Paikoillanne, valmiina TIIKERIT lätäkköön!

 *Kaupallinen yhteistyö Jesper JUNIORin kanssa

Tapani mukaan, olin keväällä hieman hidas välikauden alkaessa ja päiväkodin pihan lumikasojen sulaessa katselin Ässän ryhmän eteisessä roikkuvia sadevaatteita miettien, että vuorilliset sadehaalarit ovat vaan parhaita vaatteita ikinä. Ja silti meidän lapsilla oli pikkuisen puutteita kurakamppeissa... Toisella vain sadetakki ja päiväkodin lainahousut ja toisella läpireikä lahkeessa.

Meillä on ollut aikaisemmin kaksi Jonathanin fleecevuorillista sadehaalaria, molemmat olivat kirppislöytöjä Nupulle. Nyt ei osuttu kirppareille oikeaan aikaan, eikä meillä ole enää muutamaan vuoteen ollut omassa kaupungissa Jesper Juniorin  myymälää, joten päätin olla tosi rohkea ja tilata pojille puvut nettikaupasta, olivat silloin alessakin. Ja ovat muuten tälläkin hetkellä!

Jesper JUNIORin verkkokaupassa on Kesäale ja kaikki Jonathanin sadevaatteet, kumisaappaista haalareihin ovat nyt -50% alessa (KLIK) 

Siinäpä se syy onkin, miksi meidän lapsilla ei hetkeen ole ollut sadehaalareita - en ole uskaltanut tilata netistä, ja myymälää ei ole ollut lähellä. En muista tilanneeni koskaan aiemmin lapsille netistä vaatteita ja pikkuisen arpomiseksi meni nytkin kokojen suhteen. Ensimmäisenä valitsin ominaisuudet, jotka haluan haalariin. Silloin oli vielä lunta, joten vuorilliset ihan ehdottomasti. Halusin kuitenkin välttää fleeceä ja tuo tiikerihaalari tikkivuorilla oli niin söpö, että valitsin sen oitis Ässälle.

Jekulta taas kysyin haluaisiko hän pilkullisen vai raidallisen haalarin. Niistä raidallisessa olisi ollut trikoovuori (KLIK) ja pilkullisessa fleecevuori (KLIK). Yllätyin kun hän sanoi haluavansa Ässän kanssa samanlaisen Tiikerihaalarin. 

Ässän haalarin koko oli helppo, hänelle valitsin haalarin kokoa 92cm ja se on juuri passeli pienellä kasvuvaralla, että menee vielä syksyn. Ehkä jopa ensikeväänkin, ainakin siihen asti, että tajuan taas välikauden alkaneen. Jekun vaatekaapissa on vaatteita kolmea eri kokoa. Siivosin sieltä juuri keväällä kaikki 104cm pois, mutta sitten siellä on näitä yhdistelmä kokoja 110/116 ja niiden kaverina muutamia 120. Ja haalareiden koot kulkivat järjestyksessä 110, 116, 122, joten otinpa sitten tuon 122 kokoisen, ihan varmuuden vuoksi.

Naputtelin tilauksen valmiiksi illalla ja jäin odottamaan kotiinkuljetusta. Seuraavana päivänä käytiin vielä erikseen ostamassa Nupulle koululaisen ulkoilutakki ja -housut, molemmat kokoa 122. Aloin vähän miettimään, että minkähän kokoisen haalarin oikein Jekulle ostin. 

Arvatkaa vaan menikö nappiin mun ensimmäinen nettishoppailu!

Katsoin jo pakkausta avatessani, että Ässän haalari näytti täydellisen kokoiselta, mutta se Jekun haalari oli viikattunakin aivan valtavan näköinen. Ja ihmekös tuo, otin Jekun toppahaalarin naulakosta tiikerin viereen ja kurkkasin kokolappua: 104. Noooh, ei se mitään. Jekku sovitti haalaria, tykästyi siihen kyllä, mutta olihan se nyt niin reilu, ettei sitä kannattaisi käyttöön ottaa. Tai ehkä, silmät kiinni ja paksupohjaiset kumpparit, niin ei huomattaisi miten hän talloisi lahkeet rikki.

Nuppukin sovitti haalaria, ja hänelle se taas oli aivan passeli. Niinpä sitten hetki pohdittiin palautetaanko haalari vai tuleeko se käyttöön nyt vai odotetaanko, että se on sopiva myöhemmin. Kun se nyt kuitenkin oli Nupulle sopiva, rohkenin lähestyä Jesperin asiakaspalvelua ja saatiin Jekulle sovitukseen sekä 110 että 116 haalarit, joista sovituksen jälkeen hän valitsi 116 koon paremman tuntuiseksi. Sovitus hetkellä 110 oli juuri sopivan kokoinen, eli siinä ei olisi ollut miltei lainkaan kasvuvaraa syksyn välikautta ajatellen ja hihojen pituuksissa ei lainkaan kasvuvaraa.

Eikä se palautuskaan nyt sitten loppupeleissä ollut mitenkään hankalaa. Palautuslomakkeeseen omat tiedot, tilausnumero ja palautuksen syy. Tilausnumero oli ensin hukassa, mutta numero löytyi helposti heti, kun muistin haalareista tulleen sähköpostivahvistuksen. Palautuksen selitykset löytyy myös kätevästi tilauslomakkeesta, sekä palautusnumerot, jotka kerrotaan postin tai matkahuollon asiakaspalvelijalle ja näin kätevästi onnistui 110 haalarin palautus. Hinta- & tuotelaput toki pitää olla kiinni tuotetta palauttaessa.

Sateen jälkeen auringossa haalarit päällä istuskellessa, joku ehkä saattoi "haukkua" omaa haalariaan talvihaalariksi. Näin kesällä tikkivuorillisen haalarin alle riittääkin shortsit ja t-paita. Lapset kävivät heittämässä talviturkit tuomiojärveen sadepäivän iltana ja myös "talvihaalarin" omistaja oli varsin onnellinen,  kun sai uinnin jälkeen lämpimän haalarin.

Jos nyt joku miinus pitää haalareista keksiä, niin tiedän joillain valmistajilla olevan vyötäröllä säädettävä kuminauhakiristys, sellaisen avulla olisi saatu jopa tuo 122 haalari istumaan  Jekun päälle. Muutoin haalareissa on juuri kaikki toiminnot, jotka mielestäni lasten sadevaatteissa täytyykin olla. 

    + lipallinen huppu

    + isot heijastimet lahkeissa takana

    + heijastin tuulilistassa edessä 

    + lahkeissa kenkälenksut

    + kiristykset hihan- ja lahkeensuissa 

Lahkeensuiden kiristyksen tärkeyden opin ollessani työssäoppimassa Skotlannissa ulkoilun parissa. Kun lahje on tiivisti saappaan ympärillä voi kahlata sukat kuivina syvemmällekin kuin saappaan varren korkeus. Lahkeet todettiin toimivaksi, kun Ässä käveli uinnin jälkeen haalari päällään polviamyöten järveen. Harmi vain, etten ehtinyt saada siitä kuvaa. Samaten kiristys ranteessa on tärkeä, niin sormet pysyvät kuivana, kurarukkasten kanssa. 

Vaikka alunperin ajattelin, että vain pojat samistelevat Tiikereissään, niin on aika hauskaa miten Nuppukin koululaisena innostui sadehaalarista ja pyysi voisiko se liian isohaalari olla hänen. Nyt samistelevat kolmistaan. Nämä onkin ensimmäiset minun ostamat samisteluasut meidän lapsille.

Nautitaan näistä helteistä ja ollaan valmiina kesäisen ukkosen ja sateiden jälkeisiin seikkailuihin!

Jesper Junior Kesäalessa Jonathan sadevaatteet -50% alessa. Kurkista myös muut valikoiman tuotteet ja tarjoukset Jesper JUNIORin verkkokaupasta (KLIK).

Paketteja, paketteja

Me olin heti kesäkuun alkuun kaksi viikkoa reissussa lasten kanssa ja sillä aikaa mulle oli tullut 4 pakettia! Kaksi oli kotiinkuljetuksina, kolmas postiin ja neljäs odotti kirjakaupassa. Kävin kuitenkin hakemassa kaksi pakettia postista, kun toinen kotiinkuljetuksista oli missannut kotona olleen puoliskoni. 


Ensimmäisenä kotiin tuli Mary Kay paketti ja tätä odotin eniten. Olen tehnyt edellisen tukkutilauksen tammikuussa ja kevään aikana tuli käytettyä loppuun useampikin tuote. Oon aina tykännyt kosmetiikkabloggaajien "kuukauden loppuun käytetyt" postauksista, mutta en oo ihan varma sopisivatko ne mun blogiin vai ei. Ehkä jos aloitan nyt näistä mitä tuli ja katsotaan innostunko myös kirjoittamaan loppuneista.

Mutta tosiaan palataan tammikuuhun, kun kevät talven Limited Edition uutuuksina tuli Masking minis setti, jossa on kaksi suosittua ja myös mun lemppareihin kuuluvaa naamiota mini kokoisina. Tilasin näitä 3 ja vasta maksun yhteydessä tajusin, että ne tuli prevoucherina, eli ennakkotilauksina. Kun tuotteet oli tukussa, mulla oli siis ostoskorissa valmiiksi nämä tuotteet kuponkeina lunastettaviksi, mutta vauvakuplassa ei tullut kauheasti ihonhoitokonsultin töitä tehtyä ja unohdin koko kupongit.


Nyt kesäkuussa, kun tein tilausta huomasin, ettei masking minejä ollut enää tukusta tilattavissa (loppu) ja unohdin mainita tilauksessa ne kupongit. Lähetin sitten chattiin viestin, että "moi tein nyt mun tukkutilauksen, mutta unohdin ne kupongit ja se tuotekin on jo loppu"... Mutta niin vaan sain vastauksen, että setit lisätään mun tilaukseen ja puoliskoni avasi paketin videopuhelu välityksellä, koska halusin olla varma että tosiaan siellä ne oli! 

Mary Kayn lisäksi tilasin nyt YoungLivingiltä pitkästä aikaa. Siellä oli helposti settinä mun lemppariöljyt:
  • Laventeli, vihaan tuoksua, mutta se toimii rauhoittamaan iltoja!
  • Piparminttua voisin lisätä kaikkeen, mutta nyt imetysaikana parempi vain tuoksutella korkista.
  • Thieves, sitäkin käytän sekä difuuserissa että jalkapohjiin iltaisin ja maustamaan myös kaakaota.


Öljyjen lisäksi ostin Thieves hammastahnaa, jota kokeilin raskausaikana, kun oksensin aina hampaita pestessäni. Olen vältellyt hammaslääkäriä liian pitkään, puhelu sinne on kyllä nyt to do listalla, mutta ehkä tämä on hyvää ensiapua. Lisäksi tilasin sieltä nyt ensimmäistä kertaa aurinkovoiteen ja aftersun sprayn.

Mary Kay ei tuonut tänä keväänä pohjoismaihin lainkaan aurinkosuojavoiteita, joten oli itsestään selvää tilata sellainen YL:ltä. Ostin jo marketista yhden aurinkopuikon ajattellen sen olevan hyvä ja toimiva, mutta vasta ostopäätöksen jälkeen tarkistin, että jaa siinä onkin kemiallinen suoja, joten olen onnellinen, että se on aika pieni puikko ja otin niitä sittenkin vain yhden.


Kolmas paketti on Buzzadorin kautta testiin tuleet hiustenhoitotuotteet.

Ja se neljäs joko odotti kirjakaupassa on Maria Kangaskortetin Unitalon tarinoita -kirja. Tätäkin odotin itseasiassa aika paljon! Maria jakoi ig stooreissa saamiaan palautteita ja päätin sitten niitä lukiessani ostaa kirjan samantien. Koska minulla on vain kaksi kättä, niin en ole vielä päässyt testaamaan satujen hierontaohjeita kunnolla lasten kanssa, mutta kaikki (3v ja pian 6- ja 8vuotiaat) ovat halunneet kuunnella näitä satuja ne pari kertaa, kun olen niitä lukenut.

Vauvan kolmas kuukausi

Vauva täytti viimesunnuntainan kolme kuukautta, ja vaikka toukokuussa oltiinkin pari viikkoa ihan vaan kotona, on vauvan kolmanteen kuukauteen mahtunut aika paljon uusia asioita. Mitä arkeen tulee, niin vauva on edelleen aivan yhtä tyytyväinen ja hyvin nukkuva, mitä on ollut alusta asti.

Nyt huomaa, että vauvan kuulo on tainnut kehittyä, koska nykyään vauva saattaa säikähtää yhtäkkisiä kovempia ääniä, kuten jonkin kovan lelun tippumisääntä. Päivää ennen kuin vauva täytti 9viikkoa, hän otti ja heilahti vatsaltaan selälleen! Ja näitä kääntymisharjoituksia on jatkettu hyvin satunnaisesti. Kaksikuinen ei ihan vielä taida olla varma miten homma hoituu, mutta katsotaan, oppiiko kolmikuinen jo kääntymään ihan tietoisesti.

Tietoisesti vauva osaa ainakin sukeltaa suihkussa. Kun laskee yksi-kaksi-kolme-sukellus - näkee miten vauva oikein puristaa silmät ja suun kiinni sukelluksen ajaksi.

Vauva myös unohti miten tuttia syödään! Hän on löytänyt nyrkkinsä ja eriyisesti etusormet. Ja kun suussa on melkein koko ajan sormi, ei sinne oikein tuttia saa sopimaan tai sille sitten vaan yökkäillään. Onneksi kuitenkin kriittisissä tilanteissa, kuten kassajonossa ja automatkoilla, tutti on vielä sittenkin sopinut suuhun ja jopa auttanut unen saamisessa. 

Sen lisäksi, että kädet alkaa olla suussa, alkaa myös käsissä olla juttuja joita viedä suuhun. Puklurätti on usein sellainen, mutta hyvin näytti kelpaavan myös vaunujen hyttysverkko ja vauvan oma yöpuku. Olen yrittänyt tarjota silikonituttinauhaa ja tuttia käteen, jos ne kelpaisivat välillä sormien sijaan. Parikin kertaa neiti on saanut jopa tutin suuhun, mutta enemmänkin mutusteltavaksi kuin imettäväksi.

Myös jalkapohjat ovat osuneet lattiaan selällään polvet koukussa pötkötellessä, mistä heti tuli ajatus, että "oletpas jo iso neiti". En tiedä onko se oikeasti mikään juttu, mitä neuvolassakaan kyseltäisiin. Ja vauvan ääntelyyn on tullut erilaisia kurnutuksia ja itkujakin olen alkanut jo tunnistaa. On hysteerinen itku, kun palvelu oli liian hidasta ja neiti joutui olemaan liian kauan yksinäisyydessä tai tissibaari oli liian hidas. Mutta aikaisen väsymysnyyhkytyksen ja aikaisen nälän ja uni-itkun olen nyt oppinut jollain tapaa tunnistamaan.

Ja tottakai seurallinen vauva vastaa iloisella hymyllä niin peilikuvalleen kuin meidän muiden lörpötyksille. Jos Nupulta kysytään mikä on pikkusiskosta paras juttu, Nuppu vastaa peiliin katsomisen. Ja se on kyllä varmasti totta. Toiseksi parhaaksi voisin veikata syömisen.

Touko-kesäkuun vaihteessa oli muutama kesäinen päivä ja on tuntunut ihan hassulta ulkoilla ilman maakupussia sekä haalaria vaunuissa. Pukeutumisen keveneminen ei tokikaan haittaa, koska se säästää aikaa myös hurjasti. 50cm koon vaatteet olen mielestäni jo poistanut vaatekaapista ja muutamia pieneksi käyneitä 56cm vaatteita olen yrittänyt pyykkikoppaan heittäessä painaa mieleeni.

Vauva ei myöskään nuku enää suoriltaan vaunuihin laittaessa. Nyt en muista, milloin se tapahtui, mutta muistan kun totesin eräs kerta poikia hakiessani, että kappas neitihän jaksoi olla hereillä koko matkan kotoa päiväkodille ja nukahti vasta kotiinpäin lähdettäessä. Ja kun näin vaunussa ollaan nykyään myös hereillä, niin olen pari kertaa kokeillut vaunukopan selkänojaa, mutta sen matalinkin kaltevuus tuntuu vähän turhan jyrkältä vielä pikkuneidille. Tai sitten vaunu kopassa on vain sen verran paljon sivuttain tilaa ilman makuupussia, että vauva on sen takia siellä mukkelismakkelis. 

Juuri ennen vauvan 3kk ikää tehtiin ensimmäinen pidempi automatka Ässän kummitädin ylioppilasjuhliin. Siellä siis tottakai useampi ensikohtaaminen sukulaisten kanssa. Samaten tehtiin myös vauvan ensimmäinen junamatka ja siis ensimmäinen junamatka neljän lapsen kanssa ja ensimmäinen junamatka sitten korona-ajan alettua. Minua vähän hirvittää mitä meidän vaunut tekivät alakerrassa, kun niissä ei aivan jarrupelitä, niin kuin minun mielestäni pitäisi pelittää....

Junaan mennessä meidän junan vaunun pyörätuoli/vaunualue oli ihan täynnä ja konduktööri ohjasi minut jättämään vaunut oven eteen. Sidoin ne siihen kaiteeseen kiinni talutusrepun narulla, mutta heti seuraavassa kaupungissa tultiin tietenkin juuri sen puolen laiturille, niin että lasta vessaan viedessä huomasin konnarin seisovan ulkona meidän vaunujen kanssa. Ja omalla pysäkillämme vaunut olivat sitten siellä minne ne oikeasti kuuluisikin jättää ja toivon vaan ettei ne ole rymisseet kenenkään naamaan. Meillähän oli tietenkin paikat yläkerrassa leikkivaunussa.

Junaseikkailun lisäksi oli myös seikkailu Sellossa ja Sellon Prismassa ensimmäistä kertaa, ensimmäinen yö asuntolassa, ensimmäinen kerta korkeasaaressa, ensimmäinen automatka Jyväskylään ja ensimmäinen hotellissa yöpyminen ja ensimmäinen kylpylä ja uintireissu ja vauvan kolmenkuukauden syntymäpäivää vietettiinkin mummun ja vaarin luona ja tajusin, että tosiaan tämähän on nyt vauvan ensimmäinen kerta täälläkin!

Ja koska me, minä ja lapset, ollaan nyt edelleen täällä mummun ja vaarin luona, niin en voinut toteuttaa täyden kuukauden pupukuvauksia! Pupua sai siis sijaistaa mummun yksisarvinen, tosin se on oikeasti iso. Vauva ei ole kutistunut. Pitänee siis ehkä ottaa 3v kuva sitten myös yksisarvisen kanssa, niin on 3kk ja 3v saman kaverin kanssa. :D Samasta syystä meillä jää myös tänään 3kk neuvola välistä. Meidänhän piti palata kotiin perjantaina, mutta reissussa sairastamisen takia kotiutuminen nyt viivästyy määrittelemättömällä ajalla.

Ja niin, koska vauva oli hienosti ohittanut vauvauintipainon jo kaksikuisena, niin rohkenin ottaa parin päivän varaslähdöt uinnin kanssa, kun me nyt oltiin putkiremppaa paossa kaksi yötä Scandic Laajavuoren kylpylähotellissa. Vauva jaksoi hienosti sen puolisen tuntia altaassa, minkä jälkeen kävin suihkun puolella syöttämässä, vaihdoin uikkarit vaippaan ja käärin vauvan pyyhkeeseen ja kannoin turvakaukalossa nukkumaan allasosaston sivustalle.

Kävin hotelliaamiaisen jälkeen pikaisesti Prismassa etsimässä uikkaria. Vähän yllätyin, että pienin koko oli 62/68 ja siellä oli vain yhtä uikkaria kahdessa eri värissä. Vähän hirvitti uikkarin hinta, mutta toisaalta eiköhän se nyt ole käytössä kuitenkin koko vuoden, ennen kuin jää pieneksi.

Innolla siis odotamme lämpimiä kahluuallas kelejä!

Kuukauden Top 3 - 5/2022

Musta tuntuu, ettei toukokuusta ole oikein mitään sanottavaa. Johtunee siitä, että pojat olivat jälleen kaksi viikkoa kotona enemmän ja vähemmän kipeinä ja samoin Nuppu joutui olemaan toiseksi viimeisen kouluviikon kokonaan kotona. Kameran rullastakaan ei meinaa nyt olla apua. Mutta olihan toukokuussa kuitenkin vappu ja äitienpäivä.

ÄITIENPÄIVÄ

Tänä vuonna juhlittiin äitienpäivää jo lauantaina mummin ja papsun luona ja sunnuntaina kotona. Oikeastaan aivan sama mistä syystä ollaan mummin ja papsun luona, ne päivät ovat aina kuukauden kohokohtia. Vietiin mummille lahjaksi marjapensaan taimia ja itselleni toivoin silmälaseja. Optikolla  ei olla vieläkään päästy käymään, mutta sain elämäni ensimmäisen äitienpäiväkimpun ja 10 litraa etikkaa! 

Kimppu oli kaunis ja ostin erikseen maljakonkin sitä varten. Olen vain aivan onneton kukkien kanssa. Kimpussa oli kaksi Pionin nuppua (oletan, että ne olivat pioneja) ja nyt maljakossani on kaksi kuivatettua eli rehellisesti sanottuna kuivunutta, nuppua. Samaten kimpussa oli vaalean punaisia kukkia, joita tekisi mieli sanoa Neilikoiksi ja niitä oli myös useampi nuppu, jotka heitin mädäntyneiden varsien kanssa roskiin. Vaikka vaihdoin vettä ja leikkasin uutta imupintaa ja yritin kyllä hoivata kimppua, jotta nuput aukeaisivat. Kimppu oli kaunis ja siitä oli iloa, mutta kyllä se 2020 äitienpäivän tomaattiamppeli oli aivan yhtä hyvä, sen sain pidettyä hengissä kuitenkin toukokuusta kesäkuulle. 

Nuppu oli nikkaroinut koulussa äitienpäiväksi taulun. Jekulta sain siniseksi maalatun paperimassa Pikatchun jossa oli siemeniä. Hautasin pikatchun kukkaruukkuun ja kyllä sieltä vaan alkoi jotakin kasvaa! Ässältä sain söpön jalanpohjaperhosen.

Meillähän oli porukka flunssassa sitten äitienpäivänä, joten ei päästy lasten kanssa kirkkoon ja peruttiin kaikki ulkoilusuunnitelmat ja puoliskoni kokkasi sitten äitienpäiväaterian. Kauppaan lähtiessään hän kysyi tarvitaanko tai halutaanko jotain, niin näytin hänelle 3litran etikka tonkkaa, että tämmöisen jos tuot ja vitsailin, että ostaisi siihen sellaisen valmiin lahjaruusukkeen niin olisin aivan onnellinen. Noh, hän kantoi kotiin 10litran kanisterin etikkaa ja uuden pyykinkuivaustelineen. Meidän vanha oli sellainen teipilla ja nippusiteillä kasassa pysyvä versio. :D

Ja kun nyt mainitsin, että syystä tai syyttä anoppilassa käyminen on aina kuukauden kohokohta, niin äitienpäivästä selvittyämme mentiin tietenkin heti seuraavalla viikolla uudestaan mummin ja papsun luo. 

"ROAD TRIP" APPIVANHEMPIEN KANSSA

Tämä taitaa olla minun toukokuun Top 1 kohokohta, tuli nimittäin tosiaankin tarpeeseen. Hieman arvelutti haluanko olla erossa vauvasta vai en, mutta pieni iltapäivä-iltareissu teki kyllä todella hyvää omalle jaksamiselle. Puoliskoni siskolla oli syntymäpäivä ja sitten minä ja puoliskoni siskot matkattiin mummin ja papsun kanssa juhlimaan. Rakensin pikkulegotallia prinsessoille kummityttöni kanssa ja ihastelin viherkasveja.

SISUSTUSJUTTUJA

Sain yhteistyötarjouksen Syntymäjulisteista, niiden Unboxing videot löytyy instagramin kohokohdista (niistä tulee lisää juttua blogiin kunhan saadaan ne ripustettua vielä uudestaa). Ja kun nyt piti ostaa julisteille kehykset, tuli samalla ostettua sitten myös pari kasvia ja sitten pitikin ostaa pari ruukkua ja popparinsiemeniä.... Ja istuttelinkin sitten myös pari avokadon siementä, jospa lähtisivät kasvamaan.

BALETTIKOULUN KEVÄTNÄYTÖS

Oho nyt tästä tulikin jo Top 4, mutta ehkä tuo sisustus juttuja oli vähän extra. Nupulla oli toukokuun viimeisenä perjantaina ja lauantaina balettikoulun kevätnäytös, ja niin vaan neiti siirtyy syksyllä Pikkuballerinoista Balettikouluun! Tajusin vasta lauantain esityksen jälkeen, että tosissaan kesän jälkeen syksyllä onkin jo toinen opettaja sitten vastassa. Esityksetkin oli ihania ja tuli sielläkin tirautettua muutama kyynel.

Ai joo, sitten se yksi ihan superjuttu! Kadotin vauvan repun - jep. En tiedä miten se oli mahdollista, mutta hukassa se oli useamman päivän. Onneksi balettiopettaja tiesi minne sen olin jättänyt ja mistä sen pääsen hakemaan! 

Mikä oli  sun toukokuun top 3? :)

Mitä tapahtuu 3v neuvolassa?


Tiedättehän sen, kun lapsen kasvaessa neuvolassakin tulee se hetki, kun huoltaja odottaa käytävän puolella ja terveydenhoitaja tekee jotakin ikätasoisia tehtäviä lapsen kanssa. Yleensä näistä tehtävistä vaan mainitaan, että ne joko onnistui tai ei ja sitten vanhemmalle näytetään osasiko lapsi piirtää viivan tai x:n.

Minä pääsin nyt ensimmäistä kertaa Ässän 3v neuvolassa "kärpäseksi kattoon" seuraamaan mitä ne tehtävät olivat! Ässä siis istui terkkarin kanssa pöydän ääressä ja minä olin vauvan kanssa hoitonurkassa, paikalla mutta "piilossa".


3v neuvolan tehtävät ovat:
  • Palikka tornin rakentaminen ja purkaminen
  • Kierrekorkin avaaminen ja sulkeminen
  • Pallon heitto ja kiinni otto
  • Osoittaa kuvasta ruumiinosat kuten silmät, korvat, hiukset, kädet, jalat, nenä
  • Piirtää viiva pystyyn ja vaakaan 
  • Piirtää oma kuva
  • Osoittaa oma napa
  • Kävellä varpasillaan
  • Tunnistaa kuvista kumpi on iso ja kumpi pieni
  • Osoittaa kuvasta kuulemansa sana 
    • Tämä oli mun mielestä se kaikista yllättävin ja mielenkiintoisin. Näitä kuvasivuja oli useampia, mieleen jäi pari. Sivulla oli kolme kuvaa: pallo, pelle, pullo tai sukka, tukka, kukka, terkkari kävi ensin kuvat läpi ja sitten sanoi niistä yhden: "näytä kuvasta tukka" ja lapsi osoittaa sitä.

  • Näiden lisäksi näön tsekkaus ja perus neuvola-asiat mm. pituus & paino. 


Tällä kertaa (eli 11.5.22) meillä oli tuplaneuvola, kun 3vuotiaan perään katsottiin vauvan 2kk mitat ja muut. Mentiin jälleen bussilla, mutta toisin kuin vauvan 1kk neuvolapäivänä, tällä kertaa ei päästy nauttimaan auringon lämmöstä bussipysäkillä hegaillessa. Sen sijaan vaihdettiin takista haalariin ja lätäköissä kastelluista lenkkareista kuiviin sukkiin ja kumppareihin. Onneksi nyt kuitenkin otin Ässälle vaihtovaatteet, vaikka mietin miksi ihmeessä en laittanut itsekin kumppareita jalkaan. Ässälle itselleen neuvolapäivän kohokohtia olivat varmaan bussimatkat sinne ja takaisin - ja tietenkin eväät. :D