Keskiviikko oli vähän liian rankka päivä. Se alkoi kyllä hyvin, mutta illalla sen huomasi. Meillä oli kaks pakollista menoa. Ensin klo 10 mun jälkitarkastus keskustassa ja klo 14 Tuhinan neuvolalääkäri oman alueen terveyskeskuksen neuvolassa.
Heräsin samaan aikaan kun puoliskoni jolla koulu alkoi 0815. Syötin, pesin ja puin Tuhinan, tarkistin hoitolaukun sisällön, vaihdoin melkein päivävaatteet ja tein itselle aamupalan. Ja söin taas samalla Tuhinaa syöttäen. Neitihän nukahti sitten kivasti 20yli9 kun puolelta piti lähteä. Aivan täydellistä! Ja hän nukkui koko tuon ajan, käytiin vielä tarkistamassa ettei vanhaan asuntoon ole mennyt postia, ja heräsi vasta kotona. Taas syötiin ja ajattelin itsekin nukkuvani hetkisen vaan ei.
Ehdin itse nukkua ehkä 10min kun havahduin ähinään ja hereillähän siellä killuteltiin. Luulin että oli jäänyt nälkä ja neiti ahmaisi, nielaisi kahdesti ja nukahti. Hohhoi. nyt kello oli jo sen verran että aloin tehdä itselle leipää, söisin ja sitten lähtisimme ja puhelin soi. "Neuvolasta hei teillä oli tää aika...." joo niin oli ja ollaan tullossa tässä.... vain 30min myöhässä! whoooooooops. se olikin 1330. Onneksi ei ole pitkä matka. Ja niin me sitten kiiruhdettiin. Tuhina heräsi vasta kun riisuin hänet punnittavaksi. Lääkärin jälkeen syötin neidin vielä neuvolan tiloissa ennen kuin suuntasimme pienelle kävelylle.
Halusin mennä puoliskoani vastaan vauvan kanssa kun kerran olimme liikkeellä niihin aikoihin niin miksipäs ei odotellessa tehdä pientä lenkkiä ja nautita raikkaasta syyssateesta. Kotiin tullessa neiti taas söi ja nukahdettuaan laitoin meille ruoan tulemaan ja puoliskoni käski taas minutkin päikkäreille. Vaan enpä ehtinyt kovin pitkään nukkua kun taas neiti ruokaili ja minä syötän silmät ristissä. Ja taas söin itse samalla Tuhinaa syöttäen.
Illasta olin jo niin väsynyt etten jaksanut edes puhua puoliskolleni. Tuijotin vain syövää vauvaa ja toivoin että nukahtaisi jo. Ja nukkuisipa pitkään. Rehellisesti en vielä kertaakaan ole ollut niin väsynyt kuin eilis iltana. Väsynyt ja turhautunut. Onneksi Tuhina nukkui yön kuitenkin normaali herätyksillä, ehkä jopa hieman pidemmillä väleillä!
Aamulla olin edelleen väsynyt. Yritin malttaa nukkua heti kun Tuhinakin syötyään nukahti. Tosin en oikein malttanut aluksi. Soitin myös äidilleni että ehtisikö hän tänne kaaoksen keskelle. Nukuin rehellisesti koko päivän heräten syöttämään Tuhinaa. Ja ensimmäisen kerran tunsin itseni virkeäksi vasta kun 10 vailla 6 herättiin taas syömään. Nyt olin jopa niin virkeä että lähdettiin vaunuillen käymään anoppilassa, yksi kälyistäni laittoi aikaisemmin viestiä vaatteista joita voisin käydä kokeilemassa ennen kuin ne menevät kirpparille.
Hassua kuinka sen eron huomaa itsekin... Eilen illalla ajatukset oli luokkaa onko pakko onko pakko ja nyt illalla herätessä ja kun Tuhinakin viihtyi taas hereillä oli ihanaa vain tuijotella ja höpötellä tuon pienen ihmisen alun kanssa. Joka muuten hymyilee ihan aidosti! En tiedä johtuiko se omasta äänensävystä vai joko tuo pieni ihme tietää mitä maito tarkoittaa mutta kasvot loistivat ja hymy oli oikein iso ja odottava kun höpötin "otatko lisää maitoa otatko maistuuko maito" tyyliin.
Selvästi on kiinnitettävä enemmän huomiota omaan nukkumiseen, on vain maltettava. Pirteänä olen parempi äiti ja jaksan iloita jopa kakkavaipoista! Ja faktahan on että meidän vauva on aivan ihana! Tällä hetkellä nukkuu tyytyväisesti välillä ähisten isänsä sylissä. Ja välillä päästäen niin hassuja ääniä että me puoliskoni kanssa vain tuijotamme ja hihitämme välillä toisiimme vilkaisten.
Kodin ylläpitämisen kannalta olen tosi onnellinen että äiti pääsee tänne jo lauantaina ja sattuipa sopivasti, anoppi keksi meille tekemistä! Meille on siis viikonloppuna tiedossa parisuhdeaikaa ja ylimääräinen käsipari auttamaan niissä kotihommissa joita ihan rehellisesti en ole jaksanut tehdä.
Tulevaisuudessa pitäis luultavasti mennä itsekin yöunille tässä vaiheessa kun Tuhina nukahtaa tälle pätkälle n. klo22. ja yölliset luku(imetys)hetketkin on pakko vain karusti lopettaa siihen pisteeseen kun neiti nukahtaa. Nyt nimittäin tulee luettua vielä hetki sen jälkeen kun itse mukamas piristyi.
Nyt siis kauniita unia kaikki kansa! Ei enää yöllisiä postauksia :D
