Mä oon aina ollut se jonka hiukset on olkapäille tai ihan vähän yli, mutta ei sen pidemmät. Jossain kohtaa päätin, että nyt hiukset saa kasvaa niin kauan että omat hääät on juhlittu. Ja sitten ne vaan kasvoi ja kasvoi ja kasvoi ja pituutta oli yks kaks lantiolle.
Ja ne häät ehti olla jo kauan ennen kuin hiukset ehti kasvaa vyötäröstä ohi. :D
Mie en oikeastaan koskaan nuorempana välittänyt hiuksista, mun sisko on saanut leikata ja värjätä aika lailla mielensä mukaan, värikin ollaan päätetty yhdessä. Ja kaverit, jotka on opiskelleet kampaajiksi ovat saaneet harjoitellu mun hiuksillani. Olen aina luottanut että ne kyllä kasvaa takaisin.
Kuitenkin mulla on ollut mielessä yksi hiustyyli, jota en ole sitten koskaan sen jälkeen saanut, koska kukaan muu kampaaja ei ole halunnut leikata sitä mulle. Ja se alkuperäinen kampaaja oli Rovaniemelle, enkä muista nimeäkään.
Kun en ole saanut justiinsa sitä mitä olisin halunnut, niin olen sitten muutaman kerran käynyt leikkaamassa ihan vaan 10senttiä latvoista ja lisää kerroksia. Edellisen kerran istuin kampaajan penkkiin marraskuussa 2023. Kampaaja sai melkein kiinni toiveestani, muttei sitten ihan kuitenkaan.
Ilmeisesti hiusten leikkaaminen on kuitenkin ollut mielessä ja puheissa sen jälkeen vähän väliä. Koska ihan täysin yllättäen, sain puoliskoltani lahjakortin kampaamoon! Ja viime viikon maanantaina pääsin kampaajaan penkkiin veitsen alle.
Nuppu tuli koulusta kotiin juuri ennen kuin lähdin ja kysyi kuinka paljon meinasin leikata. No en varmaan paljonkaan vastasin. Mutta niin vaan sinne lähti puolet mun identiteetistä. Näin lyhkäsiä hiuksia meidän lapset ei olekaan mulla koskaan ennen nähneet!
Kerran mulle on leikattu vielä lyhyemmät. Nekin leikattiin veitsellä, Japanissa.
Nyt ollaan jo hyvin lähellä sitä mitä toivoin! Ja kampaaja sanoi haluavansa leikata vielä parin kuukauden päästä uudelleen, kun hius on asettunut uuteen muotoon. Katsotaan leikataanko silloin vielä vähän lisää, jotta oltaisiin oikeasti siinä mitä todella toivon - mistä puoliskoni kysyi ai haluatko näyttää rölliltä ja siskoni kysyi että ai sellanen potta. Rölli kuvastaisi oikeastaan aika täydellisesti sitä mikä tästä vielä puuttuu.
Kyllä muuten keveni! Vaikka hiukset lyheni niin sivuponnari on tullut jäädäkseen.
Millaiset on sun unelmahiukset?
Mä en olisi uskaltanut 😊. Toisaalta, oma hiukseni kasvaa niin hitaasti, ettei tukkani ikinä kasvaisi lantiolle asti. Mulla kestää noin 7 vuotta, että saan pituutta lapaluiden asti. Ja silloin karvat ovat jo niin huonossa kunnossa, että on pakko leikata pois.
VastaaPoistaMutta kai nyt olo on paljon kevyempää?
Kyllä on kevyempi olo :D harjatessa jo kädet on tottunu että hiukset on lyhyemmät, mutta sampoon annostelu menee edelleen pieleen :D
Poista