Innolla keskiviikkoon!

Tän viikon alkaessa mun kalenterissani oli 3 vauvahierontaa ja 1 futisjunnun kehonhuolto. Tämän piti olla siis Unelmalaatikon kiireisin viikko! Aika siistiä!

Toinen siisti juttu oli, että saatiin autokyyti Kirpun hammaslääkäriin! Me mentiin kävelleen neuvolaan maanantaina ja tänään oli tarkoitus tehdä sama reissu hammaslääkäriin. Mutta sattumalta mun ystävä kysyi voisiko tulla auttamaan jossain - ja mä keksin pyytää häneltä kyydin hammaslääkäriin.

Tein eilen ennätykset puhelimen askelmittariin! Ja tänään säästettiin aikaa muihin projekteihin kun saatiin kyyti. 

Ja projekteista puheen olleen! Sain vihdoin Nupun villatakin valmiiksi! Mä lupaan esitellä sen täällä, olen nimittäin kuvannut sitä vaihevaiheelta siitä saakka kun aloin sitä neuloa. Kuvasin valmiiksi myös vuoden aikana loppuneet kosmetiikka purkkini, koska mun vuoden eka Mary Kay tukkutilaus on tulossa tällä viikolla! Siitä on erityisen innoissani, koska mun iholla on ikävä - taas. 

Tänään tuli varmaan ennätys vastaamattomiin MYYJIEN puheluihin. Yksi soitti vielä kuuden aikaan ja sille sitten vastasin, mutta en kyllä nyt tilannut talouselämääkään. Mihinhän olen nyt työntänyt numeroni, että kaikki soittelee samana päivänä.

Huomiselle mulla on kaksi työprojektia Unelmalaatikon markkinoinnin lisäksi ja molemmat on oikeastaan aika innostavia!

Ja ehkä ekaa kertaa koskaan Sängyn alla blogin historiassa mulla on postaus suunnitelma - joka ei sisällä viikon tai koko kuukauden läpikatsauksia! :D 

Mutta nyt käyn nukkumaan, jotta jaksan olla koko päivän edelleen innoissani kaikista työjutuista. Ja ihastelen viimeisen kerran meidän taaperon unisia kasvoja, koska aamulla me toivotetaan hänelle hyvää syntymäpäivää ja taaperosta on tullut leikki-ikäinen! 

Synttärit helmikuussa

Maaliskuu on täällä! Ja tämä maaliskuu sai kyllä ihanan alun, toki niin sai myös helmikuu. Maaliskuu toi tullessaan virallisesti kevään - tai meille tosin kevättalven, koska lunta on satanut joka päivä. :D 

Palataan nyt vielä ihan pikkuisen kuitenkin helmikuuhun!

Mun työpöydällä on kirjekuori, jonka avaamista olen vältellyt. Olen kyllä avannut sen kerran, lukenut läpi ja pistin takaisin piiloon.  

1.2.2025 oli lauantai. Nukuin 10 asti ja heräsin puheluun, tuu avamaan ovi. Seuraavaksi hengailin olohuoneessa hetken kunnes puoliskoni kysyi olenko saanut isosiskolta viestin. No en minä tiedä, puhelinkin oli jossain. Oli tullut viesti, ja sitten vasta mulla syttyi lamppu. 

"Ai tän takiako sä tulit?" 

Jep. No sitten oli puolisen tuntia aikaa pakata listalta tavarat mukaan ja lähdettiin matkaan. Ensin luulin että me mentäisiin toisen kaverin luokse, mutta hän olikin kassin kanssa pihalla jo odottamassa, joten tajusin että ei jäädä sinne. Matka jatkui isoa tietä, ja kun ohitettiin kauppakeskuksen liittymä aavistin, ettei olla jäämässä Kouvolaan. 

Mentiin kiinalaiseen ravintolaan symään buffettiin, loputkin meidän yllätysseurueesta saapui sinne ja saanen todeta että paikalle saapuneet oli todellakin yllätys! Siskojeni saapuessa viimeisenä sain päähäni tiaran jossa luki Birthday Girl. Vatsat täynnä siirryttiin Lahden keskustasta Vierumäelle missä päästiin joogaan ja sen jälkeen pienen jonotuksen jälkeen mentiin uuteen kylpylään lillumaan ja testaamaan kaikki saunat.

Päivän päätteeksi sain kirjekuoren jossa oli pieni viesti kaikilta paikalla olleilta ja kortti, jossa luki kaikkien mukaan halunneiden nimet ja se lista oli pitkä. Ja sillä tavalla mulla on huono itsetunto, että mä en olettanut niin monen tykkäävän musta näin paljon!

Ja nyt samalla kun kaivan muutaman kuvan tähän postaukseen lähetän viestit niille joiden nimet on kortissa. Mulla on ihania ihmisiä ympärillä! Vaikka monesti Iltan "Kelle mä soitan" meneekin ihon alle ja luulen ettei mulla muka ole ketään, niin täällähän on vaikka ketä, kelle voisin soittaa ihan milloin vaan!

ps. mun synttärit on oikeasti lokakuussa. :D 

Milloin teillä on seuraavat juhlat? :) 

2. Kiitollisuuspäiväkirja

Olipa kerran torstai, se tarkoittaa meidän perheelle balettikoulupäivää. Niinpä autoilin lasten kanssa ensin Nupun balettiin ja sitten poikien kanssa kukkaruukkuostoksille.

Kotiin tullessa "paremman tekemisen puutteessa" päätin siivota auton samalla, kun heitin turvaistuinten kankaat pesuun. Autoa imuroidessa ja puunatessa mietin, että auton siivoaminen on varmaan parhaita tapoja olla kiitollinen ylipäätään koko autosta. 

Kiitos Auto. Meidän perheen nelipyöräinen. 

Kiitos Auto, kun kuljetat meitä ruokakauppaan, myös siihen isompaan, joka on auki myös myöhään viikonloppuina.

Kiitos Auto, kun olet toiminut tämän ensimmäisen vuoden kohtuullisilla rempoilla.

Kiitos Auto, kun kuskaat meitä aikaisina aamuina ja illan pimeydessä. 

Kiitos Auto jokaisesta reissusta mummin ja papsun luo ja mummun ja vaarin luo Jyväskylään. 

Kiitos Auto, että kyydissäsi päästään töihin ja lääkäriin ja lasten harrastuksiin.

Kiitos Auto, että meillä on toimiva auto.

Unisina aamuina olen erityisen kiitollinen, että meillä on myös se back up plan, mahdollisuus hypätä autoon ja kurvailla päiväkotiin. Matka-aikaa säästyy neljä minuuttia ja ulkovaatteiden mukaan nappaaminen säästä vähintään saman verran, ellei tuplasti aikaa pukemisesta ja kaikkien hermojen säilyminen on siitä hyvästä aika valtava bonus.

Kiitos Auto, kun autat meitä olemaan ajoissa ja ystävällisempiä toisillemme. Ja vähennät meidän perheen stressiä.

Jos meidän Autolla olisi tunteet, niin se olisi varmasti onnellinen auto. 

1. Kiitollisuuspäiväkirja

Haluan aloittaa kiitollisuuspäiväkirjan kertomalla kuinka kiitollinen olen eräästä joka kodin palvelijasta. Tämä on taas yksi niitä joka on arkisen tylsä ja tavallinen ja jokapaikassa tiellä kun sitä ei tarvita. Mutta arvaappa vaan, kyllä muuten huomaat, jos sitä ei ole tai se on rikki.

Me ollaan eletty reilu vuosi ilman tätä perussiivousvälinettä - tai siis oli meillä, mutta se oli surkea. Ja ihan ehdottomasti olen nyt ja aina kiitollinen sille joka keksi IMURIN! Meidän vanhan imurin tarina oli aika surullinen ja täällä uudessa kodissa ehdittiin heinäkuussa imuroida kerran. Sitten ostettiin vihdoin uusi imuri!

Vanhan imurin tarina

Meillä oli alun perin Mielen tosi hyvä imuri, mutta aika pian vanhaan kotiin muuton jälkeen yksi pistorasia sylki kipinää ja sulatti imurin pistokkeesta toisen piikin irti. Sen jälkeen ollaan imuroitu jollakin halvimmalla pikkuimurilla, mikä oli ihan ok - mitä nyt varsi siitä katkesi jossain vaiheessa ja suulakkeet piti uusia pari kertaa. Lopulta meidän pikku-imurissa oli ilmastointiteipillä kiinnitetty Mielen varsi ja yleistarvikkeena ostettu suulake.

Toinen ongelma pikkuimurissa oli, ettei minulla ole mitään hajua vieläkään mikä olisi ollut siihen oikea pussi. Ei ikinä muistettu ostaa siihen uusia pusseja ja jos selvittiin pussihyllylle saakka jäätiin siihen ihmettelemään. Mielen imuriin oli helppo ostaa pussi, koska löytyi valmistajan oma värikoodattu paketti. Nyt meillä on ostettiin pussitonimuri ja ollaan tosi tyytyväisiä. Imuri on toiminut ihan niin kuin pitääkin. 

Joten IMURI! kannattaa olla kiitollinen imurista, helpottaa arkea kummasti! Mie olin pikkuimurin kanssa niin epätoivoinen, että ostin vanhaan kotiin sisustukseen sopivan harjan ja rikkakihvelinkin. Nyt niillä harjataan lähinnä vain Ässän syöttötuolin alta. Sekin on muuten aika luksusta kun on ihan kunnollinen rikkakihveli eikä sellainen pöytämallinen.

Kiitos imuri, että teet kotimme siistimisestä huomattavasti nopeampaa ja mielekkäämpää.