Sadesäällä

Appivanhempani vuokrasivat uudestaan saman ihanan mökin jossa oltiin viime kesänäkin heinäkuun esimmäinen viikko. Silloin nautittiin lämpimästä järvivedestä ja superhelteestä aurinkotuoleissa kalliolla. Pohdittiin kuinka hankalat rantaan vievät rappuset ja liukas kallio voivat ollakaan pikkulapsen kanssa, kun silloin rinteessä olevaa pihaa juoksi yksi melkein kaksi vuotias ja entäs kun niitä onkin kohta kaksi alle kolme vuotiasta juoksemassa.

Niin no tänä kesänä meitä ei hellittykään samanlaisilla helteillä joten eipä siellä rannallakaan juuri tullut vietettyä aikaa muuten kuin uiden ja saunoen. Vettä satoi enemmän tai vähemmän joka päivä. Sinnikkäästi kuitenkin oltiin mökillä yötä maanantaista torstaihin, vaikka kertaalleen paettiin jo alkuviikosta sadetta kaupunkiin. Perjantaina käytiin vielä grillaamassa ja saunomassa ja lauantaina haettiin puoliskoni unohtuneet silmälasit.


Tekemistä oli välillä haastavaa keksiä, mutta ei kuitenkaa kökötetty sisällä vaikka satoikin. Tuhinan kanssa käytiin tutkimusmatkalla kumpparit jalassa. Rantaan ja suoraan veteen suunnisti Tuhina saappaissaan ja vaatteiden kastumisen ehkäisemiseksi kannoin hänet ylös tutkimaan maastoa mökin ympärillä. Hienosti hän osasi kävellä vaikka kaksi numeroa isot saappaat tekivät hänet kömpelömmäksi, villasukista huolimatta.


Käytiin myös ilta-auringossa soutamassa kolmestaan ja rantauduttiin sopivasti ennen kuin vastarannalla näkyvä sade saavutti meidän rannan. Puoliskoni sai pelattua hyvät sulkapallo pelit isänsä ja veljensä kanssa. Ja pääsin minäkin kerran pelaamaan puoliskoani vastaan.

Mökillä syötiin taas hyvin, niin kuin kuuluu. Uusia perunoita ja grillistä pihviä, kanaa ja makkaraa. Anoppi teki meille pannariakin vaikka turvauduttiin lopulta mansikkahilloon tuoreiden mansikoiden sijaan. Sadesäätä ja vetisiä mansikoita, sellainen mökkiviikko tänä kesänä, tykkäsin silti. Luonnon keskellä veden äärellä, siinä vain on sitä jotain.

Lähetä kommentti

Ihana yllätys, kiitos kommentista !