Kesäkuun kevennykset & Heinäkuun helpotukset

Saatiinpas nauttia aivan oikeasta kesästä! Lapsilla oli ihania lomapäiviä ja kesää elettiin myös päiväkotipäivien jälkeen. Sattuipa myös niin, että kesäkuussa lapsilla oli ainoastaan yksi 5 päiväinen päiväkotiviikko ja viikonloput olivat kolmen ja neljän päivän mittaisia. Päätimme siis toukokuussa, että lapset ovat koko kesän hoidossa, mutta pidetään puoliskoni arkivapaat koko perheen vapaapäivinä.

Lomailun kannalta kesäkuu olikin aivan mahtava, mutta työhön liittyvien tavoitteiden osalta taas ei niin mahtava. Joka tapauksessa, kesäkuun parhaita paloja tulossa täältä ainakin melkein koko kesäkuulta, skippaan tästä juhannuskuvat kokonaan, niistä sitten ihan omassa postauksessaan (kunhan vain tunnit viikossa riittävät), muuten tästä tulisi liian pitkä....

• Eskarin päättäjäiset. Se olikin yllättävän tunteikas tilaisuus, tai ei se nyt yllätä, tällainen tunteilija kun olen. Maskit kasvoillaan päiväkodin pihalle saapui jokaiselle eskarilaiselle yksi juhlavieras. Eskarit tulivat hienossa jonossa pihalle asetelluille penkeille. He lauloivat meillä ipanapa biisin "Teippileikki" ja esittivät rytmileikin valas lauluun. Sitten jokainen eskarilainen sai todistuksen ja kukan. Pihalle oli järjestetty tehtävärasteja, niin vanhemmat saivat yhdessä lasten kanssa tehdä näitä "pajapassi" tehtäviä. 

• Viimeisen eskaripäivän päätteeksi lähdettiin samantien ajamaan Unelma5 blogin Emiilian ja tyttöjen luo viettämään hauskaa iltapäivää. Virailu kesti iltapalaan saakka, syöden, pihalla veden kanssa leikkien ja päästiin testaamaan myös kärrysaunan löylyjä. 

• Käytiin ensimmäisen kerran rannalla heittämässä talviturkit meidän lähirannalla. Sen jälkeen ollaan käyty siellä useita kertoja autolla sekä pyörillä ja siellä ollaan myös nähty paljon lasten päiväkotikavereita ihan sattumalta. Tai no, ei se ehkä näillä helteillä ole ollut kovin kummoinen sattuma, mutta hauskaa joka tapauksessa. Kesäkuussa käytiin yhteensä neljällä eri rannalla, joista kahdella aivan ensimmäistä kertaa.

• Puoliskollani on ollut muutamia sunnuntaivuoroja, joten ollaan aamulla ajettu ensin hänet töihin ja sitten kirkkoon ja illalla hakemaan häntä. Yhtenä tällaisena sunnuntaina syötiin kirkon jälkeen ruoka kotona ja lähdettiin rannalle odottamaan puoliskoni työvuoron loppumista. Pakkasin meille piknikeväiksi iltapalan mukaan: sämpylät, mansikoita, banaaneja, vesimelonia ja pillikaakaot, keksejäkin oli. Kesäkuussa löysin uudelleen myös lakritsi-taatelit, ne on niin hyviä! 

• Puoliskoni osti Nupulle ruusukimpun eskarin päättymisen kunniaksi, ihailtiin niitä noin viikko ja sitten ripustin ne kuivumaan ja koristeeksi yhden väliverhon paikalle. Nyt Nuppu haluaisi ne takaisin maljakkoon omaan huoneeseensa, mutta minusta ne on kivat siinä missä ovat. Pitää vissiin pyytää omat ruusut. :D Nupun ruusujen kaverina minä sain myös ruukkukukan, jota olen parhaani mukaan yrittänyt pitää hengissä ohjeen mukaan. Siinä luvattiin kukan kestävän 3-5 viikkoa joten onnistuin yllättävän hyvin. Toki tajusin vasta parin päivän pääästä, että meillähän oli ihan sattumalta 8v kihlapäivä, silloin kun kukat sain. Se ei kuulema ollutkaan sattuma. Ja omasta kukastani en sitten ehtinyt ottaa lainkaan kuvaa, mutta Nupun ruusuista senkin edestä kyllä. 

• Meillä on ollut myös pari juhlan aihetta, joten lasten ollessa päiväkodissa käytiin treffeillä ennen puoliskoni iltavuoroa juhlistaen hänen ensimmäistä lomautuksen jälkeistä palkkapäivää ja omaa autoa. Shoppailtiin hänelle uudet työhousut, minulle parit kesävaatteet, käytiin syömässä ensimmäistä kertaa uudessa ravintolassa ja haettiin vielä jäätelötkin jätskikiskalta. Lapset pitää vielä käyttää tälle kesälle jätskikiskalla, mutta jäätelöillä ollaan kyllä herkuteltu ihan koko kesän edestä, tottakai. 

• Sain heti eskarin päättäjäisissä kahden Nupun ystävän äitien numerot ja perään vaihdettiin numeroita myös yhden Jekun ryhmäkaverin äidin kanssa. Päiväkotikavereita ollaankin nähty muutaman kerran vapaa-ajalla, myös siellä lähiuimarannalla ja täytyy myöntää, että on kiva kun itselläkin on puoliskoni työpäivinä muutakin juttuseuraa kuin lapset. Väittäisin jopa itsekin saaneeni uuden ystävän!

• Porasin yhden lukon rikki, kun jälleen kerran onnistuin katkaisemaan avaimen lasten pyöränlukon sisään. Ja omasta pyörästäni sinkosi yksi ruuvi, luulin sen pitävän vain heijastinta ja vasta kun pyörä alamäessä tekikin itse äkkijarrutuksen etulokarin pudotessa renkaan päälle tajusin sen ruuvin olleen vähän tärkeämpi, kuin vain heijastimen ruuvi. Noh sain hyvän syyn avata rullaluistelukauden!

• Jokaiseen kesään kuuluu tietenkin myös myrskyt ja nyt voidaan myös kuitata "Kastu ukkosessa" kesän bucket listalta, vaikka en sitä sinne kirjoittanutkaan. Erään kerran oltiin sovittu treffit rannalle parhaan kaverini kanssa ja pyöräiltiin sinne suoraan päiväkodista. Tai siis, minä luistelin rattaiden kanssa ja lapset pyöräilivät. Otin vielä naapurista lasten serkun mukaan yllätykseksi. Rannalla oli kyllä tosi hauskaa, ensimmäisiin pilviin saakka. Saatiin kokea aivan täysi tyyneys juuri ennen myrskyä ja hyytävä tuuli, joka lennätti uimapatjat ja pyyhkeet matkoihinsa ja nostatti hiekatkin maasta. Laitettiin tavarat ystäväni autoon, lapset pyöräilivät niin kovaa, etten heitä enää ensimmäisen risteyksen jälkeen nähnyt. Itse yritin hölkätä ja juosta parhaani mukaan koko matkan ja ennen puoltaväliä sade rysähti päälle. Ystäväni nappasi avaimet ajaessaan ohitseni ja minun päästessäni kotiin lapset olivat jo lämmittelemässä suihkussa. Paitsi Ässä. Olen hukannut meidän rattaiden sadesuojan, mutta jalkapeite suojasi Ässän jalat ja rantapeittomme oli tarpeeksi hyvä sateen ja tuulen suoja, että hän oli aivan kuiva, kun päästiin kotiin.

• Sateen ja helteen lisäksi haluan erikseen mainita kukat ja saippuakuplat. Ne vaan kuuluu kesään, ja parin vuoden tauon jälkeen olen taas napsinut kuvia myös kukkasista. Jossain vaiheessa minulla ei ollut enää tilaa säästää kaikkia ottamiani kuvia, joten lopetin "luontokuvauksen" kokonaan. 

• Pääsin kuvaamaan ystäväni häät! Oli aivan ihana vihkitilaisuus, pääsin vielä vähän kärpäsenä kattoon, kun korona-ajan mukaisesti vihkimisestä lähetettiin live ja papilta oli saatu lupa, että kuvaaja saa tulla myös alttarin toiselle puolelle. Joten sain kuvata vieraille myös hääparin ilmeet papin puhuessa. Itse hääjahlassa toimin sitten valokuvaajana.

• Ja edistyihän ne Mary Kay työt myös sen verran, että sain osallistua Minimoiden kukoistava minä palkintovalmennukseen sisarkonsulttien kanssa ja otin muutamia kuvia instagramiin SocialMediaQueen haasteetta varten.

• Päivitettiin pienesti lastenhuoneita. Nuppu on rakentanut majoja kaikista pahveista mitä meille kotiin on tullut huonekaluja ym. hankkiessa, ja niiden (= pahvien / majojen, ei onneksi huonekalujen) aina hajotessa suru on tottakai suuri. Niinpä tehtiin tori.fi löytö ja koko perheen roadtrip ajelulla haettiin hänen huoneeseen Tiipii teltta. Poikien huoneesta taas hävitettiin aivan romukuntoon päässyt viidakkobussi kerrossänky ja saatiin sinne sukulaisten vanha parvisänky. Nyt vielä Ässälle sänky sinne ja perhepeteilyn aika alkaa ehkä loppumaan. 

• Ja kirsikkana kakunpäälle, ollaan saatu viettää paljon aikaa Mummin ja Papsun luona. Siellä vietettiin yhdet valmistujaisjuhlat sekä juhannus heidän ja puoliskoni sisarusten perheiden kanssa. Ja siinä missä talvella huomattiin käyneemme noin kuukauden välein, niin kesäkuussa käytiin ainakin 4 kertaa. Yksi parhaita asioita kesässä on Mummin ja Papsun tekemä ruoka. Uudet perunat, grillimakkarat & -lihat, ja Papsun hampparit! 

• Tätä ehkä yllätyt, mutta minä lähetin myös työhakemuksen. Työkkäriltä tuli työtarjous, joten ei tarvinnut miettiä haenko vai en, itseasiassa työ on ihan kiinnostavakin juuri sitä mihin olen koulustakin todistuksen saanut, mutta osa-aikainen.

Heinäkuussa onkin sitten luvassa paljon lomailua. Puoliskoni vapaa viikonloppu täyttyikin töillä, niin mummun kanssa jutellessä järjestinkin itseni lasten kanssa nyt aluksi Jyväskylään. Täällä lapset näkevät myös pohjoisen serkkuja, toisen heistä ensimmäistä kertaa ja nyt meillä onkin ensimmäinen kokonaisen viikon mittainen loma päiväkodista. Mennään keskiviikkona kotiin, koska torstaille meillä on yksi kesälomareissu tiedossa ja perjantaikin on puoliskoni vapaapäivä. Tämän viikon jälkeen päiväkotiviikkoja onkin vain kaksi, Nupun hoitosopimus loppuu 23.7. ja siitä alkaa sitten kahdenviikon loma Raumalla ennen koulun alkua.

Nyt kun sen kirjoittaa ja laskee, kuinka vähän tässä on enää aikaa, alkaa jo vähän äitiä jännittää tuo koulunaloitus. Sitähän ei vielä tiedä miten tuon työhakemuksen kanssa käy, että onko meillä syksyllä koululainen ja kaksi vuorotyötä tekevää vanhempaa yhdellä autolla ja kaksi päiväkotilaista vai jatketaanko tällä samalla kokoonpanolla, lisäyksenä ainoastaan tuo koululaisen arki.

Tekisi mieli aloittaa alusta

Tämä minun blogi täytti kesäkuussa 7 vuotta. Ihan noin vain, keromatta kellekään! Kuten varmaan suurin osa perhe-lifestyle blogeista, Sängyn alla blogi sai alkunsa nuoren äidin odottaessa esikoistaan. Mitään odotuspäiväkirjaa täältä ei vielä Nupun odotuksesta löytynyt, syntyihän neitokainen alle kuukausi ensimmäisen postauksen jälkeen. Sen sijaan vauvapäiväkirjoja täältä löytyy sitten kaikista kolmesta lapsesta ja poikien odotuksetkin on täällä tallessa odotuspäiväkirjamaisesti.

Aivan aluksi kirjoitinkin niitä tavallisia kuulumisia kerran viikossa ja siihen lisäksi sitten kivoja juttuja tai asioita jotka mietitytti. Sitten blogit eivät enää olleetkaan kuulumisten ja ostoskassin esittelyä varten. Toisaalta yksityisyyden ja tietynlainen anonymiteetin kaipuu ovat haastaneet mitä asioita haluan jakaa ja mitä en. Ja kun ei ole aikaa ajatuksella miettiä omia valintojaan, jää valinnat tekemättä ja siitä seuraa nukkuva blogi.  

Kuten on Mary Kay työssä myös blogin kanssa, ilman tavoitteita työskentely on aika turhaa suorastaan. Mistä löytää motivaation ja ajan, jos ei ole jotain tavoitetta jonka haluaa saavuttaa? Mary Kayssa tavoitteena on tottakai päästä tarjoamaan pientä luksusta arkeen mahdollisimman monelle ihonhoitohemmotteluissa ja jos hemmotteluista löytyy vielä asiakkaita, jotka saavat tuotteistamme ratkaisuja ihonhoidollisiin haasteisiinsa tai löytävät ripauksen lisää itseluottamusta, aina vain parempi! Mutta blogin tavoitteen hukkasin oikeastaan jo Starboxin jälkeen.

Ja viimeisetkin toiveet unohtuivat siinä vaiheessa, kun suurin blogiyhteistyötoiveeni toteutui Chipolino Etro rattaiden muodossa. Ehkä se oli niin suuri tavoite ja toive, jonka en koskaan uskonut toteutuvan, että sen saatuani unohdin suunnitella mikä olisi seuraava etappi, mihin suuntaan sitten mentäisiin? Kaikki oli tässä, suurin toiveeni toteutui. 

Olen kiitollinen niistä vuosista, jotka sain viettää Kaksplussan alla, sain sieltä paljon, vaikka rahalliseen palkkioon en sitä kautta blogillani koskaan yltänyt. Joskus sitä yritin tosissani, mutta tavoite tuntui liian suurelta ja useamman pettymyksen jälkeen lakkasin edes yrittämästä tienata rahaa blogillani.

Jotain uutta kaivatessani pääsin siirtymään Starbox portaaliin ja tein myös rahatavoitteen, päätin kuinka pian portaaliin siirtymisen jälkeen saisin ensimmäisen rahallisen palkkioni, hauskinta on se, että pääsin tavoitteeseeni täysin aikataulussani - harmi vain että Starbox lopetettiin juuri edellisenä kuukautena. Hieman huonoa tuuria sen kanssa, mutta Starboxilla on itseasiassa jonkin verran osuutta myös siinä miksi tartuin Mary Kayn tärkeimpään tuotteeseen - Starter Kit aloituislaukkuun uudelleen ja tällä kertaa tosissaan.

Starboxin lopetettua olinkin noin puoli vuotta blogini kanssa itsekseni, mutta ikävä tuttuun porukkaan sai hakeutumaan takaisin Kaksplussan verkostoon. Jokin oli jo siinä vaiheessa muuttunut. Tiesin jo ennen kuin Kaksplussan yläpalkkia ja mainoksia oli blogiini asennettu, että en koskaan tulisi edes tavoittelemaan sitä rahallista palkkiota, joka meille oli tarjolla. Keväällä meille ilmoitettiin myös Kaksplus blogiverkoston lopettamisesta. En voi sanoa, että se olisi tullut täysin yllätyksenä. Mutta jälleen on ollut hieman vaikea kerätä blogin murusia ja löytää ne pienet hetket mistä raapia aikaa kirjoittamiseen. 

Blogi on ollut hiljaisempi kuin koskaan, vaikka oikeasti, aina kun olen vain ehtinyt avata läppärin olen kyllä työstänyt postauksia. Sillä toisin kuin instagramistani, blogistani minä tykkään ja tähän yritän panostaa sen ajan illasta, minkä pysyn hereillä. Paitsi puoliskoni keväisen lomautuksen ajan tuli kylläkin panostettua parisuhteeseen se aika joka ennen olisi ollut blogiaikaa. Mutta jokatapauksessa kaikki on hyvin ja meidän perhe voi hyvin, parisuhde on edelleen olemassa ja sekin voi hyvin kun sille on muistettu antaa aikaa lapsien ja kodinhoidon ohella. Minä voin paremmin ja tulevaisuus näyttää menevän aina vain parempaan päin. 

Koko syksyn suunnitelmat ja vähän pidemmän ajan tulevaisuudenkin osalta menivät heinä-elokuussa aivan uusiksi työkkärin työtarjouksien ja sovitellun päivärahan sääntöjen ja yllätyksen takia ja näistä kaikista haluaisin päästä jo teille kertomaan! 

Mutta koska olen päättänyt koota ihania kuvamuistoja joka kuukausi tältä vuodelta, niiiin nyt olen sitten kolme kuukautta käynyt läpi kesäkuun kuvia, aina kun vain on ollut hetki aikaa avata läppäri ennen uniaikaa. Ja jätin vielä juhannus kuvat tästä setistä pois! Heinäkuun kuvat on edelleen kamerassa ja no elo-syyskuussa ei sitten ole paljoa kameraa käytetty......

Kuvia on ihana kyllä katsoa, mutta kun olisi jo niin paljon muutakin kerrottavaa, että ärsyttää kaikki 100 postausluonnosta ja tekisi mieli aloittaa vain aivan alusta ja poistaa kaikki. En toki suinkaan aio sitä tehdä. Olisihan se nyt aivan hullua pyyhkiä pois seitsemän vuoden muistot ja aloittaa täysin alusta. Sitä paitsi osa noista luonnoksistakin on vanhoja haasteita joihin voisi laittaa vuoden 2018 ja 2021 vastaukset vierekkäin.... Mutta kiltisti nyt pysyn ihan omassa päätöksessäni ja seuraavaksi postaan ne kesäkuun kevennykset, että päästään jo hiljalleen näihin uusiin kuulumisiin!

Mutta tunnustan, että ajanhallinta ja priorisointi ovat olleet nyt melkoisessa myllerryksessä ja isosti vielä ristiriioidassa omien kuvitelmieni kanssa siitä mitä 24 tunnin aikana ehtii tehdä nukkumisen ja pyykkäämisen lisäksi. En edelleenkään ymmärrä miten oikeita ruuhkavuosia elävät työssäkäyvät äidit tekevät kaiken - siisti koti, pyykkirumba rullaa, ruoka-ajat pysyy järjestyksessä ja joku vielä jaksaa tehdäkin sitä ruokaa..... 

No joka tapauksessa, toivottavasti siellä vielä on joku, kun tämä blogini taas tästä heräilee henkiin!

Meidän Summer bucket list

Me eletään aikalailla hetkessä, mitä tulee kesäloman suunnitteluun, mutta nyt ajattelin listata muutaman jutun mitä erityisesti haluan tehdä tänäkesänä meidän perheen kanssa ja mitä haluan itsekin tehdä ihan vaan kesän takia. 

Ensimmäisenä tietenkin rullaluistelu! Ja rullaluistelun hyvänä kaverina tulee spagaativenyttelyt. Tämähän oli tavoite jo viime kesälle. Syksyllä taas kokeilin säännöllistä venyttelyä uudelleen, talvella se jäi, joten rullaluistelun lisäksi tämän kesän tavoitteena on tehdä spagaatijumppaa ja venytellä riittävästi. 

Funfact! Mulla oli loppuvuodesta melkein parin kuukauden jakso, kun soitettiin joka aamu videopuhelu mun Uudessa Seelannissa olevan siskon kanssa ja tehtiin spagaatijumppa yhdessä - mun aamujumppa ja hänen iltajumppa.

Sitten talviturkin heitto! Ja siitä kun selvitään niin rannalle seikkailu sekä pyöräillen että autoillen lasten kanssa ja koko perheen kanssa. 

Mökki. Kyllä mökillä on pakko päästä käymään ainakin kerran kesässä! Tänä kesänä Nuppu ainakin ehkä myös Jekku voisivat olla jo niin isoja, että voitaisiin tehdä suotuveneellä retki myös vastarannan kalliolle. 

Vaarin purjevene. Tämä kuten tuo mökkeilykään ei ole aivan minun päätettävissäni, mutta jos vain mahdollisuus tulee, niin aivan varmasti toteutetaan nämä haaveet. 

Paljon jalkapalloilua lasten kanssa! Meillähän on naapurissa jalkapallokenttä ja ostettiin Nupulle ja Jekulle myös nappikset ja pallot. Ässä sai myös oman pallon. Täytyyhän meidän nyt ottaa ilo irti tästä kotimme sijainnista! 

Retkeilyä kotikunnassa. Lyhin reitti retkelle, on mennä ovesta ulos ja sitä todellakin täytyy nyt hyödyntyää, ettei vahingossa huomaa pyykänneensä sisällä koko kesää. :D

Jätskit jäätelökioskilta. Me huomattiin ettei täällä meilläpäin ole jätskikiskaa! Joten se täytyy ottaa ihan listalle, että haetaan oikeat tötteröt. Jäätelöä ja varsinkin mehujäitä tulee kyllä muuten popsittua varmasti ihan tarpeeksi.

Pölläkari. Tottakai. Ihanaa miten omat lapset odottavat Pölläviikkoa samalla innolla, millä muistan itsekin pienenä sitä odottaneeni. Kiva nähdä serkkuja ja lasten pikkuserkkuja ja isoäitiä ja isoisää taas pitkästä aikaa. Raumanseudulle tulee harvemmin talven aikana reissattua, mutta kyllä Rauma kuuluu kesään.

Kesäkuu ehti jo vaihtua heinäkuuksi ja ollaan kyllä saatu jo muutama näistä mun bucket list kohdista toteutumaan. Palataan niihin toteutuneisiin sitten parin päivän päästä kesäkuun koosteessa. Tänään meidän päivä jatkuu lasten kanssa pyykkipäivänä, ja puoliskoni on illan töissä. 

Ihanaa heinäkuun alkua teille! 

Toukokuun toteutuneet & Kesäkuun kevennykset

Kesäkuu alkoikin heti kesäisesti! Ensimmäinen viikko oli virallista eskaria ja sitten alkoi vähän höllempi arki, vaikka meidän perheen tai no lasten virallinen kesäloma ajoittuu kahteen viimeiseen viikkoon juuri ennen koulun alkua. Ilmoitin jo poikien hoitoajat päiväkotiin koulun aloitus viikon maanantaista alkaen, jotta voidaan silloin vielä käydä viimeiset koulun alkamiseen liittyvät jutut ja tarvikkeet läpi Nupun kanssa kaikessa rauhassa, kun koulutaival alkaa sitten tiistaina.

Mutta nyt hypättiin jo koko kesä eteenpäin, vaikka piti höpöttää viimekuusta! Toukokuu meni sekin nopeasti, mutta oli varsin kiva kuukausi näin jälkikäteen katsottuna. Luonto puhkesi kesään ja saatiin muutama todella lämminkin päivä. Toukokuun kohokohtia oli tottakai:

• Äitienpäivä ja äitienpäivän aatto. Vietettiin mummin äitienpäivää aattona lähes koko serkuskatraan kesken ja meillä oli mukava päivä mummin ja papan luona ulkoillen ja syöden. Minä sain lapsilta äitienpäiväkortit aikaisin sunnuntaiaamuna, vaikka sainkin heidät puuhailemaan vielä hetkeksi omiaan ennen kuin nousin. Minun äitienpäivä kukka oli tänävuonna kaksi USB mikkiä, koska meille tuli parin vuoden tauon jälkeen pleikkari, ja siellä on muutamia 8 vuotta sitten ostettuja biisejä laulettavana, vaikka singstorea ei enää olekaan. Toivottavasti Lets sing peliin tulee suomenkielisiä lauluja myös tai sitten pitänee etsiä käytettynä singastarin suomiversioita vielä joskus.

• Ostettiin lapsille nappikset ja omat jalkapallot, taapero tosin sai vain oman pallon. Mutta täytyyhän sitä valmistautua kesään, kun kerta futiskenttä on naapurissa! 

• Olin tosi ahkera ja erään lauantain käytin siivoten meidän auton sisältä taas talven jälkeen. Ja samalla tietenkin pesin turvaistuinten kankaat. 

• Sain kertoa Zoomtapaamisessa omia kokemuksia ja huomioita eteerisistä öljyistä, jotka on olleet minulla käytössä nyt lähes päivittäin jo 7kk ajan. Tilasin Young Livingin aloituspaketin, jossa tuli 12 öljyä ja diffuuseri, itselleni synttärilahjaksi loka-marraskuun vaihteessa ja satunnaisia päiviä sekä kerran kuussa difuuserin pesupäivää lukuunottamatta meillä pöhisee joku öljy tuolla diffuuserissa melkeinpä koko ajan.

• Minulla oli puhelinpalaveri meidän kouluttajan kanssa ja nyt käytiin läpi vähän mitä kuuluu neljän viikon kiitollisuuspäivärkijahaasteen jälkeen. Kannattaa kokeilla, joka ilta ennen kuin pistät pään tyynyyn ja silmät kiinni, kirjoita ainakin 3 asiaa mistä olit kiitollinen juuri tuona päivänä ja jatka tätä. Sanoisin että jatka niin kauan kuin tarvitsee, mutta huomasin etten itse ainakaan uskalla enää lopettaa. Ja sain myös pyynnön jakaa ajatuksiani kiitollisuuspäiväkirjasta Mary Kay sisarkonsulttien isoon facebook ryhmään! 

• Toukokuussa toteutui myös yksi toive, jota olen vähän joskus vaan haaveillut, että olispa kiva joskus tulla huomioiduksi pikkuseminaarissa, mutta ei näillä mun saavutuksilla vielä päästä myyntiprinsessaksi tai Sharing prinsessaksi.... Mutta meillä on nyt yksi palkinto, jonka kouluttajat valitsee ja tällä kertaa se oli Miss Sisu ja minä sain kunniakirjan ja sisupaketin, sisukkuudestani ja periksiantamattomuudestani! Tämä oli ihan totaalinen yllätys tällaiselle "en minä edes viittii toivoa noita palkintoja, niin en sitten pety kun en saanutkaan" asenteen omaavalle, joka kuitenkin salaa kaipaa jonkun toisen sanovan että jatka vaan suunta on oikea, vaikka polku ei ole tasainen eikä suora. Itkuksihan se meni, kun tunnistin itseni, mutta silti se oman nimen kuuleminen oli aika super siistiä. Tämä oli mun toukokuun Mary Kay kohokohta! Sen lisäksi sain hemmotella viittä asiakastani toukokuussa.

• Toukokuun huti :D Oli kolmekymppisten kohdunkaulansyövän ikäryhmäseulonta. Äiti onnitteli tämänkin etapin saavuttamisesta. Reissu oli kuitenkin niin kiva, mitä nyt tällainen näytteen otto voi olla. Ensinnäkin en ole koskaan käynyt tuolla terveyskeskuksessa, missä se otettiin. Toisekseen matkalla oli tietyö joka teki vähän mutkia aikatauluun sekä reittiin, enkä ollut lainkaan varma olinko oikeassa paikassa. Aikani tuli ja meni, hoitajat kyselivät nimeäni ja moneltako aikani oli. Hetken päästä pääsin labrahuoneeseen, kuullakseni etteivät he löydä nimeäni eikä varaustani mistään kalentereistaan. Totesin kyllä tässä vaiheessa, että saatan olla vääränä päivänäkin, mutta kahteen eri kalenteriin olen itselleni merkinnyt tiistaille tuon ajan. No lähete sieltä kuitenkin löytyi, eikä siinä liioin ollut ruuhkaa, eikä minulla kiire odottaa yhden asiakkaan näytettä. Joten saatiin minunkin näyte otettua. Kotona sitten löysin ihan vahingossa sen kutsun ja kappas vaan, minulle varattu aika olikin keskiviikolle. Mutta eipä se niin justiinsa, kun näyte saatiin otettua. Ja keskiviikkona meillä oli Ässän 2v neuvola, joten se olisi ollut vähän hankalampi päivä.

• Tapasin siis vihdoin meidän lasten uuden terveydenhoitajan ja hän onkin oikein mukava! Olin jo melkein varaamassa Ässän ajan meidän vanhaan neuvolaan, koska syksyllä tämän oman terkkarin kanssa kohtaaminen oli tosi lyhyt ja Jekun 4v lääkärin yhteydessä. Mutta nyt kun oli ihan vaan neuvola-aika, niin hän olikin tosi kiva!

• Avattiin jäätelökausi pyöräilemällä koko perhe jäätelölle! Meillä ei ole täällä jätskikiskaa, mutta marketista ostetut kelpasi vallan mainiosti. Keäskuulle täytyy laittaa sitten se jätskikiska to do listalle. 

• Laajensin mun olohuoneessa sijaitsevaa työpistettä söpöllä hyllyllä, järjestystä pitää ehkä vielä vähän sumplia uudestaan, mutta tästä tuli kiva kokonaisuus! 

• Ja sitten ihan viimeisenä toukokuun toteutuneena oli kevään ensimmäinen Mary Kay Monday koulutus johon sai osallistua Livenä etäyhteyden sijaan! Olipa ihan huippua päästä paikanpäälle Kauneusakatemia Lumoukseen ja nähdä muita konsultteja. Vaikka turvavälein ja maskit kasvoilla oltiinkin. Samalla se oli myös kevään viimeinen tällainen koulutus ja kesällä koulutusohjelma vähän muuttuu. Nyt on jo ollut kaksi yllätys koulutusta ja innolla odotan kuka meitä kouluttaa ensiviikolla!

Ja mitäpä sitä sitten kesäkuulta voisi odottaa, ainakin talviturkit jäi toukokuussa heittämättä ja rullaluistelukausikin on vielä avaamatta. Mutta ne nyt ei ole mitenkään päivään sidottuja, fiiliksen ja sään mukaan. Tiedä vaikka jo huomenna käytäisiin lasten kanssa pienellä lenkillä.

Kesäkuulle ei siis ole mitään varsinaisia suunnitelmia. Mennään viikko kerrallaan, koska puoliskoni pääsi takaisin töihin ja hän saa työvuorot toistaiseksi vain viikon kerrallaan. Olen varannut lapsille päiväkodista hoitoajat koko kesäksi meidän tuttuun rytmiin 8-14, haettiin siis myös Nupulle hoitopaikka kesäksi esikoulun päätyttyä. Ja sitten ilmoitan mahdollisista vapaapäivistä sen mukaan, miten puoliskollani on vapaapäiviä. Näin meidän perhe saa nauttia kesästä arkirutiinit säilyttäen. Kyllä meillä silti jotain bucket list juttujakin on kesäksi.

• Vierailu Unelma5 Emiilian ja tyttöjen luo! Saatiin sovittua yllättävän nopealla aikataululla meille leikkitreffit :D 

• Yhdet valmistujaiset on merkattu kalenteriin. 

• Repoveden kansallispuisto on ollut meidän go to - listalla jo monta vuotta, mutta nyt sovittiin jo päivä meidän perheen makkaranpaistoretkelle.

• Toukokuu meni miten meni, mutta edelleen on kesä- ja heinäkuu aikaa tavoitella ensimmäistä tasoa tähtikonsulttiohjelmassa, joten sen verran minulla on myös Mary Kayhin liittyviä tavoitteita, aion saada ensimmäisen tähteni! 

• Mökillä ja myös Jyväkylässä haluan käydä, mutta en vielä tiedä tapahtuuko se kesäkuussa vai heinäkuussa vai vasta syyskuussa kun puoliskollani on kesäloma. Ja vaarin töistä vähän riippuen, olisi kyllä hauska käydä taas purjehtimassa Jyväskylässä ollessa.
  
  

• Ja sitten lisää niitä bucket listjuttuja tulossa omassa postauksess, niitä on aika monta erilaista. :D

Ihanaa kesää teille sinne ja onnea kaikille koulunsa päättäneille! 

Meillä on kaksivuotias!

Ihan hullua ajatella, että meidän minimies on jo hurjat kaksivuotta! Eihän siitä voi olla niin kauan. Vastahan hän syntyi, no okei vastahan me juhlittiin yksi vuotiasta ja sen jälkeen muutettiin. Eikä meidän muutosta ole vasta kuin ehkä puolivuotta vaan. Joten ei se nyt vaan yksinkertaisesti ole mahdollista, että meillä on jo kaksivuotias! 

Niinpä vain ennen vappua hain päiväkodista iloisen pojan, joka kantoi kädessään hienoa leppäkerttukorttia ja osasi kertoa itsekin, että se on hänen synttärikortti. Kaksivuotiaan syntymäpäivän kunniaksi lähdettiin käymään kauppakeskuksessa. Taapero valitsi syntymäpäivälahjakseen traktorin samalla, kun ostettiin kaikille heidän valitsemansa vappupallot ja käytiin ravintolassa syömässä.

Kotiin lähtiessä kävin vielä ostamassa taaperolle uuden junapallon puoliskoni laittaessa lapset autoon. Ei nimittäin paljoa ollut pallopainolla vaikutusta, kun tuulenpuuska oli napannut pallon taaperon käsistä kohti karanneiden ilmapallojen juhlapöytää. Eihän nyt synttärisankari voi jäädä ilman vappupalloa. Hauskaa, että viikkoa myöhemmin käydessämme pikaisesti samassa kauppakeskuksessa, taapero lähti juoksemaan uudestaan palloa kutsuen, vaikkei siitä tietenkään enää näkynyt mitään. Muisto pallon karkaamisesta oli ilmeisen vahva.

Meidän kaksivuotiaamme on varsin onnellinen tapaus. Hän viihtyy kotona sisarusten seurassa, molemmat ovat hänelle selvästi tärkeitä, mutta hän selvästi samaistuu ja matkii huomattavasti enemmän ja tarkemmin Jekkua. Päiväkotiin hän menee aina mielellään ja tulee iloisena katsomaan oven ikkunasta kun haetaan. Ellei sitten ole vielä unessa. Niinkin on käynyt, että siellä ollaan täydessä unessa vielä viittä vailla 2.

Syntymäpäivälahjaksi saatu Duplolentokone on yksi tämän hetken hittileluja, lentäjästä viis, mutta lentokone on myös unileluna. Minä kyllä toivoisin jotain pehmeämpää unikaveria tyynyni alle. Vesileikit tottakai, ovat myös parasta mitä Ässä tietää. Onneksi meillä ei ole kunnollista vesipyssyä, koska se olisi jäähyllä koko ajan, vesileikit kun ei millään meinaa pysyä suihkussa. Taaperomme lempiohjelmat ovat Napero ja Kari Kaari ja lempielokuva Mitchelin perhe. 

Kirjoitin tammikuussa (muistaakseni) taaperon puheenkehityksestä, ja jo viikkoa myöhemmin mietin, että tuota postausta pitäisi päivittää heti. Niin paljon puheen oppiminen on mennyt eteenpäin tämän kevään aikana. Hän puhuu useamman sanan lauseilla, kertoen mitä on tapahtunut ja mitä hän haluaa. Toisin sanoen hän on puhelias ja iloinen. 

Onhan se aika haikeaa ajatella, että meidän pienin on jo aika iso. Joka päivä hän on vähän itsenäisempi ja omatoimisempi kuin eilen. Useampanakin aamuna hän oli yks kaks pukenut haalariinsa jo jalat. Aika usein hän kyllä vielä sanoo "en osaa", vaikka selvästi osaa ainakin yrittää, joten hetken päästä myös onnistuisi. 

Onneksi meillä on vielä niitä vauvahetkiäkin jotka kerovat, että meidän iso taaperomme on kuitenkin vielä aivan pieni. Ja toisaalta omaa tahtoakin löytyy ja tunteet myös osataan ilmaista sen verran hyvin, että pienimmänkin vauvakuumeen tämä kaveri osaa karkottaa. Onneksi kaksivuotiaan harmitukset ovat vielä toisaalta enemmänkin hupaisia ja nopeasti sylillä ratkaistavia. 

Meidän kaksivuotias on mahtava tyyppi! Ilo seurata mitä hänestä  vielä tulee.

Mikä on teidän kaksivuotiaan lempipuuhaa? :)