Perintölelu

Sunnuntaina mahdutettiin meidän vaunut ja matkatavarat mummon ja papan autoon,  ainoastaan tyhjä kylmälaukku jäi meille odottamaan kuljetusta mummolaan. Ensimmäistä kertaa takapenkillä matkustaen tuo matka tuntui yllättävän pitkältä. Kerran pysähdyttiin syöttämään Tuhinaa. Perillä meitä odotteli Tuhinan mummu. Mummo ja pappa eli mummun vanhemmat jäivät vielä hetkeksi ihastelemaan Tuhinaa vaikka hän ei suostunutkaan esittelemään uutta taitoaan yleisölle.

Innostuttiin puoliskoni kanssa kävelemään lähikauppaan ja paluumatka meni juosten. Tuntui toisaalta aika ihmeelliseltä juosta ensimmäisen kerran vuoteen ja toisaalta taas no, pitäisi ehkä juosta useamminkin ettei ihan noin hengästyisi. Minun isi ja pikkusisko kotiutuivat meidän iltareippailun aikana. Pikkusiskoni viihdytti Tuhinaa sillävälin kun me söimme iltapalaa ja kasasi lelukaaren jolla me on leikitty myös vauvoina, perintölelu on ollut mummon ja papan luona säilytyksessä.

Tälle reissulle oli ainoastaan yksi jo aiemmin suunniteltu tapaaminen. Tuhinalla on kolme kummitätiä, sylikummi on yksi puoliskoni pikkusiskoista, toinen kummitodistuksen saanut kummitäti on eskariaikojen paraskaverini ja kolmas kummitäti puoliskoni isosisko. Puoliskoni perheestä kaikki paitsi se veljenpoika, olivat ristiäisissä läsnä, mutta ystäväni joutui jäämään töihin eikä ollut nähnyt Tuhinaa vielä kuin kuvissa. Meidän vanhemmat asuu samassa kaupungissa ja silloin tällöin laitamme viestiä puolin ja toisin mahdettaisiinko olla reissussa samaan aikaan. Sain viestin viime viikolla josko olisimme silloin olleet ja vastasin että "ei tällä viikolla mutta ensi viikolla kyllä". 

Maanantain ohjelmassa olikin sitten vaunulenkkeilyä kummitädin kera ensimmäisen kerran. Olisi ollut hienoa ottaa kuvia,  mutta mun puhelin on t a a s muisti täynnä eikä avaa kameraa... ja toisaalta, Tuhina kyllä nukkui koko tuon reilun parituntisen ajan. Pihalla oli aika kylmä ja vettäkin satoi. Kolme kuukautta se kesti, mutta pääasia on että nyt kaikki kummit ovat nähneet kummityttönsä livenä.

Itsekin olen edellisen kerran ystäväni nähnyt babyshowerissani, joten nyt meillä on taas yksi hyvä syy pitää parempaa huolta ystävyydestä. Ja nähdä useammin. Harvassa kun on ne ystävät joiden kanssa voi jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin pitkienkin taukojen jälkeen. Tuon parituntisen aikana tuli taas hyvin vaihdettua kuulumiset ja ehdittiin jo innostua että hän voisi toteuttaa opinnäytetyönsä järjestämällä meidän hääjuhlat. Siinä olisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla, meidän juhlat tulisi oikeasti juhlittua eikä unohdettua ja hän saisi paperit ulos koulusta. Tämä olisi todella hauska projekti ja mun mielestä erittäin hienoa toteuttaa, ainut vaan että budjetti pitäisi taikoa jostain, toki ystäväni täytyy myös saada opettajan hyväksyntä. Että saa nähdä oliko se vain hauska ajatus vai saisiko se myös siivet selkään ja tuulta alleen.

Sen verran kylmä pihalla oli, että soitin äidille saisiko saunan päälle. Ruoan jälkeen Tuhinan syötettyäni menin saunaan, varmuuden vuoksi otin pumpun mukaan, jos Tuhinalle iskee nälkä kun vielä saunon. Niinhän se iski, mutta se reilu 40ml oli kyllä niin pieni saalis ettei se mitenkään olisi riittänyt. Niin sitten mulla olikin vauveli sylissä syömässä suihkun puolella ja saunottiin ja kylvettiin koko perheen voimin.  Tuhina kylpi punaisessa neliskulmaisessa ämpärissä ja selvästi viileämmässä vedessä kuin se tuttu 40 C° kylpy kotona. Tuhina viihtyi kuitenkin tosi hyvin, ilman itkuja tai paniikkeja tämä on erittäin hyvä huomio kun vauvauinnissa altaat on lämmitetty vain 32 C°.

Tiistai aamuna herättiin sitten paniikissa kun isi meni hakemaan isosiskoani ja hän ei ollutkaan sovitussa paikassa. Onneksi selvisi että se johtui ihan vaan siitä että ilmoitettu aika oli puoli seitsemältä - illalla eikä aamulla niin kuin me kaikki luultiin. 

Puoliskoni sai omaa aikaa kun minä vaunuilin äitini kanssa lähimpään ostoskeskittymään ihmettelemään pyykkikoneita, löydettiin yksi aivan täydellisen kokoinen mutta sillä oli kyllä hintaakin kolminketaisesti meidän budjettiin. Matkaan tarttui pyöreä irtopohjavuoka. Netistä selailin näppäimistöä tälle mun tabletille ja kauppakierroksen jälkeen totesin että miniintheboxista se on ilman muuta halvin,  mutta en tiedä kuinka luotettava nettikauppa se on. Illalla ihasteltiin isosiskoni tuliasia jenkkilästä. Puoliskolleni tilasin sukkia, itselleni synttärilahjan ja Tuhinalle leluja. Tuhina sai eniten, yllätys ja myös yöpuvun ja ulkoilupuvun lelujen lisäksi.

Keskiviikkona Tuhina vähän niinkuin nauroi! Aamupäivä laulettiin siskojeni kanssa Singstaria ja ruoka-aikaan nähtiin perhetuttua joka tuli meille puoliskoni autettavaksi teknisten ongelmien kanssa. Sen verran väsytti että nukuttiin parintunnin päikkärit, onneksi olin pumpannut maitoa niin saatiin oikeasti nukkua kun tädit ja mummu pitivät huolta Tuhinasta. Aiemmin päätettiin lähteä illalla puoli kahdeksaksi pelaamaan sählyä mutta kun herättiin vartin yli kuusi ihan unipöhnässä päätettiin jättää pelailut välistä, mieltäänhän saa muuttaa joten kun pikkusiskoni tuli kotiin vähän ennen kahdeksaa etsi hän mulle ensimmäiset vastaan tulleet kollarit, löysän tpaidan ja sisäkengät.

Tein kaksi maalia! Pelasin pikkusiskoni minulle liian lyhyellä mailalla ja pikkuisen liian pienillä kengillä, mutta mun omat kengät on vähän isot niin valitsin rusinoituneet varpaat mieluummin kuin taittuneet nilkat. Alkuun meitä oli neljä vastaan kolme, mutta me ei oltukaan ainoat matti myöhäiset ja lopulta joukkueet oli neljä vastaan neljä. Se on oikein passeli määrä kun seurakuntakeskuksen juhlasali on lentopallokentän kokoneinen ja maalien väli oli sulkapallokenttä. 

Pikusiskoni oli Tuhinan kanssa sählyn ajan ja mummu ja vaari ehtivät myös kotiin ennen meitä. Illemmalla Tuhina vähän niinkuin nauroi uudestaan! Tosin ainoastaan isosiskoni on saanut sen kunnolla esiin. Me ollaan kyllä kutiteltu ja höpötelty ja päristelty parhaamme mukaan.

Jos saimmekin nukkua hyvät päikkärit niin torstai oli silti väsynyt päivät, en muista milloin Tuhina olisi yöllä itkenyt noin paljon ja noin kovaa! Friida onneksi auttoi mutta silti, pikkuraukka, mummukin mietti että eikai nyt vielä hampaita tehdä. 

Päivään Tuhina heräsi kahdeksalta ja kannoin hänet olohuoneeseen lelun luokse. Hain itselleni peiton ja nukahdin lattialle vielä tunniksi. Mummu ja tädit huolehtivat taas Tuhinasta. Aamupäivän lyhyet päikkärit Tuhina nukkui isin kainalossa, aiemmin viikolla vein aina vaunuissa terassille. Seuraavat unet turvakaukalossa, lähdimme toiseen kauppakeskittymään ihmettelemään taas pyykkikoneita ja hakemaan pamperssia tarjoushintaan. Passeli pyykkikone sopuhintaisena löydetty! Myyjä varasi mulle sellaisen meidän paikallisesta myymälästä, ei tarvitse matkustaa pyykkikoneen kanssa.

Taloyhtiöllä oli pihatalkoot ja oli tosi kaunis aurinkoinen syyspäivä. Olisi ollut kiva käydä pihalla ottamassa kuvia mutta ruokakin piti tehdä joten ei ehditty. Yksi isin veljistä on täällä isin kanssa töissä ja tuli vielä illalla moikkaamaan ennen kuin lähti takaisin länteen,  jej yksi sukulainen lisää nähtyjen listalla!

Perjantaina suunniteltiin lähtevämme takaisin kotiin. Aluksi piti lähteä jo kahden jälkeen mutta vähän suunnitelmat muuttuivat. Käytiin sitten kävelyllä kameran ja isosiskoni kanssa ennen ruokaa. Tarkoitus oli ottaa kuvia myös Tuhinan kanssa mutta neiti nukahti vaunuihin kun päästiin kotipihasta, niin annettiin sitten nukkua.

Täällä on ollut tosi kylmää. Alkuviikosta riitti ihan hyvin sisävaatteiden kanssa meidän nalle haalari, mutta ensimmäiset päikkärit pakkasessa Tuhina nukkui lampaantaljalla vuoratuissa vaunuissa vaununkopassa makuupussissa nalle haalari uuden haalarin alla. Sadesuojaa pidin eristämässä tuulta ja harson lisäksi heitettiin vielä viltti vaunujen päälle. Tyytyväisenä nukkui ja ilmeisesti oli ihan sopivasti eristettä ja vaatteita.

Kotimatkan Tuhina aloitti nukkumalla ja heräsi kun auto pysähtyi liikenneasemalla. Toinen pysähdys oli vaipan vaihtoa varten samalla Tuhina söi vähäsen. Yritin antaa vielä pullosta maitoa jos hän olisi nukahtanut uudelleen. Ajattelin että nyt kun aventin tutista juominen onnistuu niin nukin pullosta onnistuu myöskin, mutta puolet maidosta taisi valua suupielistä kaulalle harsoon, ennen kuin tajusin kaataa maidot toiseen pulloon. Kaksi kertaa pysähdyttiin syömään, ensimmäisen itkun aiheutti jumittunut röyhy ja toisella kertaa Tuhina vihdoin sai nukahdetuksi. 

Ihanaa oli olla välistä muuallakin kuin kotona ja oli kiva tehdä vähän pidempi reissu lyhyen viikonlopun sijaan.