Vauvan yhdestoista kuukausi

Vauvan yhdestoista kuukausi oli 13.1.-12.2.23

Hän kävelee tosissaan! Ottaa juoksuaskeleita. Ja isin tehdessä lentokoneääntä, hän laittaa kädet taakseen siiviksi ja lähtee kiihdyttämään. 

Ja hän tapailee sanoa äiti & isi ja olen aika vakuuttunut, että hän kohdistaa äänteitä jo Jekun ja Nupun nimistä. Oikeasti puoliskoni on sitä mieltä että Kirppu osaa sanoa "äiti" ja "isi" selvästi. Ja kyllä hän taitaa olla oikeassa vaikka mä en vielä meinaakaan sitä uskoa. 

Hän nauraa.

Hän nukkuu vihdoin tuttuja pitkiä päiväunia parvekkeella (ja nyt terassilla), nukahtaen 11-12 välillä. Eikä hän valvo enää yöllä yhteen. Olemme siis virallisesti parantuneet joululoman sairasteluista. Joskin atopia taitaa vaivata sekä minua että Kirppua, ja minusta on tullut yötutti. Toivotaan että yöpuku ja rasvaus auttaa parempiin yöuniin. 

Kirppu keksi miten kiivetään meidän leikkiliukumäkeen ja seuraavaksi hän nousikin jakkaran portaalle! Joten tammikuisella mummula vierailulla ei mummolan portaat olleet temppu eikä mikään. Ja arvatkaa vaan mitä tapahtuu jatkuvasti uudessa kodissa... Kyllä meillä on nykyään portaat ja ennen kuin portti saatiin paikoilleen kerettiin monet iloiset kiljahdukset ja läpsähdykset kuulla, kun pienet kämmenet kurkottavat aina vaan seuraavalle ja seuraavalle portaalle. 

Portaista takaperin alaspäin liikkuminen ei ole vielä edes harjoittelussa. Mutta sohvalta ja meidän sängystä Kirppu pääsee laskeutumaan hienosti lattialle. Tämä taito auttaakin arjessa paljon! 

Koska kymmenkuisen neuvolaa jouduttiin sairastelun takia siirtämään, ei varattu lainkaan 11kk neuvolaan, eihän ne mitat nyt niin paljoa kahdessa viikossa muutu, ehkä. Joten seuraavaksi mennään 1v neuvolaan! Ja varmaan synttäreitäkin olisi jo hyvä alkaa pohtimaan, tai ainakin varata päivä juhlille. :D

Lisäys 26.2.23

Vauvan yhdestoista kuukausi on kovin vähä kuvainen. Tottakai vauvan ensimmäisestä joulusta ja juuri ennen joulua otetuista ensiaskeleista on paljonkin videoita, mutta flunssaan ja siihen päälle muuttoon yhdistettynä kamera on saanut olla varsin rauhassa.

Vauvan jokakuiset kuvauspäivät ovat myös usein muuttuneet sisarusten kuvauspäiväksi. Jekusta ja Kirpusta löytyi parikin tosi ihanaa otosta joista yhden halusin jakaa myös täällä blogissa. Yksitoistakuisen kuvauspäivän lisäksi kamerasta löytyi kuva vanhan kodin luovutuksesta ja samana iltana tilanneräpsy, kun neiti keksi kiivetä lautapelilaatikon päälle.

Ja kyllä synttäreitäkin on mietitty jo niin paljon, että kutsut on lähetetty! :) 

10 kommenttia

  1. Niin se aika kuluu. Meillä juhlittiin tänään neidin 5v synttäreitä vaikka tuntuu, että vastahan hän oli vauva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. meillä piti juhlia myös lauantaina, mutta peruttiin juhlat ja perjantaisen leipomisen sijaan pideltiinkin sairastupaa. Onnea viisivuotiaalle! (:

      Poista
  2. 💚 Kaunis blogi!

    https://ajatuksiakalenterissa.blogspot.com/

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Joo ihan uskomatonta taas miten aika juoksi 🥹❤️

      Poista
  4. Huh, eikös tämä ollut juuri ihan pikkuruinen? Miten se aika kiitää....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin minustakin! Ihan sellainen pallero vaan joka pötköttelee kaikessa rauhassa, vaan ei kun nyt jo juostaan 😅❤️

      Poista
  5. Voi miten suloien nappisilmä <3 Kiva kuulla, että myös unirytmiä on löytynyt niin koko perhe jaksaa paremmin. Ja onneksi olette selvinneet myös sairaskierteestä. 1-vuotissynttäreitä sitten seuraavaksi vietellään. Lapset kasvavat ihan silmissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ensimmäisenä vuotena tapahtuu ihan älyttömästi kaikkea vauvan elämässä! Päiväunirytmi on kyllä aika iso osa arkea, tykkään kun se ei ole enää sekaisin. Onneksi yöt on pääasiassa aina ihan ok unisia myös kipeänä.😊

      Poista

Ihana yllätys, kiitos kommentista !