Kaikki raskauskiloni x 4

Innostuin operaatiovaatekaapin taulukoista, joten tein sitten samanlaisen raskauskiloista!

Olen aikaisemmin verrannut Nupun ja Jekun odotuksia puoleen  väliin saakka. Tässä olisi nyt sitten täysi sarja raskauskiloja kaikista neljästä raskaudestani! Tai siis niin täysi sarja, kuin vain äitiyskorteista löytyy.

Mitä järkeä tässä nyt sitten oli? Ei siis niin yhtään mitään. Mutta minusta tämä oli hauska vertailu. Neljännessä raskaudessa painoa tuli eniten ja osa syy varmasti on töiden alkaminen - en valehdellut kun sanoin oppilaille kasvattaneeni vatsaa kouluruoalla. :D

Nupun ja Jekun odotukset ovat menneet aika samaa kaavaa tuonne rv36 asti. 

Jännä huomata esimerkiksi, että painoa on selvästi tullut enemmän lisää tyttöjen raskauksissa.

Toisaalta myös tämä selittää sen miksi tuntui, että jouduin luopumaan pyöräilystä tosi aikaisin. Koitin olla vertaamatta neljättä raskautta aikaisempiin sen mukaan miten nopeasti esimerkiksi toppahousut jäi pieniksi, koska  Nuppu ja Jekku ovat syntyneet heinäkuussa, joten ihan luonnollisesti noissa raskauksissa maha oli pienempi talvella, kun taas Kirpulla joka syntyi maaliskuussa tai Ässällä jonka laskettuaika oli toukokuussa.

Neljännen synnytyksen jälkeen palautuessa jälkitarkastuksessa vaaka näytti 53,9kg mikä on siis melkein 9kg enemmän lähtöpainooni verraten. Totesinkin terveydenhoitajalle, että raskauskiloja näköjään on edelleen, mutta ei yhtään ylimääräistä kiloa. Lähtöpainoni ei todellakaan ole tavoitepainoni! Jos paino pysyisi tässä viidenkympin hujakoilla olisin onnellinen. Se jää kuitenkin nähtäväksi paljonko imetys tällä kertaa kuluttaa.

Marraskuussa 2022 minulle tuli tilaisuus käydä sairaalassa vaa'alla. T-paidassa ja kollareissa vaakanäytti edelleen 53kg. Kun imetystä oli takana vuosi ja melkein 2kk, painoni oli edelleen sielä viidenkympin tienoolla, meillä ei edelleenkään ole vaakaa, joten en ole ihan varma. Mutta Kirpun täyttäessä vuoden, huomasin että kasvot alkoi kaventua taas.

Minun kuukautiset ovat ottaneet jokaisesta synnytyksestä vähän pidemmän palautumisajan. Ensimmäisen jälkeen meni lähes päivälleen vuosi, imetys kesti 1v1kk. Toisesta meni n. vuosi ja 2kk, mutta imetys jatkui 1v11kk. Kolmannesta taas meni lähes päivälleen kaksi vuotta. Muistan sen siitä, että Ässän synttäreitä juhlittiin 30.4.2021 ja 1.5. alkoi ensimmäiset kuukautiset, 1.6. tuli täsmällisesti toiset ja 1.7. oli kierukan laitto, josta ajattelin seuraavien alkavan, vaan eipä alkanutkaan, kun Kirppu oli jo kyydissä. Tässä vaiheessa edelleen imetin Ässää. Häntä ehdin imettää 2v3kk.  

Raskaudet ja palautuminen ovat siis joka kerta aivan erilaisia prosesseja myös samalla ihmisellä, vaikka ne noudattaisivatkin suunnilleen samaa kaavaa. Silti ne ovat erilaisia, eikä kehon muotokaan välttämättä ole enää sama mitä ennen. Minäkin sain kyllä heti viikko synnytyksestä vanhat farkut jalkaan ja nappikin meni kiinni, mutta kyllä ne vaan niin paljon puristivat, etten vielä kahteen kuukauteen ottanut niitä käyttöön. :D

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 

Päivitys 17.8.2024

Neljännen lapsen jälkeen kuukautiset alkoi 1v8kk synnytyksestä. Imetin kirppua 2v 4kk. Kävin kälyni luona vaa'alla elokuussa ja noin kuukausi imetyksen lopettamisen jälkeen painan 49,3kg. Ei ne kilot sitten vieläkään tarttuneet, lihakset kyllä katosivat. Onneksi nyt tulee treenattua kerran viikossa Unelmalaatikon jumpalla itsekin.

6:25

Koulujen alettua herätyskelloni on soinut klo 6:45. Tavoittelen edelleen aikaisempia aamuja, jotta ehtisin kirjoittaa ensimmäisenä aamulla. Nyt herätyskelloni on soinut jo kaksi viikkoa 6:40. Ajattelin että viikko ja viisi minuuttia kerrallaan siirtäisin herätystäni aikaisemmaksi, jotta alkaisin herätä 6:15. Silloin minulla olisi puolituntia aikaa kirjoittaa heti herättyäni.

No en ole kertaakaan noussut kellon soidessa 6:40. Mutta tänään Kirppu herätti minut aikaisin kömpimällä viereeni ja noustiin yhdessä vessaan. Kyllä tänään noustiin 6:13! Ja nyt kun kerran olen hereillä, niin minähän kirjoitan.

Vesisateen ropistessa kattoon olisi toki ihana kömpiä peiton alle takaisin nukkumaan. Mutta tuo ei ole mikään pieni vesisade ja se rummuttaa oikeasti aika kovaa ja nopeasti. Jospa sade vähän hellittäisi tunnissa, ei oltaisi ihan litimärkiä päiväkodille päästessämme. 

Meidän pienet, 2v 6kk ikäinen Kirppu ja viisi vuotias Ässä pyöräilevät päiväkotiin. Kirppu on nyt halunnu pyöräillä potkupyörällä kolme viikkoa. Ensimmäinen viikko oli aika hidasta menoa ja kuljetin rattaita mukana. Iltapäivällä tultiin hänen vauhtia, mutta aamulla katsoin kelloa ja nappasin neidin rattaisiin kymmentä vaille kahdeksan. Nyt kahteen viikkoon ei olla tarvittu rattaita päiväkotimatkoilla. 

Tein eilen Unelmalaatikon someen videon ja ne kuvat olen kerännyt yhtä kauan kauan sitten kirjoittamaani postausta varten kohta pääsen julkaisemaan sen! Ja meidän koulu arjen alusta kertova postaus otsikolla "Arki alkoi, auto hajosi" on myös julkaisujonossa.

Blogissa on ollut aivan liian hiljaista. Tärkeysjärjestyksessä tulee kuitenkin Unelmalaatikko ensimmäisenä ja nyt työstän kolmenkymmenen päivän some-suunnitelmaa Unelmalaatikon instaan. Mulla on siis kuva tai video aihe kolmellekymmenelle päivälle ja tarkoitus on tehdä ne valmiiksi yhtenä rykäyksenä ja ajastaa, jotta aikaa jää myös muille tehtäville. 

Tässä postauksien teon välissä päivitin liiketoimintasuunnitelman ja olen pyykännyt ja viikannut paljon. Autottomassa arjessa on omat hankaluutensa, mutta kyllä kuivausrumnuton arki oli työlästä sekin! 

Ollaan eletty yhdeksän kuukautta ilman kuivuria ja nyt meillä on ollut kaksi viikkoa uusi. 😍 Lapset valittavat ettei ole vaatteita niin nyt kuulkaas ei ole enää ongelmaa! Puhtaita vaatteita palautuu hyllyihin ja koreihin! Ja sitten kun se vaatehuone on siisti, toivon todella, että vaatteita ei enää kerätä kasaksi sinne lattialle vaan ne tulisivat ihan omatoimisesti pesuun. Kyllä sen verran voi jo isommilta vaatia, kun Kirppukin osaa! 

Nyt kello on jo 6:47. Herätyskello soi ja kutsuu hammaspesulle.

Hauskaa perjantaita! PS. Hyvää vauvan päivää 

Tuu kurkkaamaan mitä tapahtuu somessa, kun blogissa on hiljaista 

@unelmalaatikko ja @sangynalla

Miksi vesi on ylimmän arvonlisäveron alainen?

Meille tuli heinäkuussa vesilasku ja tällä kertaa kulutuksen sijaan katseeni kiinnittyi laskussa olevaan suureen tekstiin: yleinen arvonlisäverokanta nousee 1.9.2024 nykyisestä 24% tulevaan 25,5%. Ja siitäpä tuli mieleeni kysymys, että miksi elämälle välttämätön ja kaikille ei omaa kaivoa omistaville pakollinen vesijohtovesi on yleisessä arvonlisäveroluokassa eikä alemmassa 14% kuten ruoka?

Ruokakaupasta voit ostaa 0,5l, 5,15l tai 10l lähdevettä, jonka alv on 14%. Ja kotihanasta valutat litratolkulla kunnallista vesijohtovettä ja maksat siitä alv 24% ja pian 25,5%. Eikö kaikki vesi tule luonnosta ja pitäisi olla samassa verossa? Ja tietenkin siis tuossa elintarvikeverossa. Vai onko vesijohtovesi sittenkin niin puhdistettua, kemikaalipitoista ja siksi epäpuhdasta, ettei sitä pitäisi elintarvikevetenä edes ruoanlaittoon tai juomavetenä käyttää ollenkaan?

Esitin kysymyksen muutamalle läheiselle ja vastausten perusteella kukaan ei ollut edes kyseenalaistanut vesijohtoveden arvonlisäveroa. 

Nyt aivan kaikesta tulee koko ajan enemmän tai vähemmän kalliimpaa ja useammankin facebook ryhmän keskustelujen perusteella kansa on ahdingossa, kun rahat ei riitä peruselämiseen, minkä hallitusohjelma lupasi olevan kaikille mahdollista. Kansalta on rahat loppu, eikä alv muutos ole vielä edes astunut voimaan. Niin mietin, että miksi nämä huoltovarmuuteenkiin kuuluvat välttämättömyydet ovat tuolla korkeimmassa arvonlisäveroluokassa ja siinä olisi kaiken kurjuuden keskellä aika helppo tapa auttaa kansaa ahdingossa. 

Voisiko joku joka ymmärtää valtiontaloudesta jotain tehdä kansalaisaloitteen ja mahdollisesti laskelmatkin, mitä tapahtuisi jos vesi ja sähkö olisivatkin alennetussa arvonlisäveroluokassa, samassa kuin ruoka?

Yksi läheisistäni tuumasi, että korkeammalla verolla on  helppo ohjata ihmisiä säästämään vettä ja sähköä - varmaan pitää paikkansa. Kuitenkin omalta kohdaltani voin sanoa, että vesi ja sähkö on niitä harvoja asioita joista vielä voisi jotenkin yrittää säästää, ainakin vielä ennen kuin ilmat viilenee ja täytyy laittaa taloon lämmitys päälle.

Sen verran jo itse asiaa pohdin, että poimin hallitusohjelmasta joitakin kohtia joilla sähkön ja vesijohtoveden arvonlisäveroa voisi olla suoraan perusteltua muuttaa tai ainakin selvittää olisiko tässä perustelut. En päässyt hallitusohjelman tutkimisessa edes järin pitkälle, mutta laitan tähän loppuun kaiken mitä muistiinpanoihini ehdin poimia, ennen kuin unohdin koko yöllisen projektini ja suljin kaikki välilehdet.

Ja ennen kuin kukaan älähtää, että veroilla laitetaan vesijohtoverkosto kuntoon, niin älähdän vastaan pikkuisen. Meille nimittäin tuli viime vuonna kirje jossa kerrottiin veden perusmaksujen nousevan, koska vesiyhtiö tarvitsee lisää rahaa tulevia huoltoja ja uudistuksia varten. Eli kyllä varmasti osa veroista menee verkoston ylläpitoon ja uudistamiseen, mutta silti niiden takia myös suoraan nostetaan asiakkaiden maksuja. 

Otteet hallitusohjelmasta:

• Vahvassa ja välittävässä Suomessa ihmisillä on mahdollisuus kasvattaa osaamistaan, työllistyä, pärjätä palkallaan tai eläkkeellään ja elää turvassa.

• Vahva ja välittävä Suomi pystyy turvaamaan kaikenikäisille palvelut, varhaiskasvatuksesta koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivaan, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta.

• Hallitus takaa kansalaisten ostovoiman ja arjen kustannusten kohtuullisuuden.

• Huolehdimme puhtaan ja edullisen energian saatavuudesta.

• Turvaamme huoltovarmuuden sekä puhtaan kotimaisen ruuantuotannon.

• Hallituksen tavoitteena on kasvattaa kotitalouksien ostovoimaa ja huomioida vaikutukset arjen kustannuksiin päätöksissään.

• Kansainvälisessä vertailussa korkean verorasituksen ja talouskasvun edellytysten turvaamisen vuoksi tasapainotusta ei toteuteta kokonaisveroastetta kiristämällä.

• Hallitus tähtää myös veropolitiikalla ostovoiman, talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistamiseen. Hallitus turvaa yrittämiselle ja investoinneille vakaan toimintaympäristön ennakoitavalla ja vakaalla sääntelyllä sekä verotuksella. Kokonaisveroastetta ei kiristetä hallituksen päätöksillä.

• Hallitus tavoittelee veropolitiikalla kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus ei päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta.

• Hallitus sujuvoittaa veronkantoa ja parantaa verotuksen ennakoitavuutta. Veronkannon digitalisoitumista jatketaan.

Että näin, ajattelin kyllä rikkoa kuukauden kestäneen blogilomani kirjoittamalla siitä, mitä me tehtiin kesälomallamme. Mutta nähtävästi tämä veroasia halusi nyt päästä pois pääni sisältä. 

Mitä vastaisit jos kysyisin sinulta: Miksi vesi on ylemmässä arvonlisäveroluokassa kuin ruoka?