Synttärit helmikuussa

Maaliskuu on täällä! Ja tämä maaliskuu sai kyllä ihanan alun, toki niin sai myös helmikuu. Maaliskuu toi tullessaan virallisesti kevään - tai meille tosin kevättalven, koska lunta on satanut joka päivä. :D 

Palataan nyt vielä ihan pikkuisen kuitenkin helmikuuhun!

Mun työpöydällä on kirjekuori, jonka avaamista olen vältellyt. Olen kyllä avannut sen kerran, lukenut läpi ja pistin takaisin piiloon.  

1.2.2025 oli lauantai. Nukuin 10 asti ja heräsin puheluun, tuu avamaan ovi. Seuraavaksi hengailin olohuoneessa hetken kunnes puoliskoni kysyi olenko saanut isosiskolta viestin. No en minä tiedä, puhelinkin oli jossain. Oli tullut viesti, ja sitten vasta mulla syttyi lamppu. 

"Ai tän takiako sä tulit?" 

Jep. No sitten oli puolisen tuntia aikaa pakata listalta tavarat mukaan ja lähdettiin matkaan. Ensin luulin että me mentäisiin toisen kaverin luokse, mutta hän olikin kassin kanssa pihalla jo odottamassa, joten tajusin että ei jäädä sinne. Matka jatkui isoa tietä, ja kun ohitettiin kauppakeskuksen liittymä aavistin, ettei olla jäämässä Kouvolaan. 

Mentiin kiinalaiseen ravintolaan symään buffettiin, loputkin meidän yllätysseurueesta saapui sinne ja saanen todeta että paikalle saapuneet oli todellakin yllätys! Siskojeni saapuessa viimeisenä sain päähäni tiaran jossa luki Birthday Girl. Vatsat täynnä siirryttiin Lahden keskustasta Vierumäelle missä päästiin joogaan ja sen jälkeen pienen jonotuksen jälkeen mentiin uuteen kylpylään lillumaan ja testaamaan kaikki saunat.

Päivän päätteeksi sain kirjekuoren jossa oli pieni viesti kaikilta paikalla olleilta ja kortti, jossa luki kaikkien mukaan halunneiden nimet ja se lista oli pitkä. Ja sillä tavalla mulla on huono itsetunto, että mä en olettanut niin monen tykkäävän musta näin paljon!

Ja nyt samalla kun kaivan muutaman kuvan tähän postaukseen lähetän viestit niille joiden nimet on kortissa. Mulla on ihania ihmisiä ympärillä! Vaikka monesti Iltan "Kelle mä soitan" meneekin ihon alle ja luulen ettei mulla muka ole ketään, niin täällähän on vaikka ketä, kelle voisin soittaa ihan milloin vaan!

ps. mun synttärit on oikeasti lokakuussa. :D 

Milloin teillä on seuraavat juhlat? :) 

Käsintehtyjä koruja Haminasta

 *Mainos: Suskin korut

Olin toista kertaa mukana Hyvän Olon Messuilla 15.2. eli kaksi viikkoa sitten lauantaina ja tämä postaus on omistettu mun ihanille Messunaapureille!

Messut oli Kuusankoski talolla, joka on rakennuksena tuttu ulkoapäin mutta sisältä ei todellakaan. Kun löysin oman messu paikkani, galleriassa oli jo muiden pisteet hyvässä  vauhdissa ja messupaikkani naapurista löysin Suskin korut. Sain messupäivän mittaan udella Suskin korujen taustaa sekä kuulla Suskin omaa tarinaa. Hiljaisina hetkinä ihailin useampiakin korvakoruja ja uteliaana kyselin naapurini tuotteista. 

Ootko kuullut miten korumetallien materiaalit tarkistetaan? Kannattaa kysyä Suskilta, kun maaliskuun 1. ja 2. päivä hänet löytää korupöydän takaa kauppakeskus Veturissa! Korupöydältä löytyy tieto ja sen menetelmän sana oli niin vaikea, etten enää muista sitä.

Pyysin Jekun kummitädin mukaan messuille, ettei Unelmalaatikon piste jäisi tyhjäksi mun omien workshoppien ajaksi. Ja iltapäivän naapureitani seuratessani kysyin myös mikä oli Suskin korujen tyttöjen tarina. Siinä on nimittäin iloinen ja ihana parivaljakko! 

En ottanut messuilta yhtään kuvaa, vaikka kamerakin oli matkassa. Mutta kerronpa sen, että Suskin koruista löytyi hyöheniä - jotka saadaan elemän luonnollisen kiertokulun kautta onnellisen elämän eläneiltä kanoilta, kun heistä aika jättää. Koruissa on käytetty monipuolisia materiaaleja ja muotojakin oli marjoista nallekarkkeihin ja donitiseihin. Itse ihastelin nallekarkkikorviksia ja puisia koruja.

Pöytää järjestellessään Suskin puisia koruja siirreltiin ja niiden helinä kuulosti ihan pieneltä purolta. Minunkin korvistani löytyy nyt puiset korvakorut, kun sain Suskilta ihanat pähkinät!

Suskinkorut löytyy instagramista ja facebookista.

Kouvolan seudulta kannattaa mennä hipelöimään ja ostoksille heti huomenna 1.3. ja sunnuntaina 2.3., kun Suskin löytää Ihana Minä -messuilta Kauppakeskus Veturista Mall&Mall myymälän tiloista. 

Mitäs te tykkäätte mun pähkinöistä? Käytätkö sie koruja? :) 

Korvakorut: Suskin korut * Meikki ja hiukset: ihan ite * Kameran takana: pikkusiskoni

Inhokki hiilityö

Ootko lukenut mun aikaisemman postauksen "Kuvataidekoulun kasvatti"? No ei haittaa jos et just nyt muista lukeneesi sitä, en mäkään oo lukenut sitä ihan hetkeen. Mulla on muistikuva, että mainitsin siinä yhden hiilityön vaikka siitä ei ollutkaan kuvaa. 

Mä tiedän että oon hävittänyt sen työn, mutta tiedän myös että otin siitä kuvat muisoksi ennen sen hävittämistä. Ja nyt mä löysin ne kuvat! Joten tässä siis työ, jota inhosin tehdä. Työ jonka tein ihan niinkun itseä huvitti. Se oli aika iso, siksi mulla ei ollut intoa säilyttää sitä. Mutta kuitenkin siitä tuli lopulta niin kiva, että halusin siitä jotain muistoksi. 

Ohjeenanto kuului siis jotakuinkin näin: Valtava pahvi pohjaksi, siihen revitään sanomalehteä taustaksi ja sitten piirretään hiilellä siihen jalat. Mä en tykännyt jaloista, enkä piirtämisestä, enkä hiilestä.

Mun toteutuksessa on käytetty keltaista akryylimaalia ja hiiltä ja on siellä niitä sanomalehtiäkin. Ja musta oli ihanaa, että meidän opettaja antoi tällaisellekin luovuudelle tilaa.

Tän jälkeen jalkapohjat ja kengänpohjat pääsi toiseenkin työhön, mutta se on valitettavasti kadonnut. Se oli mulla vielä Rovaniemellä, mutta en muista onko se ollut mulla enää Kouvolassa.

Mikä inhokki työ sulla on jäänyt mieleen peruskouluajoilta? Tai kuvataidekoulusta, jos oot käynyt kuviksessa. :)