Loman merkkejä

Koulut loppui ja kesäloma alkoi, toukokuu vaihtui kesäkuuksi ykskaks ja blogi hiljeni yllättäen. Yllätys nimeltä tietokonevirus iski ja puoliskoni joutui pelastamaan kaikki meidän kuvat. Joukossa on paljon kuvia kuvansa kadottaneisiin postauksiin, enemmän kuvia meidän perheestä ja vielä enemmän Tuhinasta ja tietysti videoita Tuhinasta ottamasta ensiaskeleita, konttaamassa, tanssimassa, höpöttämässä ja syömässä. (Syömis videot vasta hauskoja ovatkin, vaikka ruokailu tilanteet kasvattavat hurjasti kärsivällisyyttä.) 

Mun uudessa puhelimessa on moninkertainen muisti verrattuna mun aiempaan pikku samsungiin, mutta senkin sain kuukaudessa kuvattua täyteen. Nyt on sitten kaikki kuvat pelastettu ja puhelimen ja tabletin kuvat opeteltu tallettamaan nykyaikaisesti.

Ennen puoliskoni kesäloman alkua oli sateista. Näin yhtä vauvakaveria ja vanhaa työkaveria. (Hississä piti tietysti ottaa peiliselfie vai onko se nyt sitten momfie?) Meidän kotiopettaja pariskunta toi meille tervehdyksensä ja tuliaisiksi keksejä ja suklaata ja aikaisemmin jo kehumaani omenasosetta. Sose on kylläkin jo syöty Tuhinan puuroissa vaikka saimmekin sitä taas kaksi purkkia. (Saatoin ottaa kolmannen lusikallisen puuroa varten aika kukkuraiseksi ja tipauttaa vain puolet Tuhinan puuroon ja loput pistin omaan suuhun.) 

Käytiin isommalla porukalla puoliskoni mummolla syömässä, kuten aina mummoilla, ruoka oli herkullista ja vatsat pyöreinä lähdettiin kotiin. Sunnuntaina kirkon jälkeen käytiin koko seurakunnan voimin kurkistamassa meidän uutta seurakuntakeskusta jonne muutetaan nyt kesäkuussa. Tuhina nukahti autoon, kuten aina kirkon jälkeen, ja nukkui koko tuon kierroksen mun sylissä. Nukkuva lapsi vain on niin suloinen että sydän pakahtuu, mutta nukuttaminen ei sitten aina olekaan niin yksinkertaista ja helppoa puuhaa...

Loman alkamisen kunniaksi haettiin kaksi isoa säkillistä puutarha multaa mun kasvimaapenkkiä varten ja istutettiin pikku taimet parvekkeelle (joskin näin viikon jälkeen musta tuntuu että ne on nyt jo paleltuneet sinne). Käytiin myös (vihdoin!) heittämässä talviturkit anopin ja nuorimman kälyni kanssa. Puoliskoni ei vielä suostunut kylmään veteen, Tuhina taas ei olisi veden äärestä pois tullutkaan. Puoliskoni uitti Tuhinan sormet rantavedessä "hui onko kylmää"-periaatteella, mutta neiti ei ollut moksiskaan, sinne se konttasi takaisin läträämään. Kastunein hihoin ja polvin pääsi sitten isin paidan sisään lämpimään.

Aurinko on ajanut meidän perheen puistoilemaan jo useana päivänä. Puoliskoni veljenpoika oli myös meidän seurana ja puistoilun lisäksi käytiin jätskillä ja pienellä roadtripillä. Meidän romubemari joka hajosi uudenvuoden reissulla on seissyt pajan pihalla siitä asti ja ollaan mietitty sen kohtaloa. Nyt sitten käytiin ilta-ajelulla tyhjentämässä se. Bemarista löyty mm. yksi tutti, liberolaukku täynnä vaippoja ja harsoja (harsot oli yllätys, vaipat muistin), puoliskoni nappulakengät ja kurkkupastilleja. Ajoon meni vähän reilu tunti suuntaansa, mutta kotimatkalla pysähdytiin grillille hampurilaiselle. Matkan varrella näkyi lehmiä ja perillä oli piha täynnä romuautoja ja traktoreita, ruostuneitä pöyriä, mönkkäri (päältäajettava ruohonleikkuri), toisin sanoen ihan mielettömästi ihailtavaa pienelle pojalle. Puhumattakaan tuosta hinausautosta joka oli tallissa!

Olen myös osallistunut elämäni ensimmäisiin Tupperware kutsuihin ja sen lisäksi selvinnyt ostamatta mitään kotikutsuilta. Meidän tupperware nokkamuki tartvitsisi uuden nokan ja ne pingviini ja sammakko lastenjuomapullot on ihan älyttömän söpöt! Silti tähän hätään sain pidettyä kiinni meidän tämän hetken säästölinjasta. Nyt meidän autossa on myös jarrupoljin apukuskin paikalla, kun appiukko alkaa ajattaa autokoulua meidän autolla, oppilaina yksi kälyistäni ja puoliskoni. Kun polkimen asennuksen jälkeen haettiin autoa niin tuli Tuhinan ensimmäinen kesäillan yöpukumatkustuskin tehtyä.

Käytiin myös herkullisella salaatti lounaalla ja samalla reissulla haettiin puoliskolleni uusi jalkapallo. Ensimmäiset pallottelut on käyty potkimassa ja Tuhina oli innoissaan viereisen kentän junnureeneistä. Kävin myös vaunukävelyllä ystäväni ja hänen söpön koiran kanssa, Tuhina viihtyy parhaiten vaunuissa seisten ja katsellen ympärilleen. Myös meidän perheessä vietettiin lauantaina ylioppilasjuhlia. Mun serkkukaksosilla olisi ollut juhlat länsirannikolla, mutta me jäätiin kotiin puoliskoni pikkusiskon lakkiaisiin. Yritetään kyllä reissata sukulaisten luo tänä kesänä ja Tuhinan 1v synttäreiden vieraslistasta taitaa tulla yllättävän pitkä... mutta kun meillä on niin paljon kivoja sukulaisia! Käytiin sunnuntai ajelulla kurkistamassa uimarantatilannetta, siivottin kotona ja syötiin hyvin. (älä kysy mitä syötiin koska muistiin panoissa lukee vain hyvää ruokaa.)

Tuhinasta on nyt tullut epävirallisesti alkeisyhdistysläinen. Oikeastihan alkkariin mennään neljävuotiaina ja lastenhuoneeseen puolitoistavuotiaina, mutta Tuhina ei selvästikään enää viihdy omien lelujensa kanssa aikuisten pyhäkoulussa tai apuyhdistyksessä, joten me ollaan nyt käyty alkkarissa ja lastenhuoneessa. Sitä paitsi rakastan itsekin kirkon lastenlauluja, joten viihdyn itsekin lasten luokissa. Nyt meillä olikin viimeiset kokoukset tuolla nykyisessä paikassa.