Tutkimusmatkailija

Tuhina on jo päältä kahdeksan kuinen (sunnuntaina tuli täyteen). Kuukausi meni että heilahti. Taas. Eikä, vauva katoaa päivä päivältä ja ison tytön taaperoelkeet tulevat esiin hiljalleen, mutta väistämättä.

Tuhinan tummahkon ruskea syntymähius on vaihtunut vaaleampaan kokopään tasaisesti kattavaan alkavaan hiuskuontaloon. Väri näyttää samalta vaaleamman ruskealta jollaiset minunkin hiukseni olivat pienenpänä. Muutamat tahot ovat arvailleet Tuhinan hiuksiin pientä punaisensävyä, ja kyllä minäkin auringossa häivähdyksen puoliskoni perintöä niissää näen.


Meidän pieni kahdeksankuinen komentaa ja ojentaa äänensävyillään. Kutsuu ja pyytää, kaipaa ja tarvitsee äänillään ja eileillään. Osaa myös kieltäytyä syömästä soseita mikäli maha on täynnä tai maku ei miellytä.

Hän on kova höpöttämään ja tutkimaan. Pärinää on kahden laista, huulten välistä sekä kielellä päristelyä. Ääntelyihin on tullut selviä tavuja kuten hmämhmäm ja eh ja äh, sen oooooo ja huuu lisäksi.

Jos kontaten voi juosta niin sekin onnistuu. Tukea vasten kävellään sivuttain koko sohvan mitta ja kävelytuolia voi hyvin käyttää taaperokärrynä ja työntää. Tuen vaihtaminen seinästä tvtasoon ja toisinpäin onnistuu myös. Seisomaan kiipeäminen onnistuu mitä tahansa vasten mikä vain ei karkaa alta.


Kaikkea on myös mahtavaa rummuttaa. Kelpaa niin sohva, imuri, tvtaso kuin vessanpöntönkansi, kylpyammeen reuna, tietokone ja tulostin  ja varsinkin näppäimistöt on parhautta. Lattialla ollessa voi kieriä ja piiloutua peittojen tai haalareiden alle.

Yleensä istuallaan maistellaan ja ihmetellään mitä on käsiin matkan varrella tarttunut. Tämä sisältää nykyään usein tutin! Niin se hieno purulelu on aivan turhake jos tuttiin vertaa. Tutti on kuitenkin lelu eikä aiota sitä enää uni tai lohtukäyttöön ottaa, kohtahan siitä pitäisi muuten vierottaa.


Kahdeksankuinen Tuhina on kaveriporukastamme pienikokoisin tyttö. Neuvolassa mitattuna pituutta oli tullut vain kaksi milliä, mutta painossa päästiin kuitenkin jo (liberon) housuvaippakokoon (pamppersin housvaipoissa on isommat kilot). Lääkäri oli ihan tyytyväinen ja kehui, mutta laittoi kuitenkin kasvun seurantaan. Seuraava neuvolahan olisi vasta 1v joten puoliväliin 10kk ehdotti meidän täti. Pyysin kuitenkin 9kk ja pyydän kyllä 10kk ja 11kk myös niin saadaan vauvakirjan mittasivu täyteen.

Ilman tukea meillä ei enää seisota, vaikka ollaan yritetty nostaa pystyyn ja sitten jättää pystyyn. Tuhina joko alkaa käppäilemään, kyykkäämään tai heilumaan niin ettei voi irroittaa tai sitten käy istumaan sillä sekunnilla kun tuki irroittaa. Käsistä kiinnipitäen Tuhina kävele niin pitkään kuin vain joku jaksaa kävelyttää.

Tällä hetkellä Tuhina rapsuttaa eteisen mattoa ja tutkii mitä sen alta löytyy, ei kyllä pitäisi löytyä kun eilen imuroin. Pienen veikeä hymy on edelleen täysin hampaaton.

2 kommenttia

  1. Ihana neiti teillä :) <3 söpöliini! En malta oottaa että mekin saadaan jo vauva tänne ääh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin meillä on ! :) klisee, eikä varmastikaan helpota mutta kaikki ne on ulos tulleet :D tsemppiä viimeisiin ! :)

      Poista

Ihana yllätys, kiitos kommentista !