Viikko ja toinen

Taas on helmikuu jo puolessa! Eihän tässä pysy enää perässä. Viimeiset kaksi viikkoa ollaan oltu kotona, enemmän ja vähemmän kipeinä. Viime viikolla mun äiti oli meillä maanantaista torstaihin. Helpotti kummasti kun hän oli kotona Tuhinan kanssa sen aikaa kun kuskasin puoliskoani työharjoitteluun ja takaisin. Sain jopa jatkaa uniani hetken aikaa jos siltä tuntui. Ja muistin syödäkin paremmin kun oli joku muukin syömässä samaan aikaan.

Mun on pakko tehdä taas ihan perinteinen listaus viikonpäivistä kun muita tapahtumia miettiessä lyö ihan tyhjää ja näköjään puoliskollani myös.

Siispä viimeviikko

Maanantai mummu tuli jej! Ja mie sain matkustaa repsikan paikalla penkinlämmittimestä iloiten kun äiti ajoi! Kuskin lämmitin ei tietenkään toimi varmaan hajosi sillä hetkellä kun riemuissani hihkuin että "hei tässä on penkinlämmittimet!"

Tiistaina syötiin karjalan paistia ja tein taas uuden sosekokeilun possupaistia bataattia ja kesäkurpitsaa. Ja puoliskoni auttoi äitiäni pyykkien kanssa.

Keskiviikkona tehtiin ylijääneestä perunamuusista jauheliha-perunasose laatikko, kai se on ihan hyvä jos ei muuta muista niin että edes sen että on syönyt.


Torstai iltana äiti lähti kotiin, mutta ennen sitä hain puoliskoni harjoittelusta ja entisen työkaverini meille käymään.

Perjantaina tilasin Tuhinalle turvaistuimen. Ja puoliskoni työssäoppimisjakso päättyi.

Lauantaina ööööhöm nukuttiin varmaan koko päivä kun en taas muista.

Sunnuntaina Tuhina oli niin räkäinen että jäätiin kotiin kirkon sijasta.

Tuhina oli lämmin useamman päivän putkeen ja yski ikävän kuuluoisesti ja mulla nyt on tämä ikiflunssa päällä koko ajan nuutenkin. Skipattiin kaikki kerhot ihan suosiolla ja olihan mulla äiti seurana ja apuna täällä kotona niin ei edes seinät kaatuneet päälle. Saatiin pyykkivuorta pienemmäksi ja syötiin hyvin. Tiskikoneen tultua meidän toimiva tulovesiletkun liitin on ollut tiskikoneessa ja pyykkikone kokonaan kytkemättä joten vähän oli kertynyt tuo vuori taas.

Ostettiin myös vihdoin lamput meidän makkarin lamppuun, eihän se ollutkaan vasta kun 2kk katossa ilman lamppuja. Ja vaatehuoneeseen kans, sieltäkin poksahti valo ööö, edes muista kauanko sitten! 

Tällä viikolla

Maanantaina käytiin perhepuiston kerhossa ja oltiin siellä niin kauan, eli lähdettiin viimesinä, että puoliskoni pääsi koulusta ja käveltiin yhtämatkaa kotiin. Illalla isit meni pelaamaan lätkää niin me mentiin Tuhinan kanssa viihdyttämään serkkua reiluksi tunniksi. Tuhina kylläkin nukkui aika pitkän pätkän kun oltiin pihalla.

Tiistai on musta aukko, paitsi jos se on se päivä kun puoliskoni osti meille herkkuruokaa, siis oikeaa ruokaa vähän spesiaalimpaa sen jauhelihan rinnalla, ja kävi iltalenkillä. Sitähän minä en muista mitä me Tuhinan kanssa tehtiin.. Oltiin kotona. 

Ei kun mehän käytiin aamulla lääkärissä! Ja se ajanvaraustäti sai mut itkemään, varmaan vaikutti kyllä hormonitkin... Käytiin tarkistamassa ettei Tuhinalla ole korvatulehdusta tai mitään muutakaan kun se nukkuu niin huonosti, tai siis möyrii ja itkeskelee niin usein unisaan ja yskä ja räkäisyys jatkui vaikka olikin vähän ehkä parempaan päin.

Joo ja tiistaina se turvaistuin saapui, olin niiiin innoissani!

Ai niin melkein tärkein unohtui, Anni kävi pitkästä aikaa! Siinähän se aika menikin, sohvalla rupatellen ja Tuhinaa seuraillen. Tiiän kenestä tulee seuraavan vauvan kummitäti! Hmm onko Annissa ja Tuhinassa enemmän samaa näköä kun mussa ja Tuhinassa?


Keskiviikkona mulla oli koko päivän huono olo, syykin selvisi kun ensin mittasin reilu 37°C ja korkeimmillaan 38,7°C. Alilämpöisenä ihmisenä se tuntuu jo nivelissä tosi pahalta, kun 37°C vie jo voimattomaksi. Puoliskoni oli kotona koko päivän meidän kanssa.

Torstaina puoliskoni oli edelleen kotona ja käytti Tuhinan neuvolassa ottamassa 7kk mitat samalla kun haki saikkulapun todisteeksi että on ollut kotona hyvästä syystä. Meillä oli virallinen herkkupäivä.


Perjantaina kuskasin puoliskoni näyttökeskusteluun ja odottaessani soitin ystävälle jonka kanssa ollaan puhuttu ties milloin viimeksi kun ollaan soiteltu ristiin tai mie unohtanu kokonaan soittaa takaisin. Meidän oli tarkoitus jatkaa puhelua sitten kun ollaan taas kotona mutta Tuhina heräsi niin sitten me pelleiltiin ja syötiin ja ajattelin soittavani sitten kun sain Tuhinan päikkäreille, mutta puoliskoni tuli kotiin juuri kun Tuhina nukahti. Sittenpä pakattiin kaikki mitä mummolaan tarvitaan kun päikkäreiden jälkeen vietiin neiti toista kertaa yökylään puoliskoni mummolle.

Lauantaina oli ystävänpäivä ja ihan vaan vinkkinä kannattaa tehdä pöytävaraus jos mielii johonkin kivaan ravintolaan syömään, saattaa meinaan olla joku muukin syömässä.

Sunnuntaina kävin kirkossa ja näin ystäväni niiiiin pienen pikku vauvelin, ikää kaverilla oli reilu viikko! Ajatella että Tuhina oli syntyessään pienempi, vaikka hänkin oli ihan oikean vauvan kokoinen. Ja kirkon jälkeen hain ensin puoliskoni ja sitten yhdessä haettiin Tuhina. Ja tietysti syötiin hyvin, mummolassa on aina hyvää ruokaa.


Ai niin ja mie järkytyin yks päivä ja säikähdin kun etsin mein kastelukannua ja mun Avocado kasvaa! Ihmettelin että mikä risu sojottaa mun ruukussa. Tätä hetkeä varten mulla on odottanu jo istutus kuvat piiitkän aikaa, että joskus niillekin tulis käyttöä!

Lähetä kommentti

Ihana yllätys, kiitos kommentista !