2.luokkalaisen ensimmäinen varainkeruu

Meidän koululainen tuli koulusta kotiin ja heitti minua kahdella vihreällä kangaspussilla. Mietin hetken, että mitä ihmettä nyt taas, mitä nämä on ja mitä minä niillä teen. Kun oma koululainen vastasi tuttuun tapaan olkiaan kohauttaen "en mä tiiä". Kysyin samaa sitten hänen luokkakaverilta, joka vastasi samaan tyyliin jotain myymisestä. Ja sitten hitaat piuhat aivoissani yhdistyivät. 

Tosiaan kakkosluokkien varainkeruukamppiksesta oli puhetta jo elokuussa ja koska kakkosluokilla on yhteinen tili, myös varainkeruuta varten oli tehty kakkosluokkien vanhemille yhteinen whatsapp ryhmä. Ensin siis laitoin viestiä oman lapsen luokan vahempien whatsappiin ja sitten pääsin myös toiseen ryhmään. Onneksi sinne on tullut lisää vanhempia minun jälkeenkin, en ollutkan ainoa joka on unohtanut tämän.

Pusseista paljastui molemmista yksi kuvasto ja tilauslista ja toisessa oli vielä lisäksi malliviuhka sukista! Okei, myydään sukkia. Se onkin kätevää, koska sukkia tarvitaan aina. Nopea kuvaston läpi selaaminen kesti vähän pidemmän tovin. Olin sittenkin aika vaikuttunut näistä tuotteista. Malliviuhkasta tuli ajastus pelkästään sukista, mutta kuvastossa oli muitakin tuotteita.

Jarx on mulle ihan uusi tuttavuus, mutta malliviuhkan perusteella ainakin sukkien materiaalit on laadukkaita. Oli teknisempää sukkaa ja villaa erimuodoissa sisältäviä sukkia. Kuvastossa jo lukee pesuohje, että voi valita tuotteet senkin perusteella saako niitä laittaa kuivuriin vai ei. Olen nyt vuoden sisällä kutistanut pesussa yhdet omat villasukat ja puoliskoni villatakin - 9 vuotta meni ilman villavahinkoja. 

Omaksi lemppariksi löytyi heti pipot ja huopatossut sisäkäyttöön. Erikoisempiakin tuotteita löytyy kuten hopeasukka. Me ei olla vielä päätetty otetaanko mulle tossut vai pipot lapsille vai sittenkin puoliskolleni sukkia. Onneksi kamppanja aika oli suunnilleen kuukausi, joten ehditään vielä miettiä.

Ykkösluokalla varainkeruu aloitettiin myyjäisten merkeissä, mutta silloisiin hattara-avoihini ei mahtanut edes se myyjäisten päivämäärä, että olisin osannut mennä sinne ostoksille. Ei siis puhettakaan, että olisin ymmärtänyt sinne jotain leipoa tai muuten viedä myyntiin luokkien kassaa kartuttamaan.  Sovittiin, että ne jotka ei syystä tai toisesta halunneet / ehtineet / jaksaneet / pystyneet osallistumaan myyjäisiin maksoivat 10€ luokkien tilille.

En ole vielä päässyt täysillä mukaan tähän koululaisen vanhemapana olemiseen. Unohdin kokonaan ekaluokan vanhempainillan ja nyt jostain keskustelun pätkästä tuli mieleen, että onkohan nyt kakkosluokkienkin vanhempainilta sitten ollut jo. Noh, henkilökohtaiset opekeskustelut olen onneksi kaikki muistanut sekä koululaiselta että eskarilta. Päiväkotilaisen Vasu onkin vasta marraskuussa. Jospa nyt tänä vuonna ehdittäisiin ja muistettaisiin myyjäisetkin - sikäli kuin sellaiset järjestetään.

Joulumyyjäiset olivat aikoinaan mun vanhassakoulussa iso juttu ja meidän isi ja äiti oli isosti mukana suunnittelemassa ohjelmaakin. Isillä oli silloin mainostoimisto ja hän teki ison onnenpyörän isosiskoni luokalle. Minun luokalle hän teki onginnan ja se oli (ja on edelleen) ainakin omasta mielestäni maailman hienoin onginta ikinä. Levystä tehtiin polvenkorkuiset laidat, jotka kaikki olivat n. 2m pituisia. Tietenkin ne teipattiin sinisiksi ja muistaakseni niissäkin oli kalojen kuvia ja ne oli leikattu aaltoje muotoon.

Neljästä laidasta muodostui allas, joka täytettiin erikokoisilla, -värisillä ja -muotoisilla kaloilla. Mun lemppari oli polvenkorkuinen valas, jolla oli myös vesisuihku. Niiden evät toimivat jalkoina, joiden varassa ne pysyivät pystyssä. Onkina toimi harjanvarret, siimat oli pyykkinarua ja koukkuna oli auki väännetyt klemmarit. Äiti oli mukana iltaisin, kun talkoovoimin tehtiin luokissa karkkipusseja palkinnoiksi. 

Kaivoin viime talvena jo Jyväskylän kaupungin numeroita, että oliskohan nykyään suljettuun Cygnaeuksen kouluun mitenkään mahdollista päästä tutkimaan, löytyisikö ne alkuperäiset altaan reunat ja kalat vielä sieltä. En tosin tiedä onko ne käyttökunnossa, mutta olisihan se nyt aika siistiä, että meidän luokan vanha onginta saataisiin Nupun luokalle.

Jännä nähdä, minne nämä sitten kutosluokalla lähtevät!

Millaisia varainkeruukamppanjoita teidän koululaisilla (tai lasten harrastuksissa) on ollut? 

6 kommenttia

  1. No, sukat, pipot ja tossut, erityisesti sen hintaisia, mitä sieltä kuvastosta näin, ovat vielä helppo juttu. Niitä pääsee sentään myymään Suomessa talven suussa suht helposti. Yhden tuttavani luokassa lapsille annettiin myyntiin vessa- ja talouspaperi hintaan 15-20€, settinä 30€. On se kivaa myydä ylihintaista vessapaperia naapureille ja sukulaisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie oon kuullut et jotkut myy noita wc- ja talouspapereita, mutta en tiedä yhtään millasia määriä ja millä hinnalla. Nyt nään vaan mielikuvan meidän eteisestä täynnä wc- ja talouspaperipakkauksia, jotka pitäisi saada toimitetuksi, aika ison tilan veisivät. :D

      Poista
  2. Meillä myös sukkamyyntiä. Tosin eri sukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. minäkin ostin viime syksynä jonkun joukkueen hyväksi miehelle gutzin sukkia :D

      Poista
  3. muistan kun lapsena myytiin aina keksejä ja toffeeta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. varmaan kakkutukkua :D On muuten ihan parhaita keksjä! mie aina tilaan jos jollain tutulla on kakkutukkua :D

      Poista

Ihana yllätys, kiitos kommentista !