56neliötä - part 6

Meidän vanhassa kodissa on vielä yksi paikka esiteltävänä, vaikka en ole ihan vakuuttunut että se ansaitsee oman yksityisen tarinansa... Mutta niin olihan meillä parveke vielä! 

Täällä Tuhina on nukkunut suurimman osan päiväunistaan. Täällä myös tuuletin petivaatteet, kerran säikähdin että peitto lensi kaiteen yli, onneksi vain säikähdin. Kesäisin täällä kuivatin myös pyykkejä. Ja puoliskoni pikkuveli teki mulle hienon porkkanapenkin joka oli juuri tuon seinustan mittainen, sen paikka oli tuossa mun takana.

Parvekkeen kuvaaminen tätä juttua varten meni niin nyöhään että me ehdittiin tosiaan muuttaa pois, joten pistin itseni kuvaan ihan vaan että saa vähän osviittaa parvekkeen mittasuhteista. (Oon melkein 165cm pitkä).

Jonkun verran lisää vanhanparvekkeen kuvia tulee ehkä sitten kun tiedän onko mun kasvimaani onnistunut vai täys fiasko, tällä hetkellä vaikuttaa onnistuneelta!

No nyt tämä tosiaan oli tässä. Kiitos käynnistä! Tervetuloa sitten uuteen kotiin, seuraavassa koti esittelyssä, ja ennen sitä saatte luultavasti pikku vilauksia väreistä, kun 10plussan äiti, eli Matu, heitti haasteen Sängyn alle. 

56neliötä -part 5

Koti kierros kaksiossa lähestyy loppuaan. Olette saapuneet olohuoneeseen! 

Muistelen maininneeni joskus aiemmin että meillä sisustaa mies. Puoliskoni päätti että tvtaso on oltava mustanruskea. Se ja jörö ostettiin yksiöön johon muutettiin silloin kun tulin tänne. Seuraavaksi tuli hyllyt tvtason päälle, kaksiossa kun asuttiin, oli muuten ensimmäinen yhteinen IKEA reissumme. 

Seuraavaksi tuli taulu, sitten vaihtui matto ja sen jälkeen tuli tummempi ja isompi sohva. Vartavasten tähän nykyisen asunnon olohuoneeseen hankitut huonekalut ovat tietokonepöytä ja tuoli ja tuo haravahylly.

Vihreä roskis työpöydän alla oli synttärilahja joskus ööö ala-asteella (sen lisäksi sain smurffi cd:n). Meillä on vain yksi punainen iso kasset laatikko ja se muuttui askertelu/käsityölaatikosta lelulaatikoksi. Tuo seinätarrapuu oli puoliskoni mestariteos, kunnes Tuhina hoksasi että siinä on kaksi oksaa ja muutama lehti liikaa, no ei ole enää. 

Ylemmän hyllyn päällä on tuikku kippojen ja anopilta saadun kukan lisäksi pikkusiskoni valmistujaiskuva ja Tuhinasta ultraäänikuva sekä valkoinen palikka jonka sain isosiskoltani joululahjaksi (siinä lukee hyvää joulua ja rakkaalle siskolle toisella puolen).

Alemmalla hyllyllä on kihlajaislahjaksi vanhemmiltani saatu lasinen ananas purkki, kaksi valkoista taulua (vihkiäislahja perheeltäni), kynttilälautanen ja koristeella (sain sen puoliskoltani ensimmöisenä yhteisenä naistenpäivänä) ja violetissa kehyksessä isänpäiväkortti puoliskolleni (valokuvataulu minusta ja Tuhinasta, Tuhinan jalanjäljillä koristeltuna).

56neliötä - part 4

Seuraava ovi onkin melkein aina kiinni. Jos ei kaaoksen takia niin sitten siellä on ikkunat auki ja tuuletin hurisemassa kun pyykit yrittää kuivua ikkunan edessä. Toisaalta taas valoisuuden ja tilan ansiosta tämä on se huone jossa itse viihdyn parhaiten, aina silloin kun se on siisti ja vaatteet kaapeissa.

Makuuhuone on edelleen hieman kesken. Puoliskoni lupasi porata hyllyt seinään heti kun seinät on maalattu. Maalattu on ja porattukin, no yrittänyttä ei laiteta, ilmeisestikin haluttaisiin tauluhylly suoraan jonkun tukiraudan kohdalle kun poranterät meni pilalle. Hyllyt saavat nyt sitten odottaa vuoroaan määrittelemättömön ajan.

Jaettiin sivuseinät, toinen on meidän ja toinen Tuhinan. Meidän puolelta löytyy molemmille "omat" hyllyt, molemmissa taitaa olla kuitenkin eniten minun tavaroita. Plus nukutaankin hyllyihin nähden väärillä puolilla. Minun hyllyltä löytyy kuivatettu ruusukimppu (kosiokimppu) ja tuo tyhjä hajuvesipullo on ensimmäinen "lahja" jonka sain puoliskoltani, se oli tyhjä kun sain sen. Alahyllylle tein aarrearkun äitiyspakkauslaatikosta, siellä on askartelu ja käsityötarvikkeita. Puoliskoni hyllyllä olevan lääkekaapin sain äidiltäni. Päiväpeiton uusin vähän reilu vuosi sitten.

Tuhinan seinustalla on hoitopöytä ja sänky sekä päiväpeiton säilytys arkku, jonka päällä nyt Tuhinan hylly jota ei edes aiota enää tässä asunnossa seinään kiinnittää. Peilinaulakkoon haluan ripustaa hengareissa Tuhinan mekot, muttei keksitty sille sopivaa paikkaa.

Vaatekaappien takana on vaatehuone, siis se eteisessä näkyvä päätyovi, mutta siellä on tällä hetkellä pyykki ja pakkaus kaaos että sinne ei kurkisteta. Se on sitä paitsi koko pituutensta mittaisen tangon puolesta puoliskoni huppareiden valtakuntaa, että ei siellä juuri nähtävää ole. :D

56neliötä -part 3

Jatketaan järjestyksessä eteenpäin, vessasta seuraava ovi (oveton aukko) tulee käytävään jonka päädystä aukeaa keittiö. "Keittiö on kodin sydän" sanonta ei päde tässä asunnossa, meillä täällä ei viihdy kukaan juuri koskaan. 

Käytävän ansiosta tämä on hyvin eristetty pikku soppi jossa voi salaa kokata puolisolleen yllätys ruokaa (puoliskollani on sellainen tapa), mutta toisaalta on taas sitten täysin eristyksissä muualla asunnossa olevista ja minä kaipaisin seuraa edes kuulo etäisyydelle. 

Eikä tämä ei ole järin toimiva keittiö kokkaamisen ja tiskaamisen kannalta. Kiinteitä tasoja on tasan tuo pätkä hellan vieressä ja tiskipöytä jonne on sijoitettu se ainut tähän keittiöön sopiva tiskikonemalli. Liesituuletin olisi luksusta, nyt on koko keittiö huurussa ja parhaillaan kaikki muutkin huoneet.

Ruokailu ryhmä on lainassa äitini serkulta. Vihreän lampun ostin aikoinaan Rovaniemellä yksiöni keittiöön, meillä se on ollut aiemmin eteisen ja makkarin lamppuna kunnes täällä pääsi taas keittiiön. Leivänpaahdin on varmasti vanhin keittiön pienkodinkone, se ensimmäinen punainen, sitten tuli sähkövatkain, blenderi, vedenkeitin ja viimeisenä sauvasekoitin. Maustetarjotin on mun babyshowerista - se oli vaippakakun alustana.

56neliötä -part 2

Jatketaan kierrosta eteisestä heti ensimmäisen oven taakse.  Flunssa kausi, allergiaa vai hiekkaleikkejä? Pestäänhän kädet ettei pöpöt leviä. Myönnetään en melkein ikinä pese käsiä kotiin tullessa, toisinaan se voisi olla oikein hyvä tapa. 

Tajusin muuten kuvia ottaessani että meidän vessa on niin pieni että se mahtuu yhteen kuvaan! (No okei niissä kahdessa aiemmassa asunnossa joissa ollaan puoliskoni kanssa asuttu on ollut vielä pienemmät vessat, edellisessä oli pieni pyykkikone lavuaarin alla!)

Pyykkikone on tavallista kapeampi malli (miten sanotaan syvyyssuunnassa kapeampi, matalampi? Eikai.) ihan vaan ettei se tulisi oven eteen. Suihkuverho oli rakkautta ensisilmäyksellä ja äitini osti sen alennuksesta. Se oli hetken adoptiossa ystävälläni kun yhdessä asunnossa olikin suihkukaappi (inhoan suihkukaappeja). Nyt mulle on alkanut muodostua myös viha-rakkaussuhde tohon kylpyammeeseen vaikka aluksi se oli selkeä rakkaus.

Näissä tunnelmissa (toivottavasti) aurinkoista juhannusta! Lisää kotia juhannuksen jälkeen :)

56neliötä - part 1

Olen suunnitellut tätä juttua melkein vuoden ja salaa harmitellut etten tehnyt tätä heti kun aloitin blogin, vanhassa asunnossa. Se oli hieno ja olisi ollut kiva kun olisi jäänyt muistot myös siitä kodista. Sitten me muutettiinkin yks kaks tänne. Tässä kodissa ollaan nyt asuttu melkein vuosi. 

Kuvittelin että kaksion voisi esitellä hyvin yhdessä tekstissä, mutta todettiin se liian pitkäksi puoliskoni kanssa, joten jaan tämän useampaan osaan. Et varmaankaan otsikosta aavistanut että meidän kodissa on 56 neliötä. Kuvista on varmasti jonkin verran saanut käsitystä meidän kodista, mutta ajattelin kutsua teidät ihan oikeasti meille vierailulle. Nyt kun koti on  siinä kunnossa että yllätysvieraat ei yllätä, mummoani lainaten.

Tervetuloa. 

Riisuthan kenkäsi naulakon alle niin saadaan väliovi kiinni, ulkoovi on kuin pahvia, kaikki äänet käytävästä kuuluu läpi.

Naulakko, hmm no se nyt kunhan on. Kengät on piilotettu ja vaunutkin parvekkeella joten nyt on tilaa, yleensä vaunut on tuossa kolossa lipaston ja naulakon välissä. Kuvaus hetkellä meillä oli jouluvalo vielä eteisin valona, tosin jatkojohto oli jo muissa tehtävissä niin ei siitä iloa ole joulun jälkeen ollut. Kattolampun minun isi laittoi makkarin maalausreissulla. 

Peili on kirpparilta ja lipaston on tehnyt ystäväni. Enkelin on maalannut isotäti ja kynttilälautasen sain Varalasta valmistuttuani Tuhinan kummitädiltä. Vihreä adidaksen laukku oli unelmalaukkuni, mutta heitin sen jo roskiin, se oli niin huonossa kunnossa, kulunut, likainen ja vetskarit rikki. Pinkki laukku on sekin saanut osansa elämää, se ostettiin yhdessä puoliskoni kanssa.