlille. :D

Lisäys 26.2.23

Vauvan yhdestoista kuukausi on kovin vähä kuvainen. Tottakai vauvan ensimmäisestä joulusta ja juuri ennen joulua otetuista ensiaskeleista on paljonkin videoita, mutta flunssaan ja siihen päälle muuttoon yhdistettynä kamera on saanut olla varsin rauhassa.

Vauvan jokakuiset kuvauspäivät ovat myös usein muuttuneet sisarusten kuvauspäiväksi. Jekusta ja Kirpusta löytyi parikin tosi ihanaa otosta joista yhden halusin jakaa myös täällä blogissa. Yksitoistakuisen kuvauspäivän lisäksi kamerasta löytyi kuva vanhan kodin luovutuksesta ja samana iltana tilanneräpsy, kun neiti keksi kiivetä lautapelilaatikon päälle.

Ja kyllä synttäreitäkin on mietitty jo niin paljon, että kutsut on lähetetty! :) 

Vauvan kymmenes kuukausi

12.1.2023

Vauva täytti tänään kymmenen kuukautta! Meillä piti olla myös vauvan 10kk neuvola jo eilen, jotta olisi saatu mitat taas vauvakirjaan. Mutta neuvola piti siirtää sairastelujen takia. Ja samasta syystä meiltä jäi tänään myös vauvakerho välistä. Olisi ollut hauska nähdä kuinka paljon kaverit ovat kasvaneet kolmessa viikossa, kun tuntuu että Kirppukin on kasvanut ihan hurjasti!

Vaatekaapista on siivottu pois kaikki 62cm ja pienemmät vaatteet ja nyt sieltä löytyy 68cm sekä lahjaksi saadut 74cm vaatteet. Toisin kuin pikkuvauvana, nyt meillä nukutaan myös vaatteet päällä. Siinä missä vastasyntynyt nukkui koko ajan iholla peiton alla, niin tämä kovin liikkuvainen vauva potkii öisin peiton pois myös minulta. Vauvan yöpukuna toimii välillä myös body ja sukkahousut. 

Vauvan kymmenes kuukausi siis ajoittuu 13.12.2022-12.1.2023. Yhdeksän kuukauden kunniaksi Kirppu otti kunnon ensiaskeleet ja niitä onkin tässä kuukauden aikana nyt sitten harjoiteltu. Jos neiti on määrätietoisesti menossa jonnekin, hän kyllä konttaa edelleen tosi vauhdilla, läpsytys vain kuuluu kun pienet kämmenet liikkuvat lattiaa vasten.

Kun taas välillä neiti kävelee useamman askeleen kuin huomaamattaan. Tai sitten ihan tiedostaen ja oikein esittäen. Ensin haetaan katsekontakti ja sitten vasta kävellään. Ja joka kerta askeleet päättyy aplodeihin. Hän pysähtyy, laskeutuu istumaan ja taputtaa itselleen. Ja tottakai kaikki muut taputtavat vieressä.

Olihan tässä myös ensimmäinen joulu ja uusi vuosi. Pikkuisen päästettiin neiti jo jouluherkkujen makuun. Vähän maistettiin kinkkua ja joulutorttuja, sisaruksiltaan hän sai pöllittyä piparin ja mummin ja papan luona oli kova yritys päästä karkkikulhojen ääreen. Ne karkit jäivät vielä isommille. Taidettiin ensimmäistä kertaa ostaa vauvalle joululahja myös itse.

Hän pärisee ja höpöttää paljon! Ollaan heitelty veikkauksia onko ensimmäinen sana äiti, isi vai kenties isosisaruksen nimi tai maito. Puoliskoni on sitä mieltä, että ensimmäinen sana tuli jo, se on "äitä" = äiti. 

10kk neuvolassa käytiin 10,5kk iässä ja nyt pituus ylittää 70cm! Ei se ihme että osa uusista 68 vaatteistakin tuntuu jo lyhyiltä. Arvasinkin tämän vaatekoon käyttöiän jäävän lyhyeen. Kun 10kk mitat nyt vevähti parilla viikolla, varattiin seuraavaksi jo 1v neuvola. 11kk mitat jää nyt ottamatta, mutta onhan se totta, että kahden viikon mittausväli on aika lyhyt.

ps. Huomaa, että uusia taitoja alkaa tulla nopeaa tahtia, kun kamerassa ei ole juuri mitään kuvaa. Kaikki muu kiinnosti paljon enemmän kuin pupun kanssa kuvien ottaminen. Puhelin sen sijaan alkaa täyttyä höpöttely ja kävelyvideoista ja sisarusten yhteisistä puuhista.

Vauvan yhdeksäs kuukausi

Vauvan yhdeksäs kuukausi alkoi ensimmäisellä isänpäivällä, jota vietettiin kotona. Lahjat annettiin heti aamulla ja kunnollinen isänpäivä ateria syötiin päivälliseksi.  Isänpäivän päätteeksi lähdettiinkin sitten päivystyksen kautta Koksiin lastenosastolle yöksi, joskaan ei onneksi Kirpun takia. 

En hoksannut varustautua yönylireissuu, joten Kirpulla oli vaipan päällä ainoastaan nallehaalari, eikä repussakaan ollut yhden hedelmäsoseen lisäksi muuta kuin vaippoja. Pieni vaaleanpunainen ja pörröhiuksinen nalle sai yhden hoitajan säikähtämään, kun konttasi yks kaks sängyn alta hoitajaa kohti.

Vauva seisoo paljon ja kävelee tukien. Yhdeksännen kuukauden uusi juttu oli päästää tuesta irti ja seistä koko ajan pidempiä hetkiä tuetta, alkoipas hän myös yks kaks nousta seisomaan myös ilman tukea! 

Minun ei tarvinnut kauaa odottaa sijaisuuspuhelua koululta ja niin vain alkoi vauvalla ja isillä yhteinen arki. Neiti on syönyt kokoajan soseita tosi hyvin. Sen sijaan pakastettua äidinmaitoa hän ei ole huolinut koskaan. Jääkaappi kylmää jonkin verran. Todettiin kuitenkin, ettei ole järkeä ottaa soseiden lisäksi korvikkeita käyttöön, kun päivästä jää vain 1-2 imetystä väliin työpäiväni ajalta. Öisin ollaankin sitten tankattu maitoa, mutta se ei häiritse unta, niin ei olla vielä puhuttu unikoulusta. 

Välillä tosin mietin, että pitäisikö sittenkin tuoda Chipolinot sisälle öitä varten. Kirppu ei nimittäin arvosta peittoa ja minä taas en nuku ilman peittoa, joten meillä on kyllä ollut öisiä taisteluita peittoa vastaan, Kirpun potkiessa itseään vapaaksi unissaan. 

Vierastus on alkanut. Ja se todettiin myös Uudessa lastensairaalassa. Alle kaksi viikkoa päivystys-Koks reissun jälkeen, tehtiin uusi reissu, mutta tällä kertaa se jatkui Koksista vielä Uuteen lasten sairaalaan, koska Kotkassa ei viikonloppuna käsitelty lapsia. Onneksi vieläkään huolena ei ollut Kirppu. Vaikka virallisesti sinnekään ei olisi sisarusta saanut ottaa mukaan, niin meillä se tilanne nyt vaan sen vaati ja kaikki meni tosi hienosti. Hoitajat huolehtivat Kirpusta osastolla silloin, kun itse olin mukana nukutuksessa ja kun sain kutsun heräämöön.

Toimenpiteeseen mennessä Kirppu oli hereillä kun jätin hänet hoitajan syliin ja he olivat löytäneet ilmapallon ja lelupuhelimen joita olivat tutkineet minun poissa ollessani. Ehdittiin käydä kaupassa, jolloin Kirppu tietenkin nukahti rattaisiinsa ja melkein heti osastolle palattuani tuli heräämöstä puhelu. Nyt jätin kaukalossaan nukkuvan Kirpun hoitajien huomaan ja heräämössä vietetyn tunnin jälkeen kuultiin jo heti osaston hisseiltä, että Kirpulle on iskenyt ikävä.

Sairaalareissujen jälkeen Kirppu on saanut olla pääasiassa turvallisesti vain kotona oman perheen  seurassa. Nuppu kyllä tuo monesti koulun jälkeen kavereita kylään ja jopa heitä on vähän vierastettu, vaikka kaikki ovat kyllä pyörineet meillä kylässä Kirpun koko elämän ajan oikeastaan. Toki vierastamiseen vaikuttaa selvästi se mitä ympärillä tapahtuu.

Ajattelin ensimmäisen hampaan puhjettua, että no nyt jos kiukku jatkuu, toinen tulee nopeasti. Vaan ei se nyt ihan niin nopeasti tullutkaan. Melkein koko kuukausi taisi mennä, mutta nyt on toinenkin hammas! Ja ai miten olinkin unohtanut kuinka suloinen onkaan kaksihampainen irvistys! Olisin myös mielelläni pitänyt unohduksissa, kuinka terävät nuo hampaat on. Välillä on pitänyt illan viimeistä imetystä viivytellä tarkoitukella, välttääkseni puremia. 

Yhdeksänkuisen neuvolassa pituutta oli jo huikeat 68,5cm. Ei se ihme että 62cm paitojen hihat ovat olleet jo hetken aikaa aivan liian lyhyitä. Koska serkun vanhat 68 koon vaatteet, odottavat vielä siellä serkulla, otin jo käyttöön puoliskoni asiakkaalta saadun mekkosetin, vaikka se on 74cm. Eikä se edes ollut niin iso! 

Kirppu täytti yhdeksän kuukautta maanantaina ja sen kunniaksi hän otti toisella jalalla kolme askelta! Tämän voin laskea jo ensi askeleeksi. Lauantai iltana hän nosti kerran toista jalkaansa askeleeseen ja toisen kerran sunnuntaina, näitä en kuitenkaan ehkä sanoisi vielä askeleiksi vaan enemmänkin painon siirroksi tukijalalle ja toisen jalan nostoon. Mutta nyt maanantain askelluksen jälkeen odotamme uteliaana, koska neiti hoksaa kävelyn ilman tukea. - Keittiön jakaraa työnnellessä kävely vauhtia voisi jo kutsua juoksuksi. Nyt vain odotamme.......  

Illalla neidin nukahtaessa tissipäikkäreille, sain näperrettyä neidin hiuksiin ensimmäisen puolikkaan ranskanletin. Saattaa olla, että Kirpun ensimmäisenä jouluna, meidän perheen tytöillä on samistelu kampaukset!

13.11.-12.12.2022

Vauvan kahdeksas kuukausi

Nyt kun Kirppu konttaa ja nousee säännöllisesti tukea vasten jo polvilleen ja satunnaisesti myös seisomaan, niin koettiin ajankohtaiseksi  laskea pinnasängyn pohjaa. Eihän neiti siellä nuku, kuin satunnaisia päiväunia. Mutta sitäkin enemmän sänky on ollut vauvan turvapaikka ja leikkipaikka, joten pohjan lasku oli tarpeellinen.

Kävelytuoli kotiutui alakerrasta ja siitä taisi tulla hitti. Ainakin joihinkin hetkiin.

En ole lainkaan henkisesti valmistautunut siihen että tämä olisi meidän viimeinen kuukausi vauvan kanssa kotona! Noh päiväkotipaikkaa on nyt haettu, mutta kuitenkin vasta helmikuulle. 

Kirppu osaa rummuttaa ja nyt hän alkoi myös taputtamaan. 

Pinnasängyssä kiipeily on kannattanut, nyt kun neiti on alkanut nousemaan tukeavasten seisomaan, hän osaa hienosta laskeutua siitä istumaan! Seisomaan nousu ei ollut kauaa satunnaista vaan parissa päivässä siitä tuli jo ihan tapa ja taito. 

Ja kun kerran noustaan seisomaan niin siitä heti jatkumona, nyt meillä kävellään jo puitapitkin! Sohvaa vasten, sohvapöydän ympäri, tv-tasoa vasten, ainakin nämä toimivat okein hyvinä kävelypaikkoina. Taaperokärry on nyt metsästyksessä. 

Ostin Ikeasta pyykkikorin kotiin kylpyammeeksi ja se onkin ollut oikein hyvä. 

Vauvakerhossa puhuttiin vauvojen unesta, ja Kirpulla tuntuu olevan varsin oppikirjamainen aamurytmi. Katsotaan pysyykö se sellaisena, kun isi jää hoitamaan Kirppua kotiin! Aamut alkavat seitsemän aikaan, ja Kirppu on hereillä sen hetken, kun puetaan ja lähdetään eskaria ja päiväkotia kohti. Yleensä hän nukahtaa viimeistään koulun kohdalla noin kahdeksan aikaan ja nukkuukin siitä noin puoli kymmeneen. 

Mannapuuro on vähän turhan karkeaa, mutta kyllä sekin on maistunut. Tosin hyvin usein tässä välissä syödään jo soselounas. Seuraavat päiväunet alkavat sitten 11-12 aikaan. Ja vaikka ajoittain olisi tosi ihanaa nukkua päiväunet vauvan kanssa yhdessä, olen nyt kuitenkin vienyt hänet parvekkeelle. Sopivasti toppavaatetta ja raikas ilma takaavat huomattavasti pidemmät unet. 

Ja vähän päivästä riippuen nämä unet voivat olla taas kaksi tuntia tai vain tunnin, mutta ovat ne olleet myös neljä tuntia. Jos ne on lyhyet unet, niin ei hätää, Kirppu nukahtaa kuitenkin uudestaan viimeistään klo 15 aikaan vaunuihin, kun lähdetään hakemaan pojat kotiin. Päiväunia siis mahtuu päivään yleensä vähintää kolmet, mutta välillä menee vielä neljännet.

Aikaisemmin meidän yöunet alkoivat vasta yhdentoista aikaan, mutta nyt ollaan viikon verran käyty Kirpun kanssa myös nukkumaan heti yhdeksän jälkeen, kun isot on saatu sänkyihin. Ja ollaan varmaan nukahdettu ennen ilta kymmentä. Aamut alkaa silti seitsemän aikaan, vaikka illat ovat aikaistuneet parilla tunnilla.

Ja meillä on muuten ensimmäinen hammas! Nyt pitää muistaa ostaa neidille oma hammasharja. Olen niitäkin monta kertaa katsonut, mutta ajattelin että ostan sitten kun hammas näyttää tulemisen merkkejä. No ei näyttänyt. Se oli yksi kiukkuinen torstaipäivä. Tosi lyhyitä päiväunia, tosi monet ja poikia hakiessa jopa vaunuissa vielä raivosi, vaikka yleensä se on se takuuvarma nukahdus. Illalla hän minua puraisi. Oli pakko tarkistaa, että nyt tuntui vähän.... Ja niin vain, ilmankos kiukutti, kun aamulla sitä hammasta ei todellakaan siellä ollut!

Ja käytiinhän me vielä 8kk neuvola-lääkärissäkin. Ei ihme, että 62cm bodyt alkavat jäädä pituudesta ja hihoista lyhyiksi. Taas oli tullut pituutta lisää. Ja kaikki on niin hienosti, että olisivat varanneet meille seuraavaksi suoraan 1v neuvolan maaliskuulle. Päästään kuitenkin  ottamaan myös 9kk mitat omalle terkkarille.

(12.10.-12.11.2022)

Monetko vaunut on tarpeeksi? - Osa 2

11.7.2022 Hahaa, arvaatkos mistä nyt jutellaan! Ei, en ole ostanut Babyzen Yoyoja, enkä mitään muitakaan ihanan käteviä täydellisiä matkarattaita autoiluvaunuiksi. Mutta vaunutilanne tarvitsee päivitystä....

Ensinnäkin, ei mennyt kuin pari viikkoa tuon Osa1 kirjoittamisesta, kun tuli kesälomareissu ja mummun ilmoitus, että hän haluaa mennä meidän kaikkien kanssa Korkeasaareen. Meidän piti muutenkin viettää koko viikko Espoossa mummun ja vaarin kanssa, joten ajattelin, että otetaan varuiksi, tai edes eväskuskiksi rattaat matkaan. Vaunuthan siis olivat itsestään selvyys ja reissuun lähti kahdet menopelit.

Noh ensimmäisellä Korkeasaari retkellä Ässä nukkui parin tunnin unet rattaissa, joten oli varsin näppärää, että oli kärryt mukana. Heinäkuun Korkeasaariretkellä Ässä ei nukkunut, mutta muutoin kulki kärryjen kyydissä ja päivän päätteeksi niissä kulki myös serkut vuorotellen. Ei tullut turhaan mukaan.

Vietettiin heinäkuussa yksi shoppailupäivä, ostoslistalla oli Nupun synttärilahja, Jekun lenkkarit, minun silmälasit ja syödäkin tarvitsisi. Päätin raahata Etrojen rungon mukanani alas, koska me ollaan näitä kaukalonkanto reissuja tehty useampi, ja cittarin ostoskärryt on turhan massiiviset kauppakeskuksessa kierrellessä. Ja oli muuten oikein onnistunut reissu. Mutta arvaappas, olenko jaksanut tuoda niitä vielä takaisin ylös....  

No niinpä. Mielestäni autorattaat olisivat siis aivan täysin perusteltu hankinta. Mutta nyt ongelma onkin sitten se, että ne mitkä haluaisin on toistaiseksi lähes mahdotonta saada.

Kun matkustin lasten kanssa junalla meiltä Espooseen, junan leikkivaunussa oli äiti rattaiden kanssa. Kyllä siellä yläkerrassa! Hänellä oli Bogaboo Ant rattaat ja pieni lapsi nukkui niissä täysin makuuasennossa, kuomu menosuuntaan päin a.k.a. kasvot työntäjään päin! En ole koskaan ymmätänyt Antien muotokieltä, mutta kasvojen suunnaan saa käännettyä! Aivan sama miltä ne näyttää, jos ne mahtuu meidänkin minimaaliseen takakonttiin tai vaikka auton lattialle vauvan jalkatilaan ja niissä saa kasvot työntäjään päin.

 Arvatkaa, onko niiden valmistus lopetettu?

Arvatkaa, monetko niitä oli tori.fissä kun kävin katsomassa?

Arvatkaa haluanko Yoyot vaunukopalla, johon meidän vauva ei ehkä edes mahdu kovin kauaa, jos vaihtoentona olisi samaan tilaan menevät rattaat käännettävällä istumella, eli huomattavasti pidempi-ikäinen hankinta?

Arvatkaa, onko Bugaboon uudesta mallista tehty kiinteä? 

Joten tuleeko meille joskus vielä neljännet menopelit, en tiedä. EI, jos puoliskoni saa päättää, ehkä, jos jossain vaiheessa törmään käytettyjen myyntiin sopivalla hinnalla.

YHYY.

Noh, joka tapauksessa meidän vauva on jo puolivuotias istumaan opetteleva "en enää nuku joka paikassa vaan minulla on selkeä unirytmi ja haluan tarkkailla ympäristöäni" -vauva, joten minkään sortin minirattaat eivät nyt ehkä olekaan aivan tarpeelliset, sitten kuitenkaan. Havahduinpa tässä myös siihen, että turvaistuimeenkin siirtyminen voi olla edessä jo tämän vuoden puolella. Silloin taas Etrojen travel system menettää merkityksensä, kun mukana pitää kuitenkin olla sekä runko että ratasosa. 

Toinenkin huomio jonka olen nyt syksyllä tehnyt, erityisesti Ässän apurenkaiden irrotuksen jälkeen, että Kirppuhan on oikeastaan jo ihan pätevän kokoinen matkustamaan Scooteissa.

*   *   *   *   *   *   Tarina jatkuu vielä... 

Vauvan seitsemäs kuukausi

Vauvan seitsemättä kuukautta elettiin 13.9.-12.10.2022 ja aika paljon ehdittiin yhteen kuukauteen uusia taitoja huomioda!

Hän istuu pitkiä aikoja.

Hän tykkää hiusharjastaan ja kammasta. 

Hän syö omenasosetta ja perunaporkkanasosetta, bataatti-kurpitsa ei päässyt jatkoon.

Ja sormiruokaillen mutustelee kaura-porkkana-makarooneja.

Hän nostaa konttausasennossa polvet ilmaan, vaikka ei vielä liikukaan eteenpäin.

Ja nyt. Hän ryömii! Maanantaina jumpassa katseli parikuukautta vanhemman lapsen ryömimistä ja tiistaina 27.9. lähti ryömimään itse. Sittemmin on selvästi yrittänyt nousta pinnasängyn laitaa vasten polvilleen ja seisomaan.

Lauantaina 1.10. hän liikkui ensimmäiset sentit kontaten ja ennen sitä hän vielä nousi kylpyammeessa laitaa vasten seisomaan! 

Ja nyt hän osaa käydä konttausasennosta istumaan ja istumasta konttaamaan tai siis toisinsanoen nyt olemme pääseet siihen vaiheeseen liikettä, jolloin vauva saattaa ensin istua olohuoneen matolla ja seuraavaksi huomaankin hänen istuvan takan edessä.

Vauva myös nousee tukea vasten seisomaan! Ajattelin, että se oli vahinko, kun hän nousi saunassa kylpyammetta vasten. Mutta sitten hän nousi pinnasängyssä polviseisontaan monta kertaa, eikä mennyt kuin pari päivää, kun hän nousi seisomaan pinnasängyn laitaan nojaten! ja nyt hän nousee myös potalta seisomaan, kunhan saa käsillä tukea ja toisen jalan  alle korokkeen. 

Kirppu ryömi viikon ennen ensimmäisiä konttausaskeleita, sen jälkeen viikko ryömien ja kontaten vuorotellen. Ja nyt kun ryömimään lähdöstä on kaksi viikkoa, alkaa konttaaminen olla pääliikkumismuoto myös "pidemmillä matkoilla".  Kirppu liikkuu vielä pienillä alueilla, eikä esim. lähde perään, jos menen makkarista olohuoneeseen tai olohuoneesta keittiöön. 

Havahduin ettei vauva ole pitkään aikaan syönyt käsiään! Liekö liikkeelle lähtö vai soseiden syöminen saanut käsille uuden tarkoituksen tai sitten vain ahkera tutin syöttäminen teki tehtävänsä. Tutti on edelleen satunnainen apu ja Kirppu on meidän perheen ensimmäinen tuttivauva.

Ja nyt hän hengeilee polvi-istunnassa ja nousee polvilleen myös olohuoneen pöytää vasten! Ohh my ihan hirveästi taitoja ihan lyhyessä ajassa! 

Ruokailuun on tullut mukaan myös peruna-porkkana-liha soseet. Kinkkuherkku on selvästi mieluisin, mutta kyllä kanakin uppoaa. Annokset ovat myös kasvaneet. Kun alkuun meni yksi kolmasosa, sitten puoli, 3/4 purkillista, niin nyt menee hedelmäsoseita koko purkki kerrallaan ja liharuoastakin menee jo 3/4 yhdellä aterialla. Niinpä hedelmäsoseiden rinnalle lisätään aamu ja iltapalalla nyt puuro. 

Käytiin maanantaina 10.10. "ylimääräisellä" neuvolakäynnillä. Neuvolaohjelman mukaan 6kk neuvolan jälkeen olisi vasta 8kk neuvola-lääkäri, mutta mulla on vauvakirjana blogi ja neuvolakortit, joten olen halunnut kaikkien lasten kanssa käydä ottamassa joka kuukausi mitat. Nyt oli pituutta tullut puoli senttiä, ja painoa oli tullut hienosti. Jännä nähdä, miten painon kehitys menee nyt jatkossa, kun Kirppu liikkuu koko ajan enemmän ja enemmän. 

Kävin nyt myös ensimmäistä kertaa Nupun kanssa balettikoulussa ilman vauvaa! Ei me oikein saatu pumpattua maitoa ja pulloa kelpaamaan, mutta nyt voi ihan helposti jättää vauvan jo muidenkin hoitoon, kun ainakin periaatteessa soseet kelpaa tosi hyvin ja sen lisäksi neiti kaipaa lähtökohtaisesti joko seuraa tai unta. 

Ja seitsemän kuukauden kunniaksi pikkuneiti lähti konttaamaan eteisestä kohti poikien huonetta, nähtävästi meidän piti olla hetki kahdestaan kotona, jotta minua kaivattiin.