Heinäkuu 2023 - osa 4

Heinäkuun neljäs ja viimeinen kuvapläjäys, jonka nimesin epähuomiossani ensin myös kolmanneksi osaksi, kertoo kahden viikon "mökkeilystä" Pölläkarissa. Se on siis entinen kesäsiirtola, jossa ollaan vietetty vaarin puolen suvun kanssa paljon aikaa. Mun lapsuudessa me oltiin alkuun juhannusviikko Pöllässä. Jossain kohtaa systeemi muuttui ja saatiin vain viikonloppuja. Oli joitakin vuosia, kun ei päästy Pöllään lainkaan, mutta silloin oltiin sitten Vilokarissa. Meidän suvun suhde Pöllään juontaa juurensa jo vaariin lapsuuteen. Ymmärtääkseni opettaja isoisäni on ollut Kesäsiirtolan johtajana ja myös vaari, eli mun isä on ollut siellä nuorena töissä useammankin kerran.

 




Tänä vuonna parasta Pöllässä oli pikkuserkusten kanssa pelatut kymmenen tikkua laudalla, omien lasten kanssa uiminen ja saunominen - toki olivathan siellä pikkuserkut uimassa heidän kanssaan. Ja varsinkin meidän Kirppu ja häntä vajaan vuoden vanhempi pikkuserkku olivat mahtava parivaljakko! Ja mun isosisko.

Totesin että Pöllästä on puuttunut joku, joka pelleilee lasten kanssa. Mä haluaisin olla se. Mutta Kirpun kanssa ei vielä pysty pukkitappeluun suppilaudalla, ei edes pelastusliiveissä. Nyt mun isosiko oli se joka riehui lasten kanssa. Ja onneksi Kirppu nukkuu niin hyvät päiväunet, että minäkin sain leikkiä oikeasti. Mieleen jäi myös yksi pitkä autokeskustelu. 


Meidän lapset kyselevät jo milloin mennään taas Pöllään. Ensi kesänä haluan kyllä käydä myös mummon ja papan mökillä.


Tuhannesta kuvasta olen karsinut kivoimmat muistot jäähallin pihassa autossa pallellessani ja sadetta kuunnellessa. Toivottavasti meidän lapsille jää ihanat lapsuusmuistot näistä. Minunkin lapsuusmuistot Pöllästä ovat parempia kuin aikuismuistot. Pääsin muisteluissani niin kauas, että lähetin kiitosviestin serkkujeni isälle. Meidän sukuun on jäänyt hänen kokoinen kolo.


Onneksi nyt saatiin siskoni maailmalta pitkästä aikaa kanssamme Pöllään ja nyt hän täytti tuon paikan aikuisena, joka jaksaa ja ehtii ja haluaa pelleilllä lasten kanssa.


Noista kahdesta viikosta me oltiin ensimmäinen viikko siskoni ja lasten kanssa keskenämme. Mummu tuli loppuviikosta, Vaari viikonlopuksi ja puoliskoni sunnuntaina. Tultiin Pöllään sunnuntai-iltana ja maanantaina suplautojen pumppauksen jälkeen mietittiin mitä syödään ja miten hoidetaan ruokahuolto, jotta saadaan myös vietää aikaa muuallakin kuin keittiössä. Mietittiin neljänpäivän ruokalistaa ja kysyttiin lapsilta mitä he haluavat syödä. 


Lopputulos oli, että käytiin maanantaina Prismassa, kauppareissussa meni reilu tunti, sen jälkeen vietettiin n. tunti keittiössä, tehtiin jättisatsi makaronimössöä ja saman verran nakkikeittoa. Siinä oli meidät ruoat maanantaista torstaihin. Se oli ihan paras idea! Meillä oli aina ruoka lämmitystä vailla valmis, keittiössä meni sen aikaa että katettiin pöytä, syötiin, pyyhittiin pöytä, hoidettiin tiskit ja jatkettiin saunomista. 

Kaiken kaikkiaan Pöllä on ihana paikka ja lapset viihtyy siellä. Mulla itselläni on ollut hankalia tunteita useampana vuonna Pölläviikon jälkeen. Mutta eiköhän me sinne ensikesänäkin mennä.