Puhelimeen unohdetut kuvat - 3

Puhelimen muistin piipatessa jatkuvasti on aika tyhjentää kuvat puhelimesta. Joukosta löytyy liuta kuvia, jotka eivät syystä tai toisesta ole päässeet mihinkään. Siksipä nyt seuraa puhelimen muistiin tallentuneita hetkiä kuvina kuukauden ajalta.

Maaliskuun unohdetut kuvat


Ruoasta on hyvä aloittaa, eikö vaan. Ketsuppisydän ja uusi tuttavuuteni Joost. Meidän managerit aina sanoo, että joka tilaukseen pitää tilata yksi itselleen uusi tuote. Maaliskuussa tuli juotua oikeasti riittävästi vettä, kun maustoin sen tällä vitamiinipitoisella ananas-kookos-inkivääri makusiirapilla.


Maalikuussa Jekku nousi seisomaan aivan kaikkea vasten. Ja on meillä selvästi heittäydytty leikkisiksi muutenkin. Lapset duplojen seassa tuossa autolaatikossa ja Elpun mekot pehmolelujen yllä.


Mummin ja papan luona päästiin moikkaamaan uutta serkkua, jonka ristiäisissä musta tuli Kummitäti. Ja tuo kuva jossa syön sipsejä, on ihan pakko julkaista, koska se on niitä super harvoja kuvia joita en ole itse ottanut, lisäksi siinä on vielä Jekku mukana! Musta ja lapsista ei todellakaan ole paljoa sellaisia kuvia joita ei olisi otettu etukameralla. Ette muuten varmaan arvaa mikä paketti me annettiin kummitytölle....


Todistettavasti käytiin kerhossa ainakin kahdesti. Ulkoilemassakin parina iltana. Ja tuo missä Elpulla on mun takki ja mulla puoliskoni takki, on sellaiselta illalta, kun Elpu kiven kovaa selitti, että sakset on ulkona. Ei ne olleet, ikkunalaudaltakohan löytyivät. Mutta niin tomerana selitti, että pakko oli käydä etsimässä taskulampun kanssa. Uimassakin käytiin ainakin kerran ja maaliskuussa oli ensimmäiset vauvakaverin 3v synttärit, Jekku poseeraa juhlavermeissä. 

Tiedättekö ne päivät, kun sinä tiedät lapsesi olevan aivan rättipuhki poikki päiväuniaikaan, mutta hän ei vaan suostu nukkumaan. No sellaisen lapsen kun vie rattaisiin, hyvällä tuurilla tulos on tuossa kolmannessa kuvassa tästä ylöspäin katsottuna. Uni voitti sittenkin kun sitä vähän aikaa odoteltiin.


Anteeksi spämmi, mutten vaan voinut valita noista ilmeistä vain yhtä. Maaliskuussa oli viikonloppu, kun kannettiin pinnasänky olohuoneeseen ja Elpu nukkui jätesäkit lakanoinaan. Kyllä ystävämme Yrjö kävi myös meillä, säästäen kuitenkin minut ja Jekun. Isosiskon nukkuessa päivät läpensä, pikkuveli nousi pinnasängyssään seisomaan ja kulkemaan laitoja pitkin ja sai tutustu nokkamukiin ensimmäistä kertaa. Yrjön vierailun ajan Jekulla oli hieman tylsää, kun hänen liikkumatilansa oli tasan tuo pinnasänky sekä äidin syli.


Tehtiin kaksi junareissua pääkaupunkiseudulle lasten kanssa. Ensimmäinen oli GoExpo, siellä vietettiin aikaa minun isosiskon ja serkun kanssa. Ja loppukuusta oli meidän verkostolaisten muksutreffit. Goodiebagin sisällöstä löytyi varmaan 100 kuvaa, joita en koskaan julkaissut missään. Huomatkaa muuten tuo tärähtänein lippiskuva... Näetkö miksi sitä ei vaan voinut poistaa?


Joskus lapset vaan on niin hupsuja, että mun on pakko ottaa puhelimesta kamera esille myös kirkossa. Ollan näköjään nukuttu myös sohvalla. Nyt muistan tuon ,kun Elpu pyörähti unissaan sohvalta alas ja jatkoi uniaan lattialla. Toki nostin hänet takaisin sohvalle kuvan ottamisen jälkeen. 

Nukkuvat lapset ovat vaan jotain äärettömään herkkää, sulattaa sydämen. Eristysesti tuo kuva Elpusta jonka otin sairaalassa. Ne on niitä hetkiä, kun kaikki päivän kiukut unohtuu ja jäljelle jää vain rakkaus kaikissa tunneskaaloissaan: ilo, huoli, toivo, pelko.


Taas Jekun ilmeet, mutta kun en vaan voi sille mitään, että jätkä on niin veikeä. Mut kelatkaa, että hän oikeasti nukkui tuolla tavalla pää pystyssä minun sylissä. Kai se sitten oli hyvä asento, lapset on niin ihmeellisiä. Maalikuussa painettiin vihdoin jalanjäljet vauvakirjaan, jonka Jekku sai ristiäislahjana kummitädiltään. Jekun kävelyharjoitukset toi myös sisarusten välisiin leikkeihin ihan uuden ulottuvuuden. 

Sellainen oli maaliskuu.

Lähetä kommentti

Ihana yllätys, kiitos kommentista !