Kokonainen yö - 1

Nyt se loppui nimittäin yötissittely ja meillä aletaan nukkua kokonaisia öitä sanoivat isi ja äiti toisilleen. Ei kait tuo vauvakaan ole niin vauva jotta se sitä tarvitsee, on vain tottunut heräämään täsmällisesti puoli kahden ja neljän jälkeen aamuyöstä. Niinpä vauvan alkaessa ähisemään ja kitisemään ja itkemään kääntävät äiti ja isi soittorasian soimaan ja silittävät,  sylittävät, suukottavat.

Lapsi itkee. Lapsi potkii. Lapsi pyörii ja nousee istumaan. Lapsi kiipeää syliin vain tehdäkseen kaikkea muuta kuin rauhoittuu ja sylittäminen tuntuu mahdottomalta. Niinpä lapsi jää äidin ja isin väliin itkemään ja äiti ja isi silittävät. Lopulta isi laittaa vielä rentouttavaa unimusiikkia soimaan puhelimellaan. Lapsi nukahtaa parikin kertaa mutta herää omaan itkuunsa. Ja nukahtaa. Äidin ja isin väliin, tarkemmin isin kainaloon pitäen kiinni äidin sormesta.

Yön taustalla oli mummin ja papan luota yhdekesän jälkeen lähtenyt, perhe jonka lapsi nukahti autoon ja heräsi kun äiti otti hänet autosta pois.  Isi meinasi skipata iltapesun ja laittaa suoraan nukkumaan, mutta äiti halusi antaa kaurapuuroa kun lapsi on kerran hereillä. 

Lapsi oli aivan väsyksissä, mutta söi yli puolet puurostaan. Viimeisten lusikallisten jälkeen hän nukahti hetkeksi äidin syliin. Iltapesu suoritettiin poikkeuksellisesti vauvan kosteusliinoilla. Rasvaus ja vaipatus ja yöpuvun saaminen päälle oli kaikki yllättävän helppoa. Isi antoi äidin pyynnöstä vielä atarax annoksen, koska lapsi oli iltaa kohden alkanut raapimaan. 

Vihdoin äiti nosti väsyneen lapsen omaan sänkyynsä, antoi nokkamukista vettä ja käänsi soittorasian soimaan. Ja lapsi nukahti. Yllättävän helposti ja nopeasti.

Me valvottiin vielä silloin puoli kahden aikaan kun Tuhina sitten heräsi. Alkuun käänsin soittorasian päälle ja Tuhina otti itse nokkamukinsa ja joi vähän vettä. Hetken päästä kuitenkin alkoi se itku. Itku johon meidän kaksi aiempaa yövieroitusta ovat kaatuneet alkuunsa. 

Okei  myönnetään ensimmäinen kerta oli huonosti ajoitettu hammaskuumeilun keskelle. Toinen taas, no en vain kestänyt sitä itkua joka tuntui jatkuneen ikuisuuden vaikka todellisuudessa kestin sitä varmasti alle puolituntia. Maanantaina juttelin kerhossa äitikaverin kanssa ja hän kysyi onnistuttiinko, kun oltiin aiemmin aiheesta puhuttu. Hän kertoi oman lapsensa huutaneen huomattavasti pidempään. Tämän kerroin myös puoliskolleni ja kun kumpaakaan ei vielä väsyttänyt niin ei sitten annettu maitoa.

Ei kertaakaan, koko yönä ! Ensimmäistä kertaa !

Tuhina heräsi loppuyön aikana muistaakseni yhden kerran mutta saattoi herätä kahdesti. Nukahtaminen oli kuitenkin silittelyllä selvä, ei syliä, ei laulua, ei tissiä, pelkällä silittelyllä ja lähellä ololla. 
Aamulla Tuhina heräsi 0714 mikä on noin 30-45 minuuttia aikaisemmin kuin viimeviikolla, itkuisena ja väsyneenä. Minuakin väsytti vielä, mutta noustiin, käytiin potalla ja sitten vasta tultiin takaisin sänkyyn ja annoin maitoa. Aamupuuro syötiin kahdeksan jälkeen ja vartin yli yhdeksän kannoin rinnalle nukahtaneen lapsen sänkyynsä. (Se siitä aamun ulkoilusta jota suunnittelin :D)

Selvästi yö oli myös Tuhinalle rankka hän nimittäin heräsi tasan kahdeltatoista, itse heräsin puolelta.

Lähetä kommentti

Ihana yllätys, kiitos kommentista !