Johan on taas ongelmat

Kello on kakskytviis vailla keskiyön. Imetän taaperoa ja yritän samaan aikaan kirjoittaa läppärillä. Onnistuu yllättävän hyvin. Makuuhuoneen diffuuserissa pöhisee laventelin kaverina melkein neljävuotiaan valitsema Stressaway.

Haluaisin antaa sormien juosta näppäimistölle vapaata ajatusvirtaa siitä mitä kuuluu just nyt. Toisaalta postausluonnoksia on ihan älyttömästi. 117 siis suorastaan järjettömästi! Vanhimmat luonnokset ovat kuitenkin olleet tuolla jos ei 2014 syksystä niin ainakin jo vuodesta 2015. Kyllä aivan sieltä blogin alusta asti!

Luonnoksissa kummittelee Kirpun 1v postaus, mistä en ole kirjoittanut mitään! En yhtä ainoaa tukisanaa! 1v kuvia otettiin kyllä heti samana päivänä jolloin hän täytti sen yksi. Ja iso ilmapallo on edelleen tuolla piilossa, jotta se pysyy ehjänä juhliin asti ja sen kanssa saadaan otettua lisää kuvia.

Mutta en voi ottaa kuvia, koska mun muistikortti on täynnä! Miten tässä näin kävi. Puoliskoni kuitenkin osti tuon kortin mulle kesällä 2020, oltiin juuri muutettu uuteen kotiin, eli tuohon mistä muutettiin nyt tammi-helmikuun vaihteessa tänne nykyiseen kotiin. 

Haluaisin kirjoittaa blogia ja käyttää aikani niin, että lasten ollessa kotona, saisin vain olla lasten kanssa. Räpsiä heistä valokuvia omissa puuhissaan. Haravoida nurmikkoa ja ihmetellä mitä kaikkea lumen alta on paljastunut. 

Mutta en voi. Mun pitää pyykätä. Pyykkiä on ihan liikaa. Ja sitten kun jaksan pyykätä, en todellakaan jaksa enää viikata! huoh. Ja koska en ole jaksanut viikata, en halua pestä enempää pyykkiä. Ja nyt olen lykännyt tätä touhua tällä verukkeella jo aika monta päivää. Pitäisi vaan ottaa ja viikata ja sitten laittaa se pyykkikone päälle ja sillä aikaa kun se pyörii, ehtisin ihan hyvin istuskella reilun tunnin läppärillä kirjoittamassa tai käymässä läpi mm. neljännen raskauden masukuvia. 

Nyt kun olen julkaissut neljännen synnytyskertomuksen, olisi kiva päästä julkaisemaan myös vertailuni joka kulkee otsikolla "Kaikki raskauskiloni". Tuo postaus sisältää taulukon painon kehityksestä kaikkien raskauksien aikana. Sitä oli mielenkiintoista tehdä, mutta sitä varten pitäisi myös saada tuo neljäs raskaus julkaistua, jotta voisin sitten etsiä kaikista raskauksista mahakuvia suunnilleen samoilta viikoilta.

Nyt mulla luppasee jo silmät kiinni ja tämän kirjoittaminen kesti kymmenisen minuuttia. 

Oon ylpeä siitä, että sain kaikki 2022 kuukauden top3 postaukset julkaistua ennen, kuin lumet sulivat. Mutta muuten en oikein nyt pysy perässä tavoitteellisuudessani ja todellakin tämä on huonoa kalenterin käyttöä.

Huonoa ajankäyttöä on myös yrittää kirjoittaa postausta vaikka pitäisi nukkua.

Hyvää yötä siis! 

Maaliskuu 2023

Maaliskuun alkaessa oltiin asuttu ensimmäinen kuukausi uudessa kodissa, josta olen ehkä jo ennenkin sanonut, että kyllä se nopeasti kodiksi muuttui - kaaosta myöten. Mutta mun kaaoksensietokyky ei lainkaan parantunut muuton yhteydessä. Kenties päin vastoin, kun oli toiveita, että vanhat tavat jäisivät vanhaan kotiin ja uudessa kodissa aloittettaisiin niin sanotusti puuhtaalta pöydältä - uusi alku. 

Hiihtoloma oli heti maaliskuun alkuun ja Kirpun 1v synttärijuhlien sijaan hiihtoloma päättyikin sairasteluun. Ihan niinkuin se helmikuun vatsatauti ei olisi ollut tarpeeksi kaukana. Noh ei se mitään, saatiin me maaliskuussakin vatsatauti sairastettua, vaikka hiihtolomalla olikin vain kuumeilua ja flunssaa. Ja toisin kuin helmikuussa, tällä kertaa tauti ei ohittanut aikuisia.

Mutta jotta elämä ei olisi pelkkää huolta ja kurjuutta, niin mahtui maaliskuuhun mukaviakin juttuja!

Kuten se että, kevät alkoi virallisesti tehdä tuloaan ja Ässän kanssa päästiin jo muutaman kerran pyörällä päiväkotiin. Vaikka olihan se toki koomista, että ensin mentiin pari päivää pyörällä ja sitten pari päivää pulkalla ja kertaalleen  mentiin myös aamulla pulkalla ja kotiinpäin pyörällä. Onneksi pulkka ja pyörä kulkevat vuorotellen ihan hyvin rattaiden kyydissä.

Ollaan myös kokeiltu Jekun kanssa itsenäistä eskariin lähtöä. Nyt kun eskari ei ole enää kävelymatkan varrella päiväkodille mennessä, olen lähtenyt Ässän kanssa päiväkodille ja sanonut Jekulle, että lähde kävelemään koululle, kun mikron kello on 0750. Mikron kello on 2minuuttia edellä. Tämä on toiminut tosi hyvin, tai siis Jekun kanssa se on toiminut tosi hyvin. Hän on ehtinyt tasan kahdeksaksi koululle kyllä, mutta minä en. Eskareilla on vielä käytössä ne sähköiset lätkät, joilla lapsi merkitään saapuneeksi ja haetuksi, joten sen verran häntä vielä pitäisi saattaa. Vaikka se tuntuukin ihan hölmöltä, kun hän olisi varmasti paremmin ajoissa, jos saisi kulkea itsenäisesti.

Saimme maaliskuussa myös yövieraita ja ensimmäistä kertaa meillä oli hoitolapsia koko viikonlopun ajan! Aikaisemmin meillä on ollut lähinnä Nupun kavereita yhden yön kylässä, mutta nyt saatiin lasten serkut perjantaista sunnuntaihin ja kaikki meni hyvin. Vaikka kerroinkin minkälaisia kahnauksia lapsilla keskenään välillä tuli, ne ei todellakaan ole mittari sille oliko viikonloppu onnistunut vai ei. Näitä ihan samoja kahnauksia ja tunteita opetellaan käsittelemään, jos oltaisi oltu vain päivävierailullakin. Ryhmädynamiikan kehittymistä on myös mielenkiintoista seurata sivusta.

Kiitokseksi viikonlopusta sain kukkakimpun, josta olikin iloa yllättävän pitkään! Vaikka laitoin maljakon olohuoneen pyödälle, kukat saivat olla aika rauhassa myös taaperon sormilta. Vauvavuosi tuli päätökseensä maaliskuussa ja hurjan nopeasti se vauva vain kasvoi, taas kerran.  

Maaliskuussa alkoi myös Minustako yrittäjä? - valmennus. Yrittäjyys kiinnostaa enemmän kuin päivätyö - mutta kysymyksiä pyörii päässä edelleen jonkin verran. Pääsin myös tekemään pari sijaisuutta koululle.

Päällimmäisenä maaliskuusta jäi kuitenkin meileen aurinko ja sulat pyörätiet. Nautin talvesta, nauttisin enemmän jos omistaisin sukset. Mutta nyt maaliskuussa totesin, että onpa kiva kun tulee kevät! Jännä nähdä mitä kaikkea täältä pihalta löytyykään lumien sulettua! Ainakin alppiruusun lehtiä luulin näkeväni. Ja lapset varmaan odottavan että saadan lumet pois trampoliinilta.

Millainen oli sinun maaliskuu?

Oho, ei se vesi ollutkaan niin halpaa!

Maalikuussa tottakai, odotin suurella uteliaisuudella ensimmäistä sähkölaskua. Saatiin muutettua meidän 2022 toukokuussa uusittu, heinäkuussa 22 voimaantullut, määräaikainen sähkösopimus tänne uuteen kotiin. Ja asiaa selvitellessäni asiakaspalvelijakin alkoi nauraa, että oho onpas teillä hyvä sopimus! Joo, sikski me haluttiinkin ottaa se mukaan tänne uuteen kotiin.

Muutaman kerran puoliskoni on katsellut pörssisähköä, mutta edelleen päivän keskiarvohinta on ollut noina päivinä yli 9snt/kWh ja meidän oma soppari on vielä mukavasti vähemmän, niin ollaan ihan tyytyväisiä. Siirtelin myös rahaa jemmatilille laskuja varten ja täytyy sanoa, että eihän nuo laskut nyt kivoja olleet, mutta eivät yllättäneet. Vertailuna aikaisemmin meillä on sekä sähkö & ylihintainen siirto olleet kuitenkin yhdessä n.80€, niin nyt ei riitä edes tuon tuplaaminen.

Tämä oli toki odotettavaa, muutimmehan kerrostalosta, jonka lämmityskustannukset oletettavasti sisältyivät vuokraan, sähkölämmitteiseen omakotitaloon. Sähköstrategiani onkin maksaa lämpimän kauden sähköistä yhtä paljon, kuin nyt kylmän helmikuun ajalta. Eli käytännössä vertaan nyt maaliskuusta alkaen sähkölaskua helmikuun laskuun ja maksan erotuksen verran säästötilille jo valmiiksi ensi talvea varten. Ei sitten tarvitse sitten jouluna ihmetellä miten kiva on, kun on oma sauna, jota ei voi lämmittää. 

Sen sijaan ensimmäinen vesilasku minut yllätti. Meillä on viimeksi ollut vesimittari asuessamme rivitalossa, 79neliön kodissa. Tuolla vesimittarin lukema lähetettiin isännöitsijälle joka kolmas kuukausi. Ja meidän silloin nelihenkisen perheen vedenkulutus kolmelta kuukaudelta oli alle 60€. Kokemukseni mukaan on varsin yleinen käytäntö on maksaa vedestä 20€/kk/henkilö ja edellisessä kodissa maksettiin vuokran päälle 120€/kk vedestä.

Ajattelin, että jos meillä meni neljällä hengellä 60€ edestä vettä kolmessa kuukaudessa, niin vaikka meillä nyt kuudella hengellä menisi tuo sama 60€ veteen joka kuukausia, se olisi silti puolet vähemmän, mitä edellisessä kodissa. Noh. Ei riittänyt 60€ helmikuun vesilaskuun, joskin veden osalta jäätiin silti plussalle edellisen kodin vesimaksuun verrattuna.

Ollaan ajateltu että suurin vedenkulutus (ja sähkön) on lämpimät suihkut ja niitä ollaan kyllä rajusti vähennettykin. Helmikuussa toki saunottiin useamman kerran viikossa, mutta maaliskuussa vain kerran viikossa. Ja käytännössä en itse käy suihkussa muuta kuin saunan yhteydessä ja raivolöylyjen jälkeen mikään ei ole parempaa kuin peseytyä viileällä vedellä. Toki lapset kyllä läträävät vettä saunassa, oli se sitten jääkylmää tai lämmintä. 

Ehdotin lapsille vedensäästökampanjaa. Lähtöhintana pidetään tuota vanhan kodin 120€ vesimaksua. Siirrämme säästöpossuun rahaa sen verran mitä 120€ - vesilasku antaa myöten ja nämä rahat käytetään sitten koko perheen kylpyläreissuun tai ehkä kylpylä viikonloppuun, katsotaan nyt kuinka pitkäjänteisiä säästäjiä meiltä kuoriutuu. Nyt huhtikuun alussa en usko kenenkään enää muistavan koko vedensäästökampanjaan. Tästä jutellaan taas heti kun laskut saapuvat ja lasketaan paljonko saatiinkaan säästöön.

Nyt odotan taas uteliaana miltä maaliskuun veden- ja sähkönkulutus näyttävät .Oletan niiden olevan nyt pienemmät, mutta katsotaan mikä onkaan todellisuus, onnistuttiinko säästämään vielä mitään.