2017 vuoden viimeinen postaus

Minulla oli tälle viikolle yksi tavoite blogin suhteen. Kirjoittaa vuoden viimeinen postaus meidän joulunvietosta. Tämä ei ole postaus meidän joulunvietosta, mutta tämä on vuoden 2017 viimeinen postaus. Ehkä jatketaan paremmalla tuurilla, onnella ja hermolla ensi vuonna. Toivottavasti.

Heinä- elokuun vaihteessa minun puhelin meni rikki. Löysin sen duplotiikerin seurasta vessanpöntöstä Jekun jäljiltä. Olin siis muutaman viikon ja lastensyntymäpäiväjuhlat ilman puhelinta. Tämä ei suinkaan vaikeuttanut bloggaamista syksyn osalta, olihan minulla läppäri. Ja uuden puhelimenkin sain parin viikon päästä. 

Bloggaamiseen tuli uutta intoa, joka ei vielä ole ehkä siirtynyt blogiin saakka, kun sain ensimmäisen järjestelmäkamerani syntymäpäivälahjaksi. Kuvia on tullut otettua kahdessa kuukaudessa monta tuhatta ja pikkuhiljaa sisälläkin alkaa onnistua muutkin kuin "auto" asetuksilla otetut kuvat. Mutta läppäriä mulla ei ole ollut nyt kuukauteen. Se on kuulemma Saksassa huollossa. 

Ja nyt sen oikean viimeisen postauksen kirjoittaminen ja kuvittaminen hankaloitui tänään. Jekku nimittäin päätti kylvettää puhelimeni. Kylvystä karannut pikkumies haki puhelimeni eteisestä ja heitti komealla kopsauksella kylpyammeen pohjaan. Onni oli, että olin tapahtumahetkellä itse suihkussa ammeen vieressä ja sain samantien puhelimen sammutettua, pikakuivattua sekä riisiin kuivumaan. 

Joten, ensi vuodelta odotan, että läppärini tulee ehjänä vihdoin huollosta, blogi päivittyisi useammin kuin 5 kertaa kuussa. Tuhotaapero kasvaisi pois tuhoiästä ja keskittäisi uteliaisuutensa johonkin muuhun kuin tuhoamiseen ja sotkemiseen. Nyt blogi hiljenee (taas) loppuvuodeksi, mutta tauko tuskin on pitkä. Tiistaina alkaa arki, vaikka Elpulla onkin vielä ensi viikko lomaa päiväkodista.

Vähän harmittaa etten pääse päivittämään edes instagramia. Mutta kiitos pikkusiskolle, että sain kirjoittaa tämän postauksen hänen läppärillään. :) Tämän postauksen kaikki kuvat on muuten Elpun ottamia.

Toiveikasta ja onnellista vuotta 2018 teille kaikille! 

Mihin maskoteilla on kiire?

Kauppakeskuksissa on paljon tapahtumia pitkin vuotta. Usein näissä tapahtumissa on ohjelmaa myös lapsille. Yksi tunnetuimpia lienee Riitta ja Ti-Ti Nalle kavereineen. Meidän kauppakeskuksessa oli tämän joulukauden avajaisissa Kikattava Kakkiainen, josta koitui lapsille pieni pettymys, joka jäi vähän ihmetyttämään minua.

Lasten serkku tuli meille perjantaina ja olin päättänyt viedä lapset lauantaina uimahalliin. Samaan aikaan huomattiin, että kauppakeskuksessa on joulunavaus ja siellä on Kikattavan Kakkiaisen disko sekä joulupukki muorinsa kanssa. Lapset katselivat tapahtumalehtistä ja ihmettelivät miksi siinä on Kakkiaisen kuva. Sitten Elpu ja serkku rallatttivat kilpaa kumpi tykkää Kakkiaisesta enemmän. 

Muutin lauantain suunnitelmaa ja suuntasin lasten kanssa lounaan jälkeen kauppakeskukseen. Paljastin autossa, että mennään katsomaan Kakkiaista ja Joulupukkia. Auto täyttyi heti iloisista rallatuksista ja odottavasta jännityksestä. Elpu uhosi koko matkan halaavansa ja antavansa pusun kakkiaiselle.

Oltiin paikalla kun disko alkoi, mentiin ylätasanteelle,  jotta lapset näkisivät jotain, koska luonnollisesti lavan edessä oli tungosta. Viimeisen laulun aikana Citykani ilmoitti,  että kun kaikki kuitenkin haluaa, niin nyt saa tulla lavan eteen halailemaan. Nappasin Jekun rattaisiin samantien ja kiiruhdettiin alas jonoon, johon tuli perheitä meidän jälkeenkin.

Pidin huolen ettei lapset etuile muita ja päästiin yllättävän nopeasti lähelle esiintyjiä. Tapahtuman juontaja ilmoitti mikrofoniin, ettei ole aikaa yksityiskuviin, vaan nyt halataan nopeasti ja vanhemmat voi ottaa kuvansa kauempaa. Tungos esiintyjien ympärillä hälveni, hoputin lapsia menemään reippaasti kohti Kakkiaista ja päästiin kosketus etäisyydelle. 

Kaikkiainen käänsi selkänsä ja poistui paikalta. 

Ihan oikeasti.

Elpu katsoi minua surkeasti, pettyneenä ja itku ihan tulossa. Meidän vieressä oli kaksi lasta ja takaani tuli tuttu äiti kahden lapsensa kanssa. Jonossa oli 7 lasta, jotka kaikki olisivat varmasti mahtuneet halaamaan Kakkiaista ja Citykania samalla kertaa, mutta ei. Maskotti käänsi lapsille selän.

Tiedättehän sen, että oman vuoron jonottaminen ei ole lapsille mikään itsestäänselvyys. Ja varmasti kaikki lasten kanssa aikaansa viettävät tietävät kuinka isosti lapset tuntevat. He innostuvat täysillä, he odottavat ja he muistavat. Lapset myös pettyvät isosti. Ja mielestäni tällaisessa tilanteessa pettymys oli turha. 

Että kertokaa minulle, mihin niillä oli niin kiire, että viimeiset lapset sai jäädä itku kurkussa vilkuttamaan maskottien poistuville selille?  Juuri ennen tätä kerrottiin että Joulupukki on ylhäällä ja keppihevoskisat on alkamaisillaan. Ja lavan ohjelmista tulee tunnin tauko. Että ei ainakaan roudareiden ja seuraavan esiintyjän takia ollut kiire. Vaan mihin? Älkää sanoko että tauolle, koska kaikki asiakaspalvelunammattilaiset hoitavat asiakastilanteen loppuun ennen kuin kääntävät selkänsä ja häipyvät tauolle.

Miksi pitää antaa ensimmäisten 35 perheen halata ja jättää viimeiset 3 halaamatta? Eikö tähänkin päde reilunpelin henki "kaikki halaa"? Vai eikö meitä nähty? Elpu nyt onkin niin pieni ja Kakkiaisella varmaan huono näkyvyys puvustaan, että en ihmettelisi jos häntä ei nähty. Mutta serkku on paljon pidempi ja siinä oli vielä muutama muukin, eikö heitäkään nähty? Olisiko minun pitänyt vaan sanoa lapsille, että juoskaa kiinni?

Meidän lasten harmin pelasti lasten mielikuvitus ja tilanne taju. Serkku päätti, että Kakkiaisella oli varmasti kova kiire vessaan, mille sitten naurettiin ja mentiin katsomaan Joulupukkia, joka ei karannut kesken jonotuksen. Lisäksi päivän kohokohta, eli uiminen, oli vasta edessäpäin.

Oletteko te pettyneet ostoskeskuksissa tai muualla julkisissa tapahtumissa vieraileviin maskotteihin? Mihin niillä on kiire? 

Kohti joulua: Joulun todellinen taika

Tervetuloa seuraamaan Kaksplus blogiverkoston tyttöjen omaa joulukalenteria. Päivittäin eri bloggaajat julkaisevat jouluaiheisia postauksia, joiden matkassa pääset fiilistelemään joulun tunnelmaa jokaisena päivänä aina jouluaattoon asti. Laita tonttulakki päähän, ota kuppi kuumaa glögiä ja inspiroidu siitä miten valmistella joulua yhdessä lapsen kanssa tai löydä ideoita omaperäisiin itsetehtyihin lahjoihin. Testaa jouluherkkuja maistuvilla resepteillä tai pongaa vinkit onnistuneisiin joulukorttikuviin.

Jouluaattoon on enää kolme yötä. Vielä on aikaa panikoida ja kerätä stressiä. Onko lahjat hankittu ja paketoitu? Muistitko joulusiivouksessa myös sen keittiön nurkkakaapin johon tuskin kukaan jouluna kurkistaa? Mitkä vaatteet aattona päälle? Onko joululomareissuun pakattavat vaatteet jo pyykätty?  Koekinkkuja on jo paisteltu ettei vaan juhlakinkku epäonnistu. Kiirettä riittää ja tekemistä on vaikka muille jakaa.

Kaiken tämän häsellyksen keskellä saattaa unohtua se mistä joulussa oikeasti on kyse. Mistä voit löytää joulun taian kaiken kiiren keskellä?

Pysähdy.

Katso ympärillesi.

Kynttilät ja jouluvalot tuovat ihanasti joulun tunnelmaa. 

Glögin, piparien ja muiden jouluherkkujen valmistelemisesta leijailee joulun tuoksu. 

Kuusen alla saattaa olla jo kasa lahjoja. Ne saa lasten silmät säihkymään. Sieltä sitä joulun taikaa kannattaa etsiä: lapsista.

Minä annan sinulle pienen kauniisti paketoiden lahjan. Et tiedä mitä sen sisällä on. Etkä voi ravistaa sitä tai koputtaa, et edes ottaa käteen arvataksesi mitä siellä on. Minä annan sinulle lahjaksi joulun taikaa kun 

hymyilen, ehkä tervehdinkin, kun kävelet vastaan kadulla. 

päästän sinut yhden kaakaopakettisi kanssa oman täyteen ahdatun ostoskärryn ohi kassajonossa.

kiitän bussikuskia ja kassaneitiä.

Arvaatko näistä esimerkeistä missä se joulun todellinen taika on? Se on sinussa itsessäsi. Ja sitä saa kun sitä antaa. Hymyllä pääsee jo hyvin alkuun.

Ja ihan vinkkinä vaan siltävaralta, että kuitenkin ennen jouluaattoa ja Joulupukin kuumaalinjaa lastenohjelmineen tarvitsette pienen lepo- taikka työrauhan, voi lapsia muistuttaa Joulupukin vaativasta työstä ainakin Netflixin välityksellä.

Arthur Christmas saa meidän perheen molemmilta aikuisilta vahvat suositukset. Uudenlainen tarina Joulupukista, jossa tärkeä opetuskin. Meidän kolmevuotiaan keskittyminen ei riittänyt aivan loppuun saakka, mutta todellakin suosittelen!

Netflixistä löytyy aito Joulupukki ja Noitarumpu. Frozen aiheisia lyhyt elokuvia on useampia mm. Frozen kuumnetta 8 min, Olafin jouluinen seikkailu 22 min.

Vähän isommille lapsille, mun lemppari elokuva Viisi Legendaa, joka ei nyt varsinaisesti ole jouluelokuva, mutta sielläkin Joulupukki seikkailee. Ja tietysti Anastasia, joka myös tulee jouluisin usein telkkarista.

Taianomaista joulunaikaa kaikille! 💝

Eilisen luukusta paljastui vinkkejä lasten kanssa askarteluun löydät ne Kiljusten blogista ja huomisen luukku paljastuu Snow One Like You - blogiin. 

Joulukalenterimme löydät myös instagramista #kakspluskohtijoulua