Mulla oli tänään viimeinen käynti äitiysneuvolassa, eli synnytyksen jälkitarkastus. Enkä muuten muista, että aikaisemmin olisi puhuttu jumppaamisesta näin paljoa! Ensimmäisenä siis tietenkin kävin vessassa jättämässä pissanäytteen, kuten aina äitiysneuvolassa ja terkkari kävi sen sitten tarkistamassa. Kaikki ok.
Me juteltiin vähän aikaa vauvan labroista, kun äitiyskortin väliin oli synnärillä laitettu labrakuitti, jossa kahden arvon kohdalla luki "epäonnistunut". Katsottiin myös koneelta lapsen tiedot ja niihin verraten terkkari oli sitä mieltä ettei "epäonnistuneita" ole edes otettu, ja siksi ne luki kuitissa näin. Kun vauvan labroista puhuttiin muistin kysyä, että mikähän mun kilpirauhasia vaivasi.
Ensimmäinen aamu kotona vauvan kanssa, hupiranneke ranteessa ja vielä oli jälkisupistukset riesana, nukuin aina kun vauvakin nukkui. |
Kinusin syksyllä ensimmäisessä neuvolalääkärissä ferritiinin mittausta, turhaan - muoti-ilmiö kuulema edelleen. Perustelin sitä sillä kuinka alas mun paino yleensä imetysaikana laskee, joten sain lähetteen kilpirauhastutkimuksiin. Olin tosi yllättänyt, kun terkkari sanoi kahdesti, että lääkäri haluaa mun käyvän uudestaan. Ensimmäinen oli ollut 3+, toinen oli ollut 5+ ja kolmas 2+. Tuossa plussan kohdalla pitäisi olla jokin desimaali, mutta enhän minä niitä ylös ottanut. Ferritiinin sain mitattua työterveydessä, se oli silloin 12 ja olin jo aloittanut raudan syönnin kesäkuussa. Mutta se niistä labroista.
Jumppaamisesta puhuttiin siis enemmän, kuin missään aikaisemmassa jälkitarkastuksessa. Katsottiin yhdessä netistä mistä löytyy vinkkejä selänhuoltoon ja miten kannattaa lähteä liikkumaan. Juoksua ei suositella puoleenvuoteen synnytyksestä ja kierukan voi laittaa aikaisintaan kolmen kuukauden päästä synnytyksestä. 30v papaseulassa kävin viime kesänä, joten sitäkään ei tarvitse nyt. Terveydenhoitaja kysyi haluanko sisätutkimusta, mutta koin itse riittäväksi, että lääkäri katsoo sitten kierukanlaiton yhteydessä.
Jälkitarkastuksessa, 6viikkoa ja 4päivää synnytyksen jälkeen painoni oli 53,9kg. Tottakai keho vielä hakee muotoaan, sen huomaa erittäin vetelästä keskivartalosta. Venyneet ja aika olemattomat lihakset hakevat paikkaansa ja ainakaan itse en muista ajatella keskivartalon tukea niin usein kuin pitäis. Liian helposti sitä kulkee ensin selkä notkolla ja imettäessä taas istuu hartiat lysyssä, joten lapaluiden väli on aika koetuksella ja lannerangasta huomaa sitten makuuasennossa, ettei ole selänkään puolella lihaksisto ihan entisellään. Toistaiseksi ainut liikunta mitä olen harrastanut on selän venyttely ja poikien kanssa päiväkodille kävelyt. Tiedän jo mihin käytän kevään e-passini - hierojalle!
ps. listaus raskauskiloista x4 tulossa!