Huh hei ja väsyttää! Oon viettänyt nyt viimeisen viikkon suhteellisen nettivapaata aikaa ja nyt mulla on ensimmäistä kertaa tabletilla blogi auki. Huvittaa vähän itteäkin kun nippa nappa kerkesin esitellä meidän vanhan kodin ennen muuttoa. (Toisaalta ehkä hyvä että muutettiin, sain pienen motivaatiopotkun niiden kuvien ottamiseen....) Tai siis virallinen muuttopäivä oli keskiviikkona, mutta niin otettiin pieni varaslähtö.
Me kotiuduttiin juhannuksen vietosta viime viikon maanantaina aamuyöstä ja elettiin kyllä jossain horroksessa koko viikko. Kaiken minkä voi jättää huomiseen tasan jätettiin huomiseen, tai jätettiin vaikka oikeasti ei olisi voinutkaan. Meidän oli tarkoitus pakata muuttoa varten jokapäivä ja pyykkikoneen piti rullata paljon, mutta se rullasi vähemmän kuin suunnittelin.
Ei nyt huijaan! Herättiin me horroksesta sen verran että käytiin kertaalleen vauvakahveilla ja haettiin puoliskolleni passikuvat ajokorttiin (ja anoppilassa käydessä huomattiin että meidän uuteen oveen ja alakerran tauluun on jo vaihdettu nimi!). Ja tosiaan vanhan makkarinkin siivosin ja hyllyjä raivasin ja otinhan siitä kuvatkin että sain sen jutun julkaistua :D
Mutta niinä horroksen hetkinä me ihmeteltiin meidän muuttoautosuunnitelmia tekemättä asialle sen enempää. Meillähän oli suunnitelma, ainut vaan että se ei osittain toiminut.
Pakataan ennen juhannuksen reissua. Juhannuksen jälkeen viikko keskisuomessa, mökillä tai äitin ja isin luona. Lauantaina Turkuun juhlimaan serkun valmistumista ja toisen lähetystyöhön lähtöä. Sieltä ajetaan Helsinkiin, napataan piano ja jatketaan kotiin. Ja sitten pakattaisiin lisää ja sumplittaisi jotenkin meidän muutto kuun vaihteessa.
Niin no siis pieleen meni että ennen juhanusta ei pakattu. Ja pieleen meni kun me tultiin kotiin maanantaina pakkaamaan. Ja pieleen meni meidän juhliin lähtö. Isi ja äiti kuitenkin menivät Turusta Helsinkiin ja nappasivat pianon matkaan samalla kun auttoivat myös isosiskoni muuton viimeistelyissä. Pieleen meni myös se kuun vaihteessa, koska:
Isin pakettiauto pitää olla kuunvaihteessa (keskellä viikkoa) isillä töissä eikä meillä muutossa, joten lauantaiaamuna soitin äidille ja vuokraisännälle ja vuokraemännälle ja saatiin avaimet vähän etukäteen. Suunnitelma: muutetaan sunnuntaina kaikki isot, mitkä ei mahdu henkilöautoihin ja kaikki loput pitkin viikkoa.
Soitin innoissani äidille että suunnitelma onnistuu ja soitin myös anopille. Siitä seuraavaksi kävin hakemassa Tuhinalle ruokaa ja vein neidin mummin ja papan luokse. Lähdin kotiin pakkailemaan puoliskoni kanssa. Eikä mennyt kauaa kun ovikello soi ja appivanhempani tulivat pikkupahvilaatikoiden kanssa auttamaan. (Tuhina jäi mummilaan tädin hoiviin).
Tarkoitushan oli kantaa sohva, sänky, ynnämuut I S O T sunnuntaina isin pakun kanssa, mutta mepä kuskattiin sitten jo lauantaina kaikki vaatteet (paitsi pyykkikopat), keittiöstä kaikki astiat ja ruoat (paitsi pakastinta) ja vielä telkkari ja tvtaso. Ja tuosta lauantaista saakka ollaan nyt myös nukuttu yöt täällä uudessa kodissa. Ensimmäinen yö nukuttiin olkkarissa patjoilla.
Loppuviikon ohjelmassa uudessa asunnossa on vielä vaatehuoneiden ja vaatekaappien järjestämistä ja makkarin hyllyt seinille. Olohuoneen hyllyt laitettiin maanantaina ja tiistaina.
Vanhalla asunnolla on pari pahvilaatikkoa ja matkalaukkua, talvivaatteet jätesäkissä ja kenkäkaappi jotka tuodaan tänne. Keittiössä on vielä ruokapöytä ja tuolit, makkarissa hoitopöytä ja kirjahyllyt ja olohuoneessa suuri tietokone pöytä, joita ei tänne tuoda. Siellä meitä odottaa myös operaatio harmaa seinä valkoiseksi.
Tästä muutosta ei ole nyt melkein ollenkaan kuvia... lähes tarkalleen vuosi sitten muuttaessa minä ja maha ei muuta tehtykään kun otettiin kuvia kun muut kantoivat, itseasiassa nukuin myös päikkärit sillä aikaa kun muut ajoivat vanhalta asunnolta uuteen. Nyt äitini oli Tuhinan kanssa ja minä kannoin puolet sohvasta ja sängynkin lankoni tyttöystävän kanssa.
Me kotiuduttiin juhannuksen vietosta viime viikon maanantaina aamuyöstä ja elettiin kyllä jossain horroksessa koko viikko. Kaiken minkä voi jättää huomiseen tasan jätettiin huomiseen, tai jätettiin vaikka oikeasti ei olisi voinutkaan. Meidän oli tarkoitus pakata muuttoa varten jokapäivä ja pyykkikoneen piti rullata paljon, mutta se rullasi vähemmän kuin suunnittelin.
Ei nyt huijaan! Herättiin me horroksesta sen verran että käytiin kertaalleen vauvakahveilla ja haettiin puoliskolleni passikuvat ajokorttiin (ja anoppilassa käydessä huomattiin että meidän uuteen oveen ja alakerran tauluun on jo vaihdettu nimi!). Ja tosiaan vanhan makkarinkin siivosin ja hyllyjä raivasin ja otinhan siitä kuvatkin että sain sen jutun julkaistua :D
Mutta niinä horroksen hetkinä me ihmeteltiin meidän muuttoautosuunnitelmia tekemättä asialle sen enempää. Meillähän oli suunnitelma, ainut vaan että se ei osittain toiminut.
Pakataan ennen juhannuksen reissua. Juhannuksen jälkeen viikko keskisuomessa, mökillä tai äitin ja isin luona. Lauantaina Turkuun juhlimaan serkun valmistumista ja toisen lähetystyöhön lähtöä. Sieltä ajetaan Helsinkiin, napataan piano ja jatketaan kotiin. Ja sitten pakattaisiin lisää ja sumplittaisi jotenkin meidän muutto kuun vaihteessa.
Niin no siis pieleen meni että ennen juhanusta ei pakattu. Ja pieleen meni kun me tultiin kotiin maanantaina pakkaamaan. Ja pieleen meni meidän juhliin lähtö. Isi ja äiti kuitenkin menivät Turusta Helsinkiin ja nappasivat pianon matkaan samalla kun auttoivat myös isosiskoni muuton viimeistelyissä. Pieleen meni myös se kuun vaihteessa, koska:
Isin pakettiauto pitää olla kuunvaihteessa (keskellä viikkoa) isillä töissä eikä meillä muutossa, joten lauantaiaamuna soitin äidille ja vuokraisännälle ja vuokraemännälle ja saatiin avaimet vähän etukäteen. Suunnitelma: muutetaan sunnuntaina kaikki isot, mitkä ei mahdu henkilöautoihin ja kaikki loput pitkin viikkoa.
Soitin innoissani äidille että suunnitelma onnistuu ja soitin myös anopille. Siitä seuraavaksi kävin hakemassa Tuhinalle ruokaa ja vein neidin mummin ja papan luokse. Lähdin kotiin pakkailemaan puoliskoni kanssa. Eikä mennyt kauaa kun ovikello soi ja appivanhempani tulivat pikkupahvilaatikoiden kanssa auttamaan. (Tuhina jäi mummilaan tädin hoiviin).
Tarkoitushan oli kantaa sohva, sänky, ynnämuut I S O T sunnuntaina isin pakun kanssa, mutta mepä kuskattiin sitten jo lauantaina kaikki vaatteet (paitsi pyykkikopat), keittiöstä kaikki astiat ja ruoat (paitsi pakastinta) ja vielä telkkari ja tvtaso. Ja tuosta lauantaista saakka ollaan nyt myös nukuttu yöt täällä uudessa kodissa. Ensimmäinen yö nukuttiin olkkarissa patjoilla.
Loppuviikon ohjelmassa uudessa asunnossa on vielä vaatehuoneiden ja vaatekaappien järjestämistä ja makkarin hyllyt seinille. Olohuoneen hyllyt laitettiin maanantaina ja tiistaina.
Vanhalla asunnolla on pari pahvilaatikkoa ja matkalaukkua, talvivaatteet jätesäkissä ja kenkäkaappi jotka tuodaan tänne. Keittiössä on vielä ruokapöytä ja tuolit, makkarissa hoitopöytä ja kirjahyllyt ja olohuoneessa suuri tietokone pöytä, joita ei tänne tuoda. Siellä meitä odottaa myös operaatio harmaa seinä valkoiseksi.
Tästä muutosta ei ole nyt melkein ollenkaan kuvia... lähes tarkalleen vuosi sitten muuttaessa minä ja maha ei muuta tehtykään kun otettiin kuvia kun muut kantoivat, itseasiassa nukuin myös päikkärit sillä aikaa kun muut ajoivat vanhalta asunnolta uuteen. Nyt äitini oli Tuhinan kanssa ja minä kannoin puolet sohvasta ja sängynkin lankoni tyttöystävän kanssa.
Voi ei, tuli pieni tuskanhiki, meillä on muutto elokuun alussa.... Yleensä olen tykännyt muuttamisesta kun siinä saa samalla siivottua kunnolla, mutta varmaan hieman erilaista vauvan kanssa muuttaa.
VastaaPoistaNo joo ei se ihan helppoa ole, mut tarpeeksi vaan käsiä auttamaan muutossa tai sitten vauvavahdiksi :) tai sekä että :D meidän äiti kotiutui auttamis reissultaan eilen :) ja vuosi sitten saatiin nyös hurjasti apua sekä puoliskoni että mun vanhemmilta. Nyt meillä roikkuu vieläkin tuo loppusiivous... :D
Poista