Poskipusuja

Tämä otsikko jäi ilman tekstiä jo talvella. Katsottiin puoliskoni kanssa kuvia pikku Tuhinasta ja huomattiin poskien ihottuman ilmestyvän kuviin lokakuussa. Silloin Tuhina oli kolmekuinen. Itkuhan niistä kuvista tuli. En edes ollut muistanut aikaa kun posket olivat vielä ehjät, terveet.

Talvella kirjoitin kuinka posket saivat huomiota niin äideiltä ympärillä, kerhotädeiltä kuin muilta lapsiltakin. Ja tämän otsikon varasin sille riemulle kun posket olisivat taas ehjät!


Neuvolassa epäiltiin maitorupea, niinpä maidotonta diettiä noudatin kuukauden, tuloksetta.

Joulukuussa käytiin Kotkassa lastenpoliklinikalla, Tuhinalla ikää suunnilleen 4,5 kuukautta. Siellä mahdolliseen allergiaan ei vielä puututtu, mutta luvattiin että soittamalla päästään uudelleen jos tarve vaatii.

Hoidin poskia lääkärin ohjeen mukaan, liotin rupia ja käytin lääkevoiteta. Tuloksetta. Kaikki mitä kokeiltiin auttoi, mutta mikään ei parantanut. Hetkittäin näytti hyvältä ja seuraavaksi taas jo tosi kipeltä. Ja voidekuureja tehtiin useamman kerran.

Sitten sattui mannapuurovelli ja Tuhinan iho reagoi selvästi vehnään. Aloitin saman tien vehnättömän dietin, mikä ei ole ihan helppoa tässä makaronitaloudessa. Soitin myös kotkaan jotta saatiin aika allergialääkärille. Ja viimeviikon maanantaina saatiin tuloksetkin.


Lääkäri oli aluksi ihan mukava, mutta jossain vaiheessa äänensävy muuttui ja tuntui kuin hän olisi vain todennut mun tehneen kaiken väärin ja olevan huono äiti. Atooppisen ihon kannalla hän selvästi oli. Itse vähän suutuin takaisin, vastareaktiona sille että olisin purskahtanut itkuun, mikä ei ollut kaukana. Sain tiukasti sanottua että me ollaan, puoliskoni ja minä, molemmat jonkin verran atooppisia ja me ollaan molemmat myös allergisia joten kyllä haluan ne allergiatestit, olkoonkin sitten viitteellisiä.

Koska käynnille ei ollut mitään tiettyä tarkoitusta, ei meitä myöskään oltu ohjeistettu allergiakokeisiin. Omista prik-testeitä on jo niin kauan etten muistanut miten valmistautua, niinpä tottakai olin rasvannut Tuhinan kauttaaltaan aamulla ennen lähtöä. Ehkä jopa huolellisemmin kuin normaalisti, juuri lääkärin takia. Tuhinasta otettiin kuitenkin verikokeet ja se riittää, ainakin toistaiseksi. Enempää rasvoja ja voiteita meille ei kirjoitettu kun niitä on jo ihan kiitettävästi. Kortisonin käyttöä vielä varmisteltiin.


Lääkäri soitti meille veriseulan tulokset jotka oli yllättävät. Tai tuo ensimmäinen oli, kaksi muuta jo arvattiin ja yllätys oli sekin että vain kolme ruoka-ainetta oli reagoinut kokeessa. Kananmunan valkuainen 19, eli kananmunaa maistellaan vasta puolitoista vuotiaana. Maito 5 ja vehnä 3,5. Lääkäri suositteli että palautan vehnän ruokavaliooni. 5 ja 3,5 ovat viitteellisiä raja-arvoja eli vasta kokeilemalla tietää onko allergia todella haitta. Toistaiseksi ei olla annettu Tuhinalle maitoa, vehnää on muutaman kerran maistatettu leivän muodossa. 

Ainiin! Ja puhelimessa lääkäri oli taas oikein mukava.


Poskiin ollaan käytetty Aloe Propolis Cremeä, Aloevera Gellyä, ApoBasen Oily Cremeä, antibioottisalvaa ja vartalolle oily creme, Aqualan ja Aqualan L. Tällä hetkellä meillä on poskiin ja taipeiden ihottumiin käytössä Locobase Repair voide, jonka sain enoni vaimolta. Se ja vehnättömyys tuntuu todella auttavan, joskin nyt taas en ole huomannut ihottuman pahentuneen vaikka olen jo pariviikkoa syönyt taas vehnää.

Vaikka ihottumat eivät olekaan vielä täysin parantuneet, on suunta selvästi jo parempi, siispä tällaisia punaposkia meillä pussaillaan tällä hetkellä!

Prinsessalle lohikäärmeunia


Onpa vain suttuinen kuva, oikeasti tuo on valkoinen ja kuviotkin aika kirkkaita. Se on vanha pussilakana. Sitä ei enää ole. Ihan tietoisesti tuhosin sen kun keksin sille uuden tarkoituksen.

Kaksi ja yksi neljäsosa äitiyspakkauksen patjaa. (Kuvassa vain yksin kun mun piti metsästää ne kaksi muuta patjaa muilta pakkauksen haltijoilta)

Pussilakana.


Pikkusiskon ompelukone.

Peruskoulun päättötodistuksessa käsityö 10, vaan ompelu taukoa hmm varmaan ainakin viisi vuotta. Eihän sitä huomaa, eihän.


Joo tästä me saadaan se pinnasängyn laitapehmuste! Sille tosiaan olisi käyttöä.

Nyt meillä on putkeksi ommeltua pussilakanaa melkein toisen pinnasängyn mitta, kun sen suuremmin suunnittelematta toteutin visioni. Ei siitä ehkä täydellinen tullut, mutta kelpaa oikein hyvin tarkoitukseensa. Nättikin tuli, vaikka patjat ei ihan just tasan keskeltä haljennetkaan.


Pussilakanaa jäi myös sen verran yli että siitä voisi tehdä päiväpeiton ja tyynyliinan kuvioista ajattelin pehmoleluja ja yhdestä isosta linnan kuvasta sen muotoisen tyynyn. Seuraavaa intopuuskaa odotellessa!

Otsikoimaton

En mie nyt sitten saanutkaan julkaisukelpoiseksi niitä muutamia luonnoksia, toki hyvät selitykset löytyy taas. Luonnollisesti. Mulla oli taas pidemmän aikaa puhelimen muisti tukossa, videoista tällä kertaa. Videoista joissa Tuhina syö, konttaa, kiipeilee tai höpöttää, tai tekee tätä kaikkea yhtäaikaa. Siirsin kyllä kuvia puhelimesta tänne tabletille ja osan vieläpä kahteen kertaan että nyt on sitten katseltu kuvia ihan urakalla ja yritetty laittaa jonkunlaiseen järjestykseen ja poistettu tuplia.


Tuhinan ensimmäistä pääsiäistä ei vietetty mitenkään ihmeellisesti pääsiäistunnelmissa. Ei meidän oven takana virpojiakaan nähty. Maanantaina perhepuiston hellikerhossa kyllä oli pääsiäisaiheinen tehtävärata, tosin me lahjoitettiin Tuhinan kortti eräälle tytölle jonka korttia Tuhina päätti maistaa hieman.

Tiistaina käytiin Tuhinan kanssa ystäväni luona, ystävän jolla on neljä kissaa! Täytyy käydä useamminkin, varmistamassa ettei Tuhinasta tulisi kissa-allergista niinkuin minä. Ostettiin myös uusi nokka kun Tuhinan on pureskellut meidän Nukin nokkiksen vähän niinkuin pilalle, vaikkei ole hampaita.


Keskiviikkona tehtiin pitkä kävely. Haettiin mun taas väärät näppäimet postista ja kun Tuhina nukahti vaunuihin niin vietiin sitten samalla kympin nainen tapahtuman lehtisiä lähikauppoihin ja käytiin ostamassa pyykinhuuhteluaineita. Illalla tympäännyttiin puoliskoni kanssa mun puhelimeen ja lähdettiin puhelinostoksille.

Torstaina tehtiin puoliksi extempore reissu helsinkiin. Oltiin kyllä puhuttu jo aiemmin että mentäisi isosiskoni seuraksi kun hän muuttaa, mutta lähtöpäätös tehtiin vasta keskiviikkoiltana. Puoliskoni jäi kotiin ja me matkattiin Tuhinan kanssa kaksin. Syötiin isin ja äidin kanssa ja Tuhina sai viettää mummu ja vaari aikaa kun minä ja isosiskoni käytiin kaupassa. Isi poraili vielä peilin ja muutamat koristeet seinään kiinni ja Tuhina otti pikkupäikkärit siinä samalla.




Mie en koskenut muuttolaatikoihin, mutta autoin kyllä vaihtamaan mullat kasveihin. Isi ja äiti jatkoivat matkaa illalla, mahtaa olla kotona hiljaista nyt kun me kaikki kolme ollaan omillaan ja vieläpä eripuolilla Suomeakin. Me vietettiin herkkuilta, kurkkua ja paprikaa dippaillen ja poppareita popsien. Yllätys että nukahdin kesken leffan, mutta kaksin karkuteillä on silti tosi hyvä.

Perjantaina aamusta pidettiin seuraa kun siskoni järjesteli tavaroita paikoilleen ja iltapäivästä mentiin meidän tädille. Tai siis isotädille, mummon nuorimmalle siskolle. Paikalle saapui myös meidän pikkuserkku äitinsä ja isänsä kanssa sekä yksi äitin serkku. Rehellisesti, en muista että olisin aiemmin syönyt karitsaa, minttuhyytelön kanssa se olikin aivan hyvää. Jälkkäriksi syötiin tietysti mämmiä. Mietittiin jos oltaisikin jääty vielä toiseksi yöksi, mutta kun siskoni oli menossa ystävällemme yöksi niin mekin sitten lähdettiin ajamaan kotiin. Kaikki kuvat on otettu tuolla reissussa.



Lauantaina nukuttiin pitkään, Tuhinakin heräsi kunnolla vasta kymmenen aikaan! Käytiin koko perheen voimin ruokaostoksilla ja tehtiin kanasalaattia. Katsottiin myös leffaa, vaihteluna sarjojen maraton katselulle. Illalla järjestin pyykkejä sillä lopputuloksella etten ehtinyt mitään pestä kun kello oli jo liikaa. Illalla Tuhina myös puraisi puoliskoani, ensimmäistä kertaa hampaallaan!

Sunnuntaina aamusta pyykkäsin ja iltapäivällä mentiin Tuhinan kanssa puoliskoni mummolle. Siellä oli myös puoliskoni kummisetä perheensä kanssa, johon kuuluu kaksi viikkoa Tuhinaa vanhempi vauveli. Ihan ei nyt tällä kertaa ollut vauvoista seuraa toisilleen, vaikka Tuhina onkin tottunut muihin lapsiin. Tuhinan kanssa jäätiin vielä hetkeksi muiden vieraiden lähdettyä.


Kotiin tullessa sain melko yllätyksen kun pyykit rullasi ja se koneellinen jonka jätin päälle oli jo kuivumassa, koko koti putipuhdas! Näin oli päättänyt puoliskoni viettää aikaansa sillä välin kun me oltiin mummolassa! Ihana mies ♡