Painokontrolli

Pikku-Ukko on pian kahdeksan viikkoinen ja neuvolakäyntejä on takana jo neljä. Ensimmäisellä tarkastukella käytiin äitiysneuvolan puolella viikon ikäisenä. Siitä kerrasta ei kirjattu neuvolakorttiin mitään. Toinen kerta oli kahden viikon iässä lastenneuvolassa ja itseasissa silloin vasta saatiin koko neuvolakortti. Kahdessa viikossa oli pituutta tullut kolme senttiä ja pään ympärykseenkin sentti. Silloin totesin, että hyvästi vastasyntynyt.

Neljäviikkoisena oli ensimmäinen neuvolalääkäri, jossa taas katsottiin samat jutut, kuin sairaalan kotiinlähtötarkastuksessa. Kaikki kunnossa. Pituutta oli tullut reilut kaksi senttiä ja päänympärykseen tasan kaksi. Mutta tuolla kertaa painoa oli tullut vaivaiset 65 grammaa kahteen viikkoon. Otettiin paino myös imetyksen jälkeen jolloin se nousi 710 grammaa.


Tuon ensimmäisen punnitsemisen jälkeen heti kyseltiin tuntuuko musta, että maitoa kuitenkin nousee ja onko vauva yleisesti ottaen tyytyväinen vai minkälainen. Itse en osannut olla maidontulosta huolissani ennen tuota keskustelua, jonka aikana imetin. Onneksi puntari sitten näytti huomattavasti parempaa lukua. Painokontrollikäyntiin saatiin kuitenkin aika.

Tuonne neuvolalääkäriin vein omana huolena reilun viikon jatkuneet iltakiukut joiden epäilin johtuvan vatsavaivoista. Tai niin oletin koska pierujumpan ja vatsahieronnan jälkeen usein vauva nukahti. Koska Elpu on allerginen pelkäsin tietysti näidenkin olevan allergiaoireita. Mietin mitä olen syönyt ja voisiko joku niistä olla syypää itkuihin.

Neuvolasta todettiin, ettei se meidän taustoilla mikään ihme olisi, jos vauvakin olisi allerginen. Vielä ei epäillä mitään, enkä aloittanut mitään imetysdiettiä. Eri asia jos painokontrollissa ei paino olisikaan nousut, sitten pitäisi miettiä onko ravinnon imeytymisessä jotain ongelmaa. Kotona tietysti murehdin vielä allergiaepäilyineni, kunnes ne pitkäjaksoiset huutelut vain loppuivat vähän tuon neuvolakäynnin jälkeen. Nyt en enää epäile jatkuvasti allergiaa vauvalla, vaikka saattaahan niitä oireita tulevaisuudessa tulla.


Painokontrolli oli perjantaina ja nyt painoa oli tullut lisää 1035 grammaa verrattuna siihen edellisen käynnin ensimmäiseen punnitukseen. Pituuttakin oli tullut 1,7cm. Niin se vain vauva kasvaa joten huoli pois sen osalta. Neuvolakortissakin lukee: "Paino noussut hyvin täysimetyksellä. Vauva on tyytyväisempi, hymyilee ja ääntelee vastavuoroisesti." Seuraava neuvola on parin viikon päästä tasan kahden kuukauden ikäisenä.

Terkkari tarkasti myös Ukon ihon kauttaaltaan. Poskissa on vähän rosoista ihottumaa, saman kaltaista mikä Elpulla muuttui maitoruveksi. Kaikkialta muualta iho on harvinaisen siisti ja samenttinen. Varsinkin kun vertailukohteena on Elpun kurjat ihottumat. Terkkari arvelee vauvallakin olevan tosi herkkä ja atopiaan taipuva iho, niin kuin meillä kaikilla muillakin. Olen nyt laittanut Elpun perusvoiteita Ukon poskien kuivuutta helpottamaan. Kenties se johtuisikin vaan syksyn viilenneestä ilmasta.

Kädet on löytyneet ja ne onkin usein suussa tai matkalla sinne. Myös mun hiukset ja kaulakoru on monesti pienten sormien välissä. Ja toden totta, vauva hymyilee nykyään paljon oikein leveästi, kun hänelle höpöttää. Varsinkin isi saa Ukon hymyilemään ja jonkinlainen nauruntynkä kuultiin myös!


Edelleen vauva nukkuu paljon, hereillä olo jakso ajoittuu tottakai Elpun päiväunien aikaan ja illalla on havaittavissa pienehköä iltatankkausta ja välillä iltakiukkua, varsinainen sylivauva. Öisin vauva syö kai kaksi tai kolme kertaa, en ole jaksanut joka kerta kelloa katsoa, hyvä kun muistan kummasta olen viimeksi imettänyt. Jostain syystä en aina herää edes Ukon huuteluihin vaan puoliskoni on pari kertaa joutunut herättämään mua. Jotenkin se huikailu hukkuu uneen.

Kaikki vaunu- ja automatkat Ukko on tähän saakka nukkunut, niin että kerhossa ja puistossa saan keskittyä edelleen täysillä Elpuun, eikä hänen ole tarvinnut kärsiä äidin huomion puutteesta muuten kuin imettäessäni vauvaa. Toki välillä tuntuu, että juuri silloin sattuu ja tapahtuu kaikista eniten ja pitäisi koko ajan päästä syliin, tai sitten pitäisi mennä perässä katsomaan mitä jossakin on  piilossa. Suurin osa imetyshetkistä on kuitenkin ollut ihan rauhallisia Elpun leikkiessä omiaan tai katsellessa pikkukakkosta.

Nyt ollaan kaikki kolme flunssassa. Luulen että Elpu sai  sen viikko sitten lauantaina HabiKidsistä ja tartutti pusuillaan minuun ja vauvaan. Ukko on nukkunut pari yötä sitterissä, jotta asento olisi hiukan kohompi ja henki kulkisi paremmin. Meidän nenäFriidan osat on yksitellen kadonneet ja vasta perjantaina muistetiin ostaa uusi. Rotarokotteen Ukko sai painokontrollikäynnillä, vähän etuajassa. Saa nähdä tuleeko siitä oireita.


Jos flunssaa ja sen takia sisällä vietettyjä päiviä ei lasketa, niin arki on edelleen parasta. Eikä me oikeasti olla oltu koko päivää sisällä kuin torstaina ja perjantaina jos neuvolassa käyntiä ei lasketa. Olen vain istuttanut Elpun kärryn kyytiin pyörän sijaan ja lenkillä on käyty juuri sen matkaa että Elpu nukahtaa.

Lauantaina uskaltauduttiin kauppakeskuksen synttäreille katsomaan Ti-ti-nallea ja pomppimaan pomppulinnaan ja tänään oli Ukon kummitädin synttärit. Tarkoitus olisi lähteä tulevalla viikolla kerhoihin ja Elpua odottaa myös ensimmäinen yökyläily kummitädillään!

pssst! Jälleen kerran kiitos kuvista kuuluu ihanalle Annitädille :)
Ukko oli kuvaushetkellä päivää vailla viisi viikkoinen.

4 kommenttia

  1. Apua! Vauvat oikeesti kasvaa nopeasti! :D Hui! Kauhen jännä oli lukea tätä postausta. Mulla on enää 8 viikkoa laskettuun aikaan, enkä oikeastaan tiedä vauvojen kehittymisestä yhtään mitään. Kiva, että kirjoitat tälläisia postauksia, koska näistä saa konkreettisemman kuvan siitä, mitä odotettavissa on. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla että kiinnostaa! :) kiva kun kommentoit, pitäisikin taas käydä sun kuulumisia kurkkimassa :)

      Poista
  2. Voi elämä miten suloinen tuo pikkuinen oikein onkaan!!! <3 Ja mielettömän hyviä syöttöpunnituksia, tuskin tarvitsee noiden lukemien jälkeen epäillä maidon riittävyyttä. Nuo allergia-asiat tuovat kyllä kuvioon oman ja minulle täysin vieraan jujunsa, mutta toivotaan, ettei ole tällä kertaa niistä kyse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu terkkari ja lääkäri vähän naureskelivat samaa punnituksen jälkeen ja oli mieskin aika ihmeissään... :D ole vain rauhassa onnellinen ettei ole allergioista kokemuksia :) aika näyttää, mut samaa toivotaan :)

      Poista

Ihana yllätys, kiitos kommentista !