65 neliötä - part 5+

Vähän pelkäsin ja aavistelin tässä käyvän näin. Meidän makuuhuoneen esittelyssä mainitsin meidän toisen vaatehuoneen ja lupasin kurskistuksen sinne. Ja niin vain tämä jäi roikkumaan ilman kuvaa. Nyt kun muuttokin on jo viimeisiä pikkutavaroita ja siivoamisia vailla valmis, saatte viimein sen syyn miksi meidän makkarissa oli pakko olla vaaterekki.

Viimeisenä pääsette kurkistamaan meidän talon miesluolaan!

Yksi suurimpia ongelmia muuttaessa oli minne sijoitettaisiin tietokone. Minä toivoin saavani äidin vanhan pianon siskoni luota meille ja olohuone on jossain määrin hankalan muotoinen tai sitten meillä on vain liian iso sohva.

Lopulta anopin kannustuksella todettiin kaikista parhaimmaksi ratkaisuksi sijoittaa tietokone isompaan vaatehuoneeseen eli makkarin vaatehuoneeseen. Sen olin jo muutenkin määrännyt puoliskolleni jolla on huomattavasti enemmän vaatteita kuin minulla. 

Minun ajatukseni oli jättää pöytähyllyn kanssa samaan tasoon yksi sivuhylly (vaatehylly) johon oltaisiin sijoitettu kaikki puoliskoni koulukirjat ja kansiot. Lupasin myös, että puoliskoni saa hankkia sinne sellaisen pienen jääkaapin jos vain löytyy tarpeeksi halvalla. Puoliskoni kuitenkin päätyi ottamaan hyllyn kokonaan pois, koska se teki huoneesta liian ahtaan.

**********

Tässä oli meidän koko koti. Kiitos käynnistä :)

Kaikkien huoneiden esittelypostaukset löytyy linkin 65m2 takaa, ja edellinen kotimme seuraa linkkiä 56m2. Ja kunhan tavarat löytävät paikkansa, vanhan asunnon avaimet on palautettu ja arki täällä uudessa kodissa pääsee rullaamaan, kutsun teidät samanlaiselle vierailulle tännekin.

Löytyi !

Sunnuntai oli myrskyn jälkeen aurinkoinen ja lämmin kellon lähestyessä neljää. Nousin autosta perhosia vatsassani ja seurasin perhettäni asfaltoidun pihan poikki. Vasemmalle jäi roskakatos ja autotalli. Oven edustalla odottava pariskunta tervehti meitä kättelemällä ja siirryimme ulkovaraston ohi asuntoon sisälle.

Oli tuulikaappi ja pieni eteisaula. Ensimmäinen makuuhuone, se jossa on vaatehuone, oli tapetoitu vaaleaksi. Toinen huone taas oli maalattu violetiksi. Vessassa oli kaunis tapetti ja peilejä vaikka muille jakaa. Kylpyhuoneessa oli muutama kaappi ja taso pyykkikoneen paikan vieressä. Saunakin oli uuden näköinen, hienoksi remontoitu. Olohuoneen tehosteseinän ruskea kukkatapetti ei ollut se kaikista mieluisin, mutta muuten olohuone on sopiva ja näimme heti minne sohva asettuisi. Ruokailu tila ja I - keittiö, josta löytyi liesituuletin, tiskikone ja kaksi oikeaa tiskiallasta. Katettu terassi jatkui katteettomana ja sen jälkeen oli vielä nurmialue. Tätä me ollaan etsitty!

Anoppi huomasi lauantaina netistä vuokra-asuntoilmoituksen. 3h, k, sauna. Pitää olla nopea! Täällä kolmiot on ehtineet mennä nenän edestä joka kerta. Soitin ilmoittajalle heti. Ilmoituksessa ei ollut kuvia, minkä huomasin vasta linkitettyäni sen innoissani perheelle ja ystäville. Ei se mitään päästäisiinhän me jo seuraavana päivänä sitä kurkistamaan. Toivotaan, että asunto miellyttää meitä ja me vuokranantajaa. Samalla reissulla sovittiin heti vuokrasopimuksen kirjoitusajankohta. Allekirjoitusten jälkeen saatiin avaimet käteen.

Me muutetaan! Me muutetaan kolmioon! Me muutetaan rivitalon päätykolmioon! Ja me muutetaan sinne nyt! Siis N Y T, mun ja Elpun vaatteet on jo siellä. Ja vaarin paku on matkalla, muskarin jälkeen päästään hommiin tosissaan!

Arki kahden kanssa

Syksy saapui, puoliskollani alkoi koulu ja seurakunnan kerhot ja muskari alkaa tällä viikolla. Neuvolassa ollaan käyty neljästi, kaupungin perhepuiston perhekerhossa jo kolme kertaa ja sunnuntaina uskaltauduttiin kirkkoon ensimmäistä kertaa. Vauvalla on nyt ikää vähän päältä viisi viikkoa ja joka paikassa aina kysytään sama kysymys: mitenkäs se arki kahden kanssa on nyt lähteny sujumaan?

Nooo, ihan kivasti tottakai. Aikatauluissa ja ajan käytössä on tietysti eniten opeteltavaa. Mutta kerhojenkin alkamisen myötä arjen rutiinit ja Elpun unirytmi on asettunut ihan uusiin uriin. Tai siis päiväunien osalta niihin tuttuihin uriin, jotka aina välillä meinasivat hukkua kesällä. Mutta yöunille meillä käydään nykyään jo yhdeksän jälkeen, aiemman klo 22-23 sijaan ja yöt ovat pääsääntöisesti kokonaisia! Joskus pitää peitellä kerran tai kaksi ja joinain öinä kömmin Elpun viereen siihen saakka, että vauva taas syö. Useammin siis herää etsimään peittoa tai pupua, kuin itkien raapimaan!

Koti taas.. Isosisko kävi täällä, kun vauva oli viikon ikäinen. Pestiin pyykkiä ja ne odottivat sohvalla viikkausta vailla. Äiti ja pikkusisko kävivät täällä, kun vauva oli pariviikkoinen. Äiti oli ihana ja hoiti punaiset pyykit pesuun ja kuivumaan. Tuolla ne odottivat edelleen sohvalla viikkkausta vailla, kunnes tiistaina vihdoin käytin aamupäivän viikkaamiseen. Silläkin uhalla että Elpun päiväunet jäisivät välistä - ja jäiväthän ne.

Mutta jos kotitöiden ja ahtaudenkin aiheuttamaa kaaosta ei lasketa on arki lähtenyt rullaamaan tosi nätisti. Vauva herää yöllä syömään kahdesta kolmeen kertaan. Hyvän yön jälkeen nousen kahdeksan ja yhdeksän välillä sitten aloittamaan päivää lasten kanssa. Huonomman yön jälkeen noustaan kymmenen aikaan. Tuntuu, että kerhopäivinä rutiinit pysyy paremmin kasassa. Siksi ollaan nyt käyty taas ulkoilemassa ja kirjastossa aamupäivisin, silloin kun kerhoja ei ole. Tosin vauva nukkuu kerhon ajan ja valvoo sitten sen aikaa kun Elpu nukkuu, että minä en saa päikkäreitä joka päivä. ( ja nyt kun saisin kirjoitan :D )

Pukemiset ja lähtemiset onnistuu puolessa tunnissa jopa! Mutta se tarkoittaa sitä ettei olla syöty. Maanantain kerhossa ollaankin syöty lounas. Ja ruokapuoli on se mikä meidän perheessä pitäisi pistää remonttiin. Elpun ruoka on helppo, senkun keittää kattilallisen riisiä pari kertaa viikossa ja lämmittää lihat kylkeen. Vauvan ruoka vielä helpompi. Mutta mulle ei joka päivä olekaan eilisen jämiä, jotka nopeasti lämmittää lounaaksi. Siinä siis muutos parempaan tehtävä.

Tämän enempää arkea ei tässä vaiheessa varmaan kannata miettiä, koska ensiviikolla on jo taas uudet kujeet.