Unohdettu postaus: Ikävä ihonhoitorutiineja

15.4.2024

Päätin tehdä tänään pitkästä aikaa kasvonaamion! Ja kun sanon pitkästä aikaa, niin en oikeasti muistanut olenko tehnyt täällä asuessamme kertaakaan (edellisessä kodissa, josta muutettiin marras-joulukuun vaihteessa pois). Puhelimen galleria paljasti, että kyllä olen tehnyt aktiivihiilinaamion kerran syyskuussa 2023, YLLÄTYS! Olin melko varma etten olisi tehnyt kertaakaan, koska ihonhoitorutiinissani on ollut puutteita joita en ole jaksanut ratkaista. 

Jos saa valita naamiot tai kuorinnat, minun valintani on kuorinta. Pysähtyminen on välillä hankalaa. Ja naamion vaikutusaika vaatii ajatustasolla pysähtymistä. Varsinkin tänä iltana tuntui tosi vaikealta pysähtyä edes katsomaan lasten kanssa elokuvaa ja samalla tavalla musta on hankalaa odottaa naamion kuivumista. Kuorintojen helppous ja nopeus on se miksi tykkään niistä enemmän. Ne kun voi tehdä nopeasti pesun yhteydessä yleensä suihkussa ja kaikista parasta hemmottelua on kaikki kuorinnat kaikessa rauhassa saunassa.

Naamioiden haaste on erikseen pois peseminen ja tekemisen keksiminen vaikutusajan ajaksi. No nyt päätin ratkaista vaikutusaikahaasteen avaamalla valkoisen sivun. Naamion vaikutusaika on kuitenkin vain 20min, että ei se nyt ole liikaa vaadittu pysähtyä tässä vaiheessa päivää. Kaksi kärpästä yhdessä, jotka molemmat meinasin jo jättää tekemättä. 

Suurin syy naamioiden kaappiin unohtumiselle on ollut puutteet ihonhoitorutiinissa. Puutteet alkoivat jo syksyllä 2022. Ensimmäisenä loppui minun lemppari yövoide. Seuraavaksi loppui mehiläisvahavoide ja sitten en enää muista mikä kaikki loppui, mutta nopeasti iho oli niin kuiva, että mun kasvot tulehtuivat kylpylässä. No niitä sain korjata sitten lopputalven ja kevään 2023. 

Syksyllä 2023 keksin alkaa käydä torstaisin pienten kanssa uimahallissa ja se olikin maailman paraspäätös! Siihen asti, että ilmat viilenivät ja iho-oireet alkoivat uudestaan, eikä minulla ollut mitään asiaa uimahallia päinkään. Eikä siis todellakaan mitään mahdollisuutta tehdä kuorintoja taikka naamioitakaan. Hyvä että suihkussa pystyin käymään, saunominenkin oli riski.

Minulta loppui ensimmäisenä kaikki kosteuttavat ja hoitavat ihonhoitotuotteet, joille en marketista löytänyt korvaajia. Lakkasin myös etsimästä aika äkkiä. Marraskuussa 2023 ostin kouluttajani avoimissa ovissa Mary Kay Naturally öljyn sekä Satin Hands setistä mehiläisvahavoiteen. Mun iho huusi apua ja tiesin nämä tuotteet. Ostin Nupulle myös joululahjapakettiin huulikiillon. 

Olen tehnyt viimeisen tukkutilauksen kesäkuussa 2022 ja minun ihonhoitokonsulttisopimus päättyi kesäkuuhun 2023. Mietin pitkään haluanko aloittaa heti uudestaan, vai etsinkö jotkut muut tuotteet käyttööni vai mitä tässä tekisin. Mary Kay pysyi ajatuksissani koko ajan, vaikka yritin kyllä unohtaa. Mutta turha sitä on taistella vastaan, kun on ikävä niin on ikävä ja maaliskuussa2024 aloitin uudestaan ihonhoitokonsulttina.

Nyt sain starterin ja tukkutilauksen kanssa oman Mary Kay nettikaupan!

28.3.2025 Mulla oli pieniä puutoksia talvella mun ihonhoitotuotteissa, nyt kun tukkutilauksen tultua sain rutiinit kuntoon tein taas tälle vuodelle ensimmäisen kasvonaamion! Kivasti näkyy kaikki epäpuhtaudet aktiivihiilinaamion kuivuessa ja mun vuosisadan isoin finni 😅

Mikä on sun ihonhoito tuote, jota ilman et pärjää?

Mä en pärjää ilman hoitavaa ja kosteuttavaa kasvovoidetta ja oon huomannut että myös puhdistutuotteen pitää olla riittävän hoitava ja kosteuttava. 

Elämän pitää olla joka päivä kivaa!

Elämän pitää olla joka päivä kivaa! Näin sanoi menestysvalmentaja Tiia Sandberg ja tän haluan ottaa mun motoksi myös! Hyvissäkin päivissä voi olla ikäviä hetkiä, mutta kun niiden yli näkee, että ne on vaan hetkiä ja keskittyy kiitollisuuteen, niin oikeasti, elämä voi olla joka päivä kivaa ja ihanaa ja paras päivä joka päivä. ❤️ 

Ja oikeasti elämän tarkoitus on elää ja olla onnellinen. Kiitollisuus on avain onneen. 

Katsoin Ylen Rahasuomi dokumenttia ja nyt en muista kuka näistä sen sanoi, mutta se elämän viisaus meni jotenkin näin: tänään on kirkkain päivä, huomenna on kirkkaampi päivä kuin tänään ja huomenna on harmaampi päivä kuin ylihuomenna, mutta tähän hetkeen kirkkain päivä on nyt. Tää oli mun mielestä siinä jaksossa jossa oli Kone Oy ja Jari Sarasvuo mm.

Tämä viisaus menee samaan kastiin sen kanssa, että meillä on vain tämä päivä. Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä. Ja sehän totta. Liikaa murehtimalla ei auteta ketään. Tekemällä taas voi auttaa.

"Jos et uskalla epäonnistua et ehkä koskaan opi onnistumaan" Tän lauseen kuulin lauantaina Mary Kay Nordic Career Conference tapahtumassa. Puhujana oli minullekin tuttu Beauty Advisor Aino. Ja nämä sanat kolahti minuun tosi kovaa, koska varsinkin Mary Kayn suhteen totesin jo neljä vuotta sitten, että mä olen opettanut itseni epäonnistumaan. Onnistuminen on pelottavampaa kuin epäonnistuminen. Ja koska epäonnistuminen on niin tuttua, ettei millään tavoitteella ole oikeasti mitään väliä, enkä mä oikeasti usko niitä saavuttavani.

Ja Mary Kay Ash on sanonut "If you think you can, you can. If you think you cant, your'e right". Kuinka usein sitä oikeasti jättää asioita tekemättä sen takia ettei usko niiden olevan mahdollista itselle, vaikka ympärillä on monia joille se on ollut mahdollista ja ehkäpä vielä "surkeammassa" tilanteessa missä itse olet ollut.

Career Conference on pääkonttorin järjestämä koulutustapahtuma. Aloitin Itsenäisenä Mary Kay BeautyAdvisorina hyvin ujosti työskentelyn syksyllä 2019 ja ensimmäiseen digitaaliseen urakonfferensiin osallistuin heti maaliskuussa 2020. Sen jälkeen en ole jättänyt yhtäkään väliin! En edes 2023, kun mun edellisestä tukkutilauksesta oli melkein vuosi ja olin päättänyt antaa tunnusten mennä umpeen. 2024 pääsin mukaan, vaikka mulla ei ollut silloin vielä voimassa olevaa konsulttisopparia, tehtiin se seuraavalla viikolla muistaakseni.

Eikä jäänyt tänäkään vuonna vaikka sen sijaan että olisin mennyt muiden kauneusneuvojien kanssa katsomaan koulutusta leffateatteriin katsoin sen kotona sängyllä löhöillen läppäristä vieressäni se ainut lapsista joka ei oksentanut viime viikolla.

Viimeisen vuoden aikana olen vihdoin alkanut oppia asettamaan itselleni sellaisia tavoitteita joihin uskon ja epäonnistumisten sijaan olen onnistunut lyhyessäkin ajassa, vaikka alunperin olenkin lähtenyt liikkeelle vähän soitellen sotaan asenteella, nyt mennään eikä meinata, tuli mitä tuli - ja hyvä tuli! 

Tänään on hyvä päivä olla elämäsi paras päivä! :) 

Nyt alkoi erilainen futiskesä!

Jekun joukkue perustettiin maaliskuussa 2023, ja näin samaan aikaan aloittaneilla kavereilla tuli juuri kaksi vuotta futisuraa täyteen! Ihan hassua, koska kaksi vuotta on oikeasti aika lyhyt aika - tuntuu että nämä tyypit ja heidän vanhempansa olisivat olleet paljon kauemmin meidänkin elämässä. 

Ensimmäinen futiskesä meni harjoituspeleissä ja muutamissa turnauksissa käydessä. 2024 oli taas useampia turnauksia ja pelattiin Kymiliigaa, eli viikonloppuisin oli reissuja Kotkaan ja Haminaan. Ja Lahdessa käytiin myös turnauksessa. Futis kesä oli ihan mahtava! 

Ässä aloitti pallokoulussa muistaakseni elokuussa 2023 ja viime syksynä 2018 syntyneistä pallokoululaisista siirryttiin joukkuetoimintaan. Joo totta, Ässä on syntynyt 2019, mutta sen ikäisille ei vielä ole omaa joukkuetta ja hänet vaan siirrettiin joukkueeseen joten mikäs siinä. Me siis mietittiin, että pitää kysyä vastuu valmentajalta, voisiko Ässä tulla mukaan joukkuetoimintaa, mutta joukkueelle oli jo muodostettu nettisivut ja sieltä löytyi Ässän nimi, niin ei sitten kysytty mitään. :D

Tämähän nyt toki tekee sellaisen ison muutoksen meidän tulevaan futiskesään, että meillä on kahden joukkueen futiskesä! 

Molemmat joukkueet osallistuvat Kymiliigaan ja pelaavat omassa ikäluokassaan 5 vastaan 5 joukkueilla - eli maalivahti ja neljä kenttäpelaajaa. Sen lisäksi Jekulla on koko ikäluokan yhdistetyn joukkueen pelejä, joihin vastuu valmentaja valitsee pelaajat ja niiden lisäksi 8 vastaan 8 harkkapelejä jo tulevaa kautta varten, oman seuran vuotta vanhempia vastaan.

Sunnuntaina saatiinkin kokea jo ensimmäinen tuplabookkaus. Meillä oli Ässän kanssa lähtö klo 9 Haminaan naapurin kyydissä ja Jekulla alkoi omat pelit klo 14 kotihallissa. Seuraava tuplabookkaus on heti kahden viikon päästä - samalle päivälle, joka päätettiin helmikuussa Kirpun ja Ässän synttäreiden juhlapäiväksi. 

Alun perin ajattelin että no tehdään synttärivalmistelut valmiiksi perjantaina, niin päästään kaikki mukaan Jekun peleihin lauantaina ja sitten juhlat alkaa kun tullaan kotiin. Tai jos on ihan pakko jättää lauantain pelit väliin, niin sunnuntaina lähdetään sitten kannustamaan. Noh, sittenpä jopoxiin (joukkueiden appi jossa näkyy treenit ja turnaukset ja ilmoittaudutaan läsnä tai poissa) ilmeistyi pelipäivä myös Ässän joukkueelle tadaa ja se on Lahdessa! 

Onneksi naapuri lupasi ottaa meidät taas kyytiin, meillä kun on tällä hetkellä yksi "liian pieni" auto. Ja synttäreitä juhlitaan sitten klo 17 alkaen.

Jalkapallon lisäksi toivon ensi kesälle paljon töitä ja koko perheen iltauinteja, nyt kun meillä on puolet lyhyempi pyöräily matka lähimmälle uimarannalle 😍

Mitä sie odotat kesältä? 

Unohdettu tarina: Sydän suruinen

Palelee. Vaikka lämmin vesi valuu selkää pitkin ja tuntuu jalkapohjien alla. Palelee. Sampoo vaahto on paksua. Vaahdon alla ruskettunut käsivarsi näyttää edelleen yhtä tummalta kuin heinäkuussa. Ehkä se onkin. Tai sitten syyskuu on jo haalistanut rusketusta, mutta vaahdon alta sitä ei huomaa.

Vesi kirvelee kasvoja. Kyyneleet tuntuvat kylmiltä lämpimässä suihkussa. Olkoon kyyneliä tai vettä, kasvot on pestävä ja hiukset huuhdottava ripeästi. Pakko päästä pian pois, iho huutaa rasvaa rasvaa rasvaa minua. Yhtä kovaa kuin sydän huutaa rakasta rakasta rakasta minua. 

Mutta ei hän rakasta. Hän tuskin tietää sitäkään, että minä rakastan häntä.

Joka solulla huutava itkuni, särkynyt sydämeni, murtunut mieleni, mikään ei ole tarpeeksi. Hänen maailmassaan ei taida olla ehdotonta rakkautta, enkä minä tiedä voinko elää sellaisessa maailmassa enää kauemmin. Missä mikään ei riitä. 

En tiedä kumman meistä pitää kuolla, että voidaan olla onnellisia? Olisin mieluummin leski kuin eronnut. Valitsin vastata kyllä. Se oli minun valinta, minun päätös, minun vastuu. Olen yrittänyt rakastaa ehdoitta. 

Paksu valkoinen vaahto kerääntyy kasaan laittikaivon kannelle ennen laimenemistaan. Se pyörähtelee tanssien ja valuu kyyneleideni kanssa viemäriin. Pää pystyyn nyt. Huomenna on uusi päivä. Ja taas minä valitsen jäädä. Vaikka helpompaa olisi vain kadota. 

Tää on aika riipaisevan hyvä, vaikka itse sanonkin.

Joskus tekee mieli kirjoittaa jotain ihan muuta, kuin päiväkirjapostauksia omasta arjesta. Jotain tarinallisempaa ja romaanimaista. Tai en tiedä olisko tämä nyt ehkä lyhyt proosa? Tai runo jossa ei vaan ole riimejä. 

Tämä tarinan alku löytyi täältä luonnoksista päivämäärällä 23.9.2024. Joku mun sisällä sanoo että hitsi tää on hyvä, tää ehdottomasti pitää julkaista, toisaalta taas en tiedä pitäiskö. Ja sitten taas kolmas ajatus: Pitäiskö tätä jatkaa, kohti riipaisevaa eroa (josta mulla ei ole kokemusta) vai kohti onnellista loppua?

En mä kyllä onnellista loppuakaan ole vielä kokenut, oikeastihan elämää eletään hetki ja päivä kerrallaan ja onni löytyy niistä murusista pitkin päivää, eikä jostain lopusta - minkä lopusta? Mutta valitsen kyllä itse yleensä kirjat ja elokuvat niin, että niissä on varmasti onnellinen loppu. :D 

Mihin hetkeen tarinan pätkä vei sut? Jatkanko? :) 

Tukkutilaus toi mun lempparit

*Tuotteet on itse ostettuja itsenäisenä Mary Kay kauneusneuvojana,

postauksen on kirjoittanut Petra Sängyn alla, ei tuotemyyjä. 

Tein maaliskuun alussa vuoden ekan Mary Kay tukkutilauksen ja ne tulikin torstain sijaan jo keskiviikkona! Edellisen tilauksen olen tehnyt muistaakseni huhti-toukokuussa 2024, joten jo olikin aika saada päivitystä omaan ihonhoitoon. Tällä kertaa omaan käyttöön tuotteita tuli kolme + puoliskolleni miesten setistä päivävoide.

TimeWise Miracle set ehti uudistua sillä aikaaa, kun annoin mun jälleenmyyjätunnusten umpeutua ja nyt olen siis käyttänyt tän uudistuneen setin tuotteita 2024 maaliskuusta alkaen, jolloin rekisteröidyin kolmatta kertaa itsenäiseksi Beauty Advisoriksi.

Ensimmäisen kerran olen tehnyt konsulttisopimuksen toukokuussa 2015, silloin en edes koskaan avannut intranettiä, jossa olisi tukkutilauksen päässyt tekemään, ostin vain Starter kitin, jotta sain käyttöön tuotteet joihin ei muuten olisi ollut varaa. Elokuussa 2019 rekisteröidyin toisen kerran, nyt ihan oikeasti ajatuksella, että kokeilisin ihonhoitoneuvontaa työkseni. 2024 rekisteröidyin jälleen, koska en enää pärjännyt mun ihon kanssa ja olin suoraan sanoen kärsinyt jo kaksi talvea ilman toimivaa ihonhoitorutiinia. 

Ja nyt lempparini palasivat peilikkaappiin! Ai että! 

Mun puhdistusaineelle kävi köpelösti. Käytiin marraskuussa Lohjalla uimassa mun isosiskon kanssa ja mukaan tuli myös meidän serkku perheineen. Tämän reissun lopputuloksena palasin takaisin asuntolaan ilman toista sukkaa - en vain löytänyt sitä enää pukkarissa pukiessani, en omasta enkä viereisistä kaapeista. Ja asuntolassa huomasin, että mun kasvojen puhdistusaine ei myöskään ollut uikkarikassissa vaikka olin sen sinne laittanut. Oma veikkaukseni on, että Kirppu ehti käydä kassilla sekä kaapilla sen verran, että sekä sukka että tuubi menivät johonkin kauempaan kaappiin, kuin niihin kahteen viereiseen, jotka tarkistin omani lisäksi....

Olen käyttänyt toisen setin puhdistuainetta nyt talven. Mutta tiiättekö sen tunteen, kun joku sun lemppari on loppu, saat uuden ja peset kasvot ekaa kertaa pitkästä aikaa taas sillä lempparilla! Kosteusvoide on myös mun lemppari, mun iho on super kuiva ja tämä voide on mulle tosi sopiva.

Tähän settiin kuuluu myös yötehotipat ja päivätehotipat. Mun iho ei vielä kestä päivätippojen SPF suojaa, joten sitä on reilusti, mutta yötipat on käytetty hyvin loppuun. Mietin pitkään ottaisinko nyt yötipat tähän tukkutilaukseen, mutta jätin ne seuraavaan. Nyt mulla on syy tavata lisää asiakkaita ja tehdä toinen tukkutilaus. :D 

Haluatko tietää mitä mun iholle tapahtui, 2022-2023, kun kulutin tuotteet loppuun ja jätin sitten vain hoitamatta? 

Mitkä on sun ihonhoidon kulmakivet? :) 

Innolla keskiviikkoon!

Tän viikon alkaessa mun kalenterissani oli 3 vauvahierontaa ja 1 futisjunnun kehonhuolto. Tämän piti olla siis Unelmalaatikon kiireisin viikko! Aika siistiä!

Toinen siisti juttu oli, että saatiin autokyyti Kirpun hammaslääkäriin! Me mentiin kävelleen neuvolaan maanantaina ja tänään oli tarkoitus tehdä sama reissu hammaslääkäriin. Mutta sattumalta mun ystävä kysyi voisiko tulla auttamaan jossain - ja mä keksin pyytää häneltä kyydin hammaslääkäriin.

Tein eilen ennätykset puhelimen askelmittariin! Ja tänään säästettiin aikaa muihin projekteihin kun saatiin kyyti. 

Ja projekteista puheen olleen! Sain vihdoin Nupun villatakin valmiiksi! Mä lupaan esitellä sen täällä, olen nimittäin kuvannut sitä vaihevaiheelta siitä saakka kun aloin sitä neuloa. Kuvasin valmiiksi myös vuoden aikana loppuneet kosmetiikka purkkini, koska mun vuoden eka Mary Kay tukkutilaus on tulossa tällä viikolla! Siitä on erityisen innoissani, koska mun iholla on ikävä - taas. 

Tänään tuli varmaan ennätys vastaamattomiin MYYJIEN puheluihin. Yksi soitti vielä kuuden aikaan ja sille sitten vastasin, mutta en kyllä nyt tilannut talouselämääkään. Mihinhän olen nyt työntänyt numeroni, että kaikki soittelee samana päivänä.

Huomiselle mulla on kaksi työprojektia Unelmalaatikon markkinoinnin lisäksi ja molemmat on oikeastaan aika innostavia!

Ja ehkä ekaa kertaa koskaan Sängyn alla blogin historiassa mulla on postaus suunnitelma - joka ei sisällä viikon tai koko kuukauden läpikatsauksia! :D 

Mutta nyt käyn nukkumaan, jotta jaksan olla koko päivän edelleen innoissani kaikista työjutuista. Ja ihastelen viimeisen kerran meidän taaperon unisia kasvoja, koska aamulla me toivotetaan hänelle hyvää syntymäpäivää ja taaperosta on tullut leikki-ikäinen! 

2km potkupyörällä

Mie hoksasin vähän myöhään että meillähän on synttärit tulossa ja pitäisi varata joku neuvola! Yritin kertaalleen soittaa neuvolaan, no puhelin oli ruuhkainen, suljin puhelun ja unohdin koko asian. Meillähän on kuin onkin myös sähköinen ajanvaraus olemassa! Muistelen, että oon kirjautunut sinne joskus kerran aikaisemmin, mutta sitä palvelua jota olisin silloin tarvinnut - en nyt kuollaksenikaan muista mikä se olisi ollut - sitä ei voinut varata netissä, jouduin soittamaan joka tapauksessa. 

Mutta 3v neuvolanpa voi varata netissä! Ja eilen kun sen muistin tehdä, saatiin aika heti tälle päivälle! Sen jo tiesin että tuohon klo 13 ajalle ei päästä järkevästi bussilla, että rattaat matkaan ja kävelyksi menee. Mutta sitä en muistanut, että tosiaan täältä uudelta kodilta tuo matka on reilu 3km, kun mä aina muistelen että se olisi lähemmäs 5km. 

Hain Kirpun mukaan päiväkodista 12.03, eli nukkarista. Hoitajilla oli kyllä tieto mihin aikaan tulen ja Kirppu oli mennyt nukkariin vaatteet päällä, että olisi helppo lähteä. En tiedä monelta lapset on saaneet syötyä ja kauanko he olivat olleet jo nukkarissa, mutta meidän pikku reppana oli aivan unessa, nukahtanut omaan petiinsä ja heittänyt ylimääräiset vaatteetkin pois.

Silti, vaikka hänet näin kesken unien haettiin, hän halusi pyöräillä. Pieni epäilys kävi mielessäni, näinköhän me ehdittäisiin ajoissa. Toki hän pääsee potkupyörällään varmaan kovempaa mihin tuota pyörää on suunniteltu, mutta mie kyllä ajattelin, että hän olisi nukkunut matkat mennen tullen. No ei nukkunut vaan hän pyöräili menemään ja navigaattorista matkamme kestoa seuratessa huomasin että pikkutyyppi potkutteli ihan reippaasti reilut 2km! 

Kuvailin matkalta videon pätkiä, jospa tekisin niistä Reelsin instaan, mutta en nyt tänään vielä ehtinyt sen kimppuun sen enempää, kun tein Unelmalaatikon juttuja.

Takaisin tullessa tuo matka tuntui tosi paljon nopeammalta ja lyhyemmältä vaikka tultiin ihan samaa reittiä. Ja reitti on tullut tutuksi sekä autoillen että bussilla kulkien, mutta en tajunnut että se oli noinkin nopea kävellä! Toki kotimatkalla Kirppu tuli rattaisiin vähän aikasemmin. Ja keskustaan päin kävellessä tutut maamerkit tuli näkyviin yllättävän nopeasti, kun taas neuvolalle päin mennessä maamerkkejä ei ollut oikeastaan lainkaan.

Aurinkoisen viikonlopun jälkeen ajattelin että ihanahan se on tuollaisessa auringon paisteessa käydä vähän pidemmällä kävelyllä, mutta maanantai sattuikin olemaan vähän harmaampi päivä. Mutta ihana päivä silti. Ja Kellarijumpan aikana tuli ihanasti aurinko myös ikkuinoista sisään. Tässä vähän aurinko ja väriterapiaa ystävänpäivä viikonlopulta. Ostin puoliskolleni ystävänpäiväkimpun, minä sain lahjakortin kampaamoon. 

Uusi viikko taas täällä täynnä mahdollisuuksia! Mun tän viikon kohokohdat on vauva-asiakkaat joita on ke-to-pe 😍

Mikä sua innostaa tällä viikolla? 

Viimeinen kuvistyö

Okei okei aikajärjestyksessä tämä lienee jotain öljymaalausten ja inhokkihiilityön välistä, muistan meinaan että hiilityön jälkeen keltaiset jalkapohjat ilmestyi pariinkiin työhön, joista toista ei enää ole. Tai siis ei näitä kumpaakaan enää ole, mutta siitä puisesta ei edes ole kuvaa enää.

Mulla ei ole aikajanasta nyt mitään hajua miten se todellisuudessa on mennyt. Mutta yksi kuvistyö oli maalata vanhalla puiselle alustalle. Se oli isompi puulevy, kuin ne levyt jota käytettiin keramiikka töissä, mutta keltaisia jalan jälkiä siinäkin. Se puinen työ oli mun mukanani Rovaniemellä ja oon varma, että se oli vielä meidän ekassa Kouvolan kodissakin. Käytin sitä levyä läppärin sylialustana. Sen jälkeen sitten en enää muistakaan. Ja jos en ihan väärin muista, niin se oli tavallaan pienoisversio tästä, joka oli seinällä vielä Ässän vauvavuonna. Paperinen työ lienee päätynyt poistoon 2020 muutossa, se taisi rypistyä tai revetä. 

No mutta siinä tämä viimeinen kuvistyö tältä erää. Tämä oli vaan iso paperiile maalattu työ, musta se oli kiva, nyt sitä ei enää ole. Sekin kuitenkin ansaitsee tulla muistetuksi täällä, niin kuin muutkin työt. 

Seuraavaa kuvispostausta varten täyttyy sitten tarttua pensseliin ja kankaaseen.

Mitä sä oon viimeksi maalannut? :) 

Ihanan itkettävä joululahja!

Mun isosisko soitti mulle joulukuussa, että lähenkö hänen kanssa Iltan keikalle. Noh hetken mietin että milloin liput pitää maksaa ja hän totesi et nää ostetaan nyt ja maksan oman lippuni sitten takaisin. Ja onneksi tehtiin näin ja valittiin paikkamme jo ennen puoltapäivää - samana päivänä kun liput tuli myyntiin. Nimittäin illalla konsertti oli jo loppuun myyty.

Ihan pienesti itketti jouluaattona avata kirjekuori josta paljastui kortti - joka oltiin valittu yhdessä edellisenä iltana ja kortin teksti. Sisko antoi lipun mulle joululahjaksi! Tämä alkuvuosi on muuten mennyt ihan hirveän nopeasti, johtuiko se siitä että oli mitä odottaa, vai siitä että on ollut aika paljon kaikkea menoa.

No helmikuu tuli ja meni ja oli aika hankkia junaliput - ja sitten tajusin, että jos otan Kirpun mukaan, pääsen lähijunilla koko matkan meidän kotiseisakkeelta Helsinkiin asti ilmaiseksi! Toki lähijunien kanssa joutuu välillä odottamaan eikä junat ole niin mukavia kuin pendolinot tai IC:t. Mutta nyt mentiin tarkan markan budjetilla. Kiitos pikkusiskolle, joka lupautui olemaan Kirpun kanssa konsertin ajan.

Lähdettiin junalle puolenpäivän aikaan, otin läppärin ja kaikki mukaan, kun ajattelin Kirpun nukkuvan junassa, no ei nukkunut, joten en sitten tehnyt markkinointimateriaaleja junassa. Helsingissä oltiiin puoli neljän aikaan, käytiin moikkaamassa isosiskoa töissä ja saatiin häneltä avain pikkusiskon luokse, melko raikkaassa tuulessa käveltiin sinne hengailemaan siksi aikaa että isosisko tuli töistä, laittauduttiin ja lähdettiin ratikalla kohti Savoyta.

Ratikassa alettiin jäljittämään meidän lippuja kun sisko totesi et "mä en varmaan lähettänyt niitä lippuja ikinä sulle", ja mietti poistaneensa ne sähköpostia siivotessaan.Selattiin sähköpostia kaikenlaisilla lippu-alkuisilla hakusanoilla todetaksemme, että meidän liput ei ihan oikeasti ole siellä. Seuraavaksi mä kaivoin whatsappista meidän keskustelua paikkojen valinnasta, löysin päivämäärän ja sisko löysi nettipankista maksusuorituksen. Sen perusteella tiedettiin mistä liput on ostettu ja onneksi nykyään kaikkialle pitää kirjautua sisään! Kappas vaan yhden salasanan palautuksen jälkeen meidän liput oli tallella. 

Ovet aukesi klo 19, me oltiin Savoyssa suunnilleen varttia vaille 20 ja oltiin ihan hyvissä ajoin. Paikkavalintakin oli hyvä, vaikka ensi kerralla otetaan takarivin nurkkapaikat, että voidaan epätyypillisinä suomalaisina tanssia ja laulaa mukana. Nyt istuttiin kiltisti omilla paikoillamme parven eturivissä.

Ja Kyllähän se jo tiedettiin etukäteen, että Iltan musiikki tulee iholle ja ihon alle, mutta ihan sitä en osannut odottaa, että hanat aukeaisi sillä sekunnilla kun Ilta alkoi laulaa. Että miksi ihmeessä edes meikkasin ihan tosissaan. :D Konsertissa oli väliaika ja ensimmäisellä puolikkaalla saikin itkeä ihan huolella. Toisella puolikkaalla olisi sitten tarvittu tanssitilaa. Mutta aivan ihana ilta ja Ilta oli joka tapauksessa.

Viimeksi olen käynyt konsertissa, kun Loiskis esiintyi Viitasaarella, silloin mukana oli isosisko, mummo ja Nuppu ja Jekku, siitä on muuten ihan hetki aikaa ehkä 7 vuotta... :D  ja nyt heti uudestaan ekaa kertaa isosiskon kanssa kaksistaan! 

Kiitos joululahjasta sisko ja ihanaa äitiyslomaa Iltalle! 

Kenen keikalle tai konsertiin sie haluaisit mennä? :) 

Aurinkoista viikonloppua!

Hei nyt on perjantai! Ja meidän viisi vuotias on sitä mieltä että tänään alkaa loma! Hänellä alkaa loma joka perjantai ja kaksi päivää lomaa on maailman paras asia ikinä! 

Maailman parasta on myös meidän uusi koti. Siis eihän tämä nyt enää ole uusi koti, kun tää on meidän ainoa koti nyt :D Mutta Kirppu puhuu aina edelleen "mennään uuteen kotiin", niin se nyt on vähän jäänyt päälle. 

Maailman parasta on myös auringonpaiste ja se miten valo tulee meidän uuteen makkariin ja olkkariin. 

Maailman parasta on myös napata kamera matkaan tonne aurinkoon. Toiset haluaa kuvata kultaisen tunnin aikana, niitä saakin Suomessa vähän odottaa, ettei kaikki valoisa aika ole harmaata.. Mutta mä rakastan kuvata suorassa auringon valossa, oon aina tykännyt. 

Maailman parasta just nyt on myös täyttyvä vauvahieronta kalenteri. 

Ja tällä hetkellä luureissa soiva lempparimusiikki:

- tänään heti ekalta kuuntelulta sille listalle pääsi Jannika B:n ja Tonin Kauniita lauseita, 

- lauantaina kuulin et Pikku G:ltä on tullut uusi biisi Sateenkaaret on pyöreitä on nyt ollu kuuntelussa tän viikon, ihana! 

- ja tammikuun lopussa jostain tuli mun korville Tupe. -Ankeet tanssiaiset ja tää on mun ihan lemppari nyt! 

-ja edelleen kovasti soi mun vakio suosikit viime vuoden puolelta:

emma - sattuu jos sattuu (tää kyllä saattoi tulla tän vuoden puolella mun Pikkusiskon listalta...)

Vain Elämää kausi 15 - noh kaikkien melkein kaikki biisit mut ihan lemppareita ILTA, Roope Salminen ja Waldo. 

Iida Nättinen - Me myself ja mä

Kuumaa - Tuhoaisti

Benjamin - Paremmin ku kukaan muu

Mitkä on sun lempparibiisit tulevalle viikonlopulle? :) 

Jälkimmäisen kuvan korvikset saatu yhteistyössä, niistä tuolla aiemmassa postauksessa. 

Mitä Sängyn alla luettiin 2024

Ajattelin tehdä jonkun näköisen sellasen listauksen mitkä postaukset kiinnosti vuonna 2024 ja siis nimenomaan niistä 2024 kirjoitetuista postauksista. Tästä tuli nyt sitten yllättävän iso projekti, koska edes google analyticstistä en saa ulos suoraa listausta nimenomaan niistä mitkä on julkaistu 2024, koska olen tässä parin viimevuoden aikana huomannut, että vuodesta toiseen, täältä käydään lukemassa yllättävän vanhoja postauksia! 

Aloin tehdä listausta käsin mutta sekin itseasissa katosi. Varmaan heitin roskiin pöytää siivotessani... Mutta mutta yritetäänpä nyt uudestaan. Ja numerojärjestyksen tarkistuksen ulkoistin ChatGpt:lle. :D

Tämä järjestys perustuu nyt Bloggerin tilastoihin, joita ei voi ihan virallisina käyttää, mutta tähän tarkoitukseen ne on ihan riittävän suuntaa antavat.

2024 luetuimpien postausten top 10 olkaatten hyvät! 

Aika moni näistä on ihan tavallisista arkipäivästä ajalta kun yritin herätä klo 6.15 kirjoittamaan blogia.

10. Kevään kutsu

9. Ammattilainen vai harrastebloggaaja?

Tämä lienee tässäkohtaa jo ikuisuus kysymys, mutta edelleen blogi päivityy! 

8. Keskiviikkoaamun helppous 

7. 6.30

6. Säihkypäivä on uusi saikkupäivä

5. Inspiroivaa aamua etsimässä klo 6.15

4.  38,3 kuumetta

3. Lapset lomalla 

2. Kaikki raskauskiloni x 4

Tein koosteen kaikista raskauksista ja taulukoin kuinka paljon painoni muuttui aina raskauden aikana. Tämä oli tosi hauska tehdä! 

1. Miksi vesi on ylimmän arvonlisäveron alainen?

Tämä jaksaa ärsyttää edelleen, mutta ei ihan yhtä paljon kuin sähkönsiirron hinnat. Nekin voisi tiputtaa alempaan alviin ja sitoa johonkin ihan muuhun kuin kulutukseen. Naurettavaa maksaa enemmän sähkönsiirrosta kuin käytetystä sähköstä. 

Ja mitä te sitten siis ihan oikeasti viime vuonna luitte? No top 3 postauksista löytyi näinkin uudet postaukset kun:

3. Paras pyykinpesuaine etsinnässä 

mitä on etsitty muuten tuolta toukokuulta 2021 asti! 

2. Mitä tapahtuu 3v neuvolassa? 

Ja tämä postaus jossa kurkistetaan Ässän neuvolakäyntiin on kolme vuotta vanha. Nyt pitäisi varata Kirpulle 3v neuvola! Synttärit on tässä ihan kohta! 

1. Liberolaukku & BabyBox 2022 

Tämä kiinnosti viime vuonna sitten kaikkein eniten. 

Mitähän blogivuosi 2025 tuo tullessaan? 

Synttärit helmikuussa

Maaliskuu on täällä! Ja tämä maaliskuu sai kyllä ihanan alun, toki niin sai myös helmikuu. Maaliskuu toi tullessaan virallisesti kevään - tai meille tosin kevättalven, koska lunta on satanut joka päivä. :D 

Palataan nyt vielä ihan pikkuisen kuitenkin helmikuuhun!

Mun työpöydällä on kirjekuori, jonka avaamista olen vältellyt. Olen kyllä avannut sen kerran, lukenut läpi ja pistin takaisin piiloon.  

1.2.2025 oli lauantai. Nukuin 10 asti ja heräsin puheluun, tuu avamaan ovi. Seuraavaksi hengailin olohuoneessa hetken kunnes puoliskoni kysyi olenko saanut isosiskolta viestin. No en minä tiedä, puhelinkin oli jossain. Oli tullut viesti, ja sitten vasta mulla syttyi lamppu. 

"Ai tän takiako sä tulit?" 

Jep. No sitten oli puolisen tuntia aikaa pakata listalta tavarat mukaan ja lähdettiin matkaan. Ensin luulin että me mentäisiin toisen kaverin luokse, mutta hän olikin kassin kanssa pihalla jo odottamassa, joten tajusin että ei jäädä sinne. Matka jatkui isoa tietä, ja kun ohitettiin kauppakeskuksen liittymä aavistin, ettei olla jäämässä Kouvolaan. 

Mentiin kiinalaiseen ravintolaan symään buffettiin, loputkin meidän yllätysseurueesta saapui sinne ja saanen todeta että paikalle saapuneet oli todellakin yllätys! Siskojeni saapuessa viimeisenä sain päähäni tiaran jossa luki Birthday Girl. Vatsat täynnä siirryttiin Lahden keskustasta Vierumäelle missä päästiin joogaan ja sen jälkeen pienen jonotuksen jälkeen mentiin uuteen kylpylään lillumaan ja testaamaan kaikki saunat.

Päivän päätteeksi sain kirjekuoren jossa oli pieni viesti kaikilta paikalla olleilta ja kortti, jossa luki kaikkien mukaan halunneiden nimet ja se lista oli pitkä. Ja sillä tavalla mulla on huono itsetunto, että mä en olettanut niin monen tykkäävän musta näin paljon!

Ja nyt samalla kun kaivan muutaman kuvan tähän postaukseen lähetän viestit niille joiden nimet on kortissa. Mulla on ihania ihmisiä ympärillä! Vaikka monesti Iltan "Kelle mä soitan" meneekin ihon alle ja luulen ettei mulla muka ole ketään, niin täällähän on vaikka ketä, kelle voisin soittaa ihan milloin vaan!

ps. mun synttärit on oikeasti lokakuussa. :D 

Milloin teillä on seuraavat juhlat? :)