Voi saisipa tätä puhelimen kirkkautta vielä asteen verran pois. Vaan kun ei saa. Nukkumistila tekee koko näytöstä harmaan mustavalkoisen, se auttaa vähän.
Torkutin. Tai no painoin 6.15 torkkua heti, kun löysin puhelimeni ja 6.20 kellon soidessa nyt alan sitten kuitenkin kirjoittaa, mutta puhelimella. Kirppu nukkuu poikittain vatsani päällä ja läppäri on valmiina sohvalla odottamassa joten.... Näillä mennään.
Ajattelin eilen, ettei mun aina tarvitse kirjoittaa aamusta ja heräämisestä, vaan voisin tänään kirjoittaa taaperon puheesta sekun kehittyy nyt hurjaa vauhtia. Mutta nyt kerron teille aivan oudosta unesta joka alkoi klo 5 jälkeen. Ehdin säikähtää, että joutuisin heräämään Kirpun kanssa jo viideltä, mutta onneksi hän jatkoi unia vaipanvaihdon jälkeen.
On aamu. En tiedä mitä kello on, mutta aletaan valmistautua kouluun ja päiväkotiin. Anoppi ja appiukko suunnittelevat päivän ruokatilausta ja soittavat keräyspalveluun, että tuplataan perunoiden määrä. Vessan pönttö on keittiössä ja olen sitten siinä asioilla.
Alan pukea lapsia ja puhelin soi, en kuule kuka se on, mutta vastaan ja kerron puolen tunnin tai 45min päästä olevan parempi hetki. Tämä paikka missä ollaan ei ole meidän koti vaan joku koulu. Mutta aula on meidän kodista. Ollaan valmistauduttu lähtöön koko aamu. Katson kelloa ja säikähdän miten se voi olla jo yli 11. Eihän tässä ole enää mitään järkeä viedä lapsia päiväkotiin.
Sitäpaitsi molemmat päiväkotiin lähtevät lapset ovat nukahtaneet haalareidensa päälle eteisen lattialle. Päätän kuitenkin viedä heidät. Kirppu juoksee karkuun koulunliikunta saliin, jossa on kaikki päiväkodin lapset ja aikuiset piirissä haalareiden kanssa pukemaasa ulkovaatteita. Lisäksi salissa on muutakin vierasta henkilökuntaa.
Yhden vieraan aikuisen näin jo aikaisemmin kun hän tuli taloon. Hänen ainoa vaatetuksensa on muumivaippa ja paita. Hän on varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja toivon hänen pukeutuneen vaippaan ainoastaan, jotta pienet taaperot tuntisivat hänet tutummaksi. Silti ihan omituista.
Koko unessa ei ole mitään järkeä. Ja nyt kun sen on kirjoittanut tuntuu ihan hölmöltä että edes kirjoitin sen. Muistan unesta vain oman hätäni, kun tajuan että aikaa on kulunut aivan liian kauan ja aamupalan sijaan pienet ovat myöhästyneet jo lounaaltakin. Onko omilla appivanhemmilla jokin oma unimerkitys?
Nyt kello on 6.38 ja minä laitan silmät kiinni. Odotan 7.05 herätystä tai Kirpun heräämistä. Yläkerrassa kyllä kolisteltiin jo, että saattaahan koululaisetkin herättää minut aikaisemmin....
En ehdi nukahtaa, pienet heräävät ja kuumemittari paljastaa, että "kaikkien kasiaamun" sijaan meillä on kotipäivä ja vain yksi lähti kouluun.
Lähetä kommentti
Ihana yllätys, kiitos kommentista !