Ennen toista* lääkäriaikaansa Meilahden allergiasaairaalassa, meidän piti käydä neidin kanssa astmatestissä. Kutsukirjeessä luki "juoksutesti, ulkoliikuntavaatteet mukaan". Tarkistin puhelimitse käyntimme aikoja, samalla kysellen miten tämä testi tehdään ja onko se ulkona säällä kuin säällä. Kuulema myös sisältä löytyy rata, mutta mieluiten ulkona.
Koska maanantaille oli luvattu nippanappa pakkasta, pakkasin neidille mukaan softshellhaalarin ja lenkkarit. Ajattelin, että niissä olisi helppo juosta. Ja valmisteltiin häntä tulevaan kotoikseen puhumalla juoksutestistä, jonka hän mielsi heti juoksukilpailuksi. Sitä millä mittaukset tehtäisiin, en saanut puhelimitse selville, joten niistä en osannut etukäteen mitään jutella.
Ensimmäisenä tutkimushuoneeseen mentäessä hän sai valita pari tarraa ja tutustua mittauslaitteen suukappaleeseen. Mittauslaite oli kiinni työpöydässä ja yhdistetty tietokoneeseen. Vähän avaruusalusta muistuttavaan suukappaleeseen laitetaan suu ympärille ja nenälle pienet "vaahtokarkki pyykkipojat", eli pienet pehmustetut nipsuttimet, joilla suljetaan nenä. Näin pitäisi sitten istua rauhassa ja hengittää suun kautta mittauslaitteen naksuessa ilmanpaineen vaihdellessa. Tietokoneen näytölle pitäisi piirtyä erivärisiä viivoja, jotka kertovat hengityksestä eriasioita.
Ennen juoksua pitäisi saada kolme hyvää mittausta. Sitten olisi juoksun aika, jonka jälkeen tehtäisiin samat hengitysmittaukset uudelleen. Sitten pitäisi ottaa astmalääkettä, joka saa vaikuttaa 15-20min minkä jälkeen tehtäisiin jälleen mittaukset. Silloin nähtäisiin keuhkoista ja hengityksestä asioita normaalitilassa, rasituksessa ja lääkkeen vaikutus.
Näin siis testin kulku menisi onnistuessaan. Meidän tapauksessa testinäytölle ei piirtynyt yhtä ainoaa viivaa. Ilmeisesti meidän kolmevuotiaalle mittauslaitteisto ja koko tilanne oli liian outo ja pelottava. Ainakin sen perusteella miten hän vääntäytyi kaikkein pienimpään pöydän koloon piiloon. Yritin kyllä lahjoa nakeilla ja ketsupilla, nallekarkeilla ja uimahalliretkellä vaarin kanssa. Mutta ei auttanut ryhmä hau, eikä minun poistuminen huoneesta.
Mittaukset jäi tekemättä, Onneksi lääkärin kanssa jutellessa hän oli oikein ymmärtäväinen ja totesi, että kokeillaan ensi kerralla uudelleen. On kai vähän päivästä kiinni miten nämä testit onnistuvat pienimmillä lapsilla. Muutoin lääkärikäynnillä tarkistettiin taas ihottumat ja ruokavalioon ei tehty vielä mitään muutosta.
Sormissa, kämmenissä ja jalkterissä oli vieläkin sen verran ihottumaa, että vaihdetaan Duocort nyt Fucidin -antibiootti voiteeseen ja Protopiciin. Toivotaan että nyt ihon halkeamat pääsisivät paranemaan, ettei neidin tarvitse syödä antibioottikuuria ihonsa takia. Jatkokäyntejä siis tulee taas, ensin soittoajalla katsaus käsien toivottavasti parantuneeseen tilanteeseen ja sitten myöhemmin keväällä käydään taas paikan päällä.
Koska maanantaille oli luvattu nippanappa pakkasta, pakkasin neidille mukaan softshellhaalarin ja lenkkarit. Ajattelin, että niissä olisi helppo juosta. Ja valmisteltiin häntä tulevaan kotoikseen puhumalla juoksutestistä, jonka hän mielsi heti juoksukilpailuksi. Sitä millä mittaukset tehtäisiin, en saanut puhelimitse selville, joten niistä en osannut etukäteen mitään jutella.
Ensimmäisenä tutkimushuoneeseen mentäessä hän sai valita pari tarraa ja tutustua mittauslaitteen suukappaleeseen. Mittauslaite oli kiinni työpöydässä ja yhdistetty tietokoneeseen. Vähän avaruusalusta muistuttavaan suukappaleeseen laitetaan suu ympärille ja nenälle pienet "vaahtokarkki pyykkipojat", eli pienet pehmustetut nipsuttimet, joilla suljetaan nenä. Näin pitäisi sitten istua rauhassa ja hengittää suun kautta mittauslaitteen naksuessa ilmanpaineen vaihdellessa. Tietokoneen näytölle pitäisi piirtyä erivärisiä viivoja, jotka kertovat hengityksestä eriasioita.
Ennen juoksua pitäisi saada kolme hyvää mittausta. Sitten olisi juoksun aika, jonka jälkeen tehtäisiin samat hengitysmittaukset uudelleen. Sitten pitäisi ottaa astmalääkettä, joka saa vaikuttaa 15-20min minkä jälkeen tehtäisiin jälleen mittaukset. Silloin nähtäisiin keuhkoista ja hengityksestä asioita normaalitilassa, rasituksessa ja lääkkeen vaikutus.
Näin siis testin kulku menisi onnistuessaan. Meidän tapauksessa testinäytölle ei piirtynyt yhtä ainoaa viivaa. Ilmeisesti meidän kolmevuotiaalle mittauslaitteisto ja koko tilanne oli liian outo ja pelottava. Ainakin sen perusteella miten hän vääntäytyi kaikkein pienimpään pöydän koloon piiloon. Yritin kyllä lahjoa nakeilla ja ketsupilla, nallekarkeilla ja uimahalliretkellä vaarin kanssa. Mutta ei auttanut ryhmä hau, eikä minun poistuminen huoneesta.
Mittaukset jäi tekemättä, Onneksi lääkärin kanssa jutellessa hän oli oikein ymmärtäväinen ja totesi, että kokeillaan ensi kerralla uudelleen. On kai vähän päivästä kiinni miten nämä testit onnistuvat pienimmillä lapsilla. Muutoin lääkärikäynnillä tarkistettiin taas ihottumat ja ruokavalioon ei tehty vielä mitään muutosta.
Sormissa, kämmenissä ja jalkterissä oli vieläkin sen verran ihottumaa, että vaihdetaan Duocort nyt Fucidin -antibiootti voiteeseen ja Protopiciin. Toivotaan että nyt ihon halkeamat pääsisivät paranemaan, ettei neidin tarvitse syödä antibioottikuuria ihonsa takia. Jatkokäyntejä siis tulee taas, ensin soittoajalla katsaus käsien toivottavasti parantuneeseen tilanteeseen ja sitten myöhemmin keväällä käydään taas paikan päällä.
Huh, voin vaan kuvitella ettei tuollaisen testin tekeminen aina mene niinkuin strömsössä näille pikkuihmisille. Onneksi teillä oli ihanan ymmärtäväinen lääkäri <3
VastaaPoistaItestä kyllä tuntui välillä että se oli vaan äidin kiusaamista ja tahtokapinointia :D mut kyllähän uusi tilanne jännittää ja pelottaa. Onneksi on mukava lääkäri ja onneksi nyt halutaan sulkea astma pois, eikä niin että olisi vakavia oireita jatkuvasti. :)
PoistaVoi pientä, voin niin kuvitella, ettei meidän aran ja hiljaisen kolmeveen kanssa tulisi yhtään mitään. Aikuistakin jännittäisi 😄
VastaaPoistaNo juu, ehkä ens kerralla sit onnistuu jo 😊 hyvin kyllä hoitaja yritti antaa tutustua mut oli liian jännää tällä kertaa 😅
PoistaOlipa mielenkiintoista kuulla, miten tuollaiset tutkimukset todella tehdään pienille lapsille! Meidän riesana on ollut 8kk iästä saakka toistuvat kurkunpääntulehdukset ja täytyy kyllä sanoa, että on kyllä päivästä ja lapsen mielialasta kiinni miten sitä hengitystä on saatu tutkittua- puhumattakaan niistä hengitettävistä lääkkeistä. Uskon, että kaikki keinotkaan ei aina riitä, paljon on tuurista kiinni. Nyt kun ikää alkaa olla kohta 4, alkaa infektion yhteydessä lääkkeiden hengityskin helpottaa. Lapsikin alkaa jo ymmärtää paremmin, että otettu lääke tehoaa. Toivottavasti teillä sujuu jatkossa paremmin ja löydätte avun astmaoireisiin :)
VastaaPoistaonko teilläkin babyhaler mistä lääkettä hengitetään? :D meidän 1v6kk ottaa siitä lääkkeen helpommin kuin 3v6kk :D Mut kyllä sillä nyt "leikittiin" niin saatiin neitikin ottamaan ihan itkemättä, ehkä ens kerralla testi onnistuu tai päästään edes lähemmäs onnistumista :)
PoistaMielenkiinnolla luin, sillä meillä ei ole mitään kokemusta vastaavista testeistä. Varmasti on kolmevuotiaan mieli se yks vaikeimmista saada osumaan tähtien kanssa linjaan et menis niin kuin strömsössä. Parempaa onnea ensikertaan <3
VastaaPoistaNo juu, todellakin 3v mieli ja tähtien asento 😅 hyvin sanottu ja kiitos! Ehkä ens kerralla 😊
Poista