Vuoden ensimmäinen päiväkotiviikko on ohi. Viime viikon maanantaina oli ihanan raikas, aurinkoinen pakkaspäivä ja päätin lähteä pitkästä aikaa kerhoon Jekun kanssa. Tosin vain kääntyäksemme ovelta takaisin, koska kerho alkoikin vasta eilen. Jos olisin katsonut puhelinta vähän aikaisemmin, kuin vasta takaisin kotiin lähtiessä, olisin säästynyt hukkareissulta. Ollaan muutenkin oltu aika paljon kotona, eikä viime viikon kuvasaldokaan ole kummoinen.
Pyykkiä tuli pestyä ihan liian vähän pyykkivuoren suuruuteen nähden. Tein toki ihan tietoisen päätöksen käyttää aikaani enemmän blogiin kuin kotitöihin, sen ajan mitä oli Jekun päiväunille nukahtamisen ja Elpun kotiin hakemisen välissä. Koko syksyn Elpu kävi päiväkotia maanantaista torstaihin klo 9- 14, josta klo 12-14 on päiväunet. Eli 100% omaa aikaa minulla on ollut yleensä n. 1130-1350.
Parina aamuna herättiin vasta vähän ennen puolta yhdeksää, kun ihan viimeistään varttia vailla yhdeksän on lähdettävä kävelemään päiväkotiin. Sitten taas yhtenä aamuna lähdettiin jo puoli yhdeksältä kävelemään päiväkotiin. Kertonee kai jotakin viime viikon väsymyksestä nämä pomppivat aamutkin. Maanantaina ja keskiviikkona nukuin puolen tunnin unet ja heräsin, kun piti lähteä hakemaan Elpua kotiin. Mutta torstaina ja perjantaina nukuin vasta pikkukakkosen aikaan.
Ei viikko kuitenkaan pelkkää blogia, nukkumista ja kotitöidenvälttelyä ollut. Lapset pääsivät kahteen kertaan uimaan, kun tiistaina käytiin kavereiden kanssa tutussa uimahallissa ja lauantaina lähdettiin Vierumäelle. Keksittiin lähteä uimaan vasta puoli viideltä ja kaikki lähihallit menivät jo kuudelta kiinni. Laskettiin nopeasti kauanko meillä kestää lähteä ja monelta altaista pitää poistua ja todettiin, ettei puolituntia tosiaan ole vaivan väärti. Joten päätettiin lähteä vähän kauemmaksi.
Parina aamuna herättiin vasta vähän ennen puolta yhdeksää, kun ihan viimeistään varttia vailla yhdeksän on lähdettävä kävelemään päiväkotiin. Sitten taas yhtenä aamuna lähdettiin jo puoli yhdeksältä kävelemään päiväkotiin. Kertonee kai jotakin viime viikon väsymyksestä nämä pomppivat aamutkin. Maanantaina ja keskiviikkona nukuin puolen tunnin unet ja heräsin, kun piti lähteä hakemaan Elpua kotiin. Mutta torstaina ja perjantaina nukuin vasta pikkukakkosen aikaan.
Ei viikko kuitenkaan pelkkää blogia, nukkumista ja kotitöidenvälttelyä ollut. Lapset pääsivät kahteen kertaan uimaan, kun tiistaina käytiin kavereiden kanssa tutussa uimahallissa ja lauantaina lähdettiin Vierumäelle. Keksittiin lähteä uimaan vasta puoli viideltä ja kaikki lähihallit menivät jo kuudelta kiinni. Laskettiin nopeasti kauanko meillä kestää lähteä ja monelta altaista pitää poistua ja todettiin, ettei puolituntia tosiaan ole vaivan väärti. Joten päätettiin lähteä vähän kauemmaksi.
Elpu on kovasti odottanut luistelemaan lähtöä, mutta se ei nyt yrityksistä huolimatta ole onnistunut. Ja sen kerran kun vihdoin ajettiin jo kentälle, Elpu nukahti autoon. Kesken kaiken herättyään luistelusta ei tule mitään (been there, done that), joten käännyttiin parkkipaikalta takaisin kotiin ja herätyksen perusteella tehtiin aivan oikea ratkaisu. Onneksi serkku tuli yöksi, se vähän pehmensi pettymystä. Pitää yrittää alkaneella viikolla uudemman kerran ja vähän aikaisemmin. Varsinkin, kun Elpu ei enää nuku päiväunia päiväkodissa.
En itsekään saa Elpua kotona nukahtamaan päiväunille ilman pitkää ulkoilua ja tuplarattaita tai uimahallia ja autoa. Myös päiväkodissa nukahtaminen on ollut vähintäänkin hankalaa, joten kokeillaan nyt tästä alkaen miten arki sujuu, kun Elpu meneekin päiväkotiin jo puoli yhdeksään ja haetaan heti lounaan jälkeen eli puoli yhdeltä. Tällä uudella järjestelyllä Elpu saisi olla myös perjantaisin päiväkodissa, mutta ei haluta vielä luopua perjantain muskarista, ja muutenkin nelipäiväinen päiväkotiviikko tuntuu juuri sopivalta.
Uudelta päiväkotiajalta odotan eniten sitä, että aikaisemmat aamut toisivat myös aikaisemmat illat. Tähän mennessä lasten nukahtaminen on tasaantunut aiemmasta klo 2230 jo noin klo 21 ja herätys on ollut yleensä kahdeksalta. Joten ehkä puolikahdeksalta tai jopa jo hieman seitsemän jälkeen herääminen toisi unen vielä aikaisemmin illalla. Toivotaan parasta!
Kaiken kaikkiaan, paria nukutusfarssia ja niiden myötäistä hermoromahdusta lukuunottamatta viikko oli oikein hyvä. Nyt alkaneella viikolla voisin koittaa laskea 10 vähän useammin. Toki Taavitiikeri ja Elpu auttavat, kun Elpu laulelee nykyään varsin usein (välillä juuri oikeaan aikaan, mutta myös siis ihan vaan jotain laulaakseen) "jos sua suututtaa ja olet vihainen, hengitä vaan ja lasketaan yksi, kaksi, kolme!" Siinäpä kaikille hyvä viikon haaste. :)
Ihana haaste! 😂😂
VastaaPoistataidan haastaa itseäni myös tällä viikolla, ehkä vielä joskus onnistun :D
Poista