Mun oli ajatus rikkoa kuukauden loma kirjoittamalla kepeästi mitä kuuluu. Mutta sen sijaan näppäimiltäni on purkautunut heinäkuun pohdinta veden ja sähkön arvonlisäverotuksesta - julkaisen kunhan ehdin laittaa siihen kuvat ja nyt kun olisi kepeän vuoro mua ahdistaa.
Ahdistuksen syy on onneksi tiedossa ja ohimenevää, mutta turhauttavaa. Tultiin nimittäin puolet perheestä reissussa kipeäksi. Joko siksi, että lomakohde on sittenkin homeessa vaikka kukaan ei mitään halua myöntää tai sitten uimavedessä oli sinilevää, vaikkei sitä silmällä erottanutkaan.
Ja ehkä vähän möys se, että meidän kotiinlähtö vähän venähti ja auto on aika romu, että ihan testi mielessä köröteltiin koko matka 80-100km/h vauhtia, vaikka olisi saanut ajaa 120km/h puolet matkasta. Ja näin ollen kotiuduttiin reissusta klo 0416. Ja siitä meni tietenkin hetki, kun purettiin lapset ja petivaatteet ja muut tavarat autosta.
Viime viikon maanantain hyvin lyhyistä unista huolimatta olin tosi pirteä ja aloin heti pyykkäämään petivaatteita ja reissukamoja. Iltapäivää kohden olo huononi ja tiistaina olin kuumeessa. Ja vaikka keskiviikkona olo alkoi olla ainoastaan nuhainen, niin kyllähän tällainen flunssa vetää sekä mielen että energiat matalaksi.
Sen lisäksi että olo on voimaton, niin arvatkaa mitä. Meilläpä on satanut lähes koko viikon. Ja nyt mua ahdistaa tuo pyykin määrä. Miten mie saan nuo pestyt pyykit myös kuivaksi ja tarpeeksi nopeasti, ettei ne ala haista sille, mille liian hitaasti kuivuneet vaatteet haisee. Kamalalle. Tälläkin hetkellä Kirppu nukkuu päiväunia sateessa. Ja pyykkikone juuri piippasi.
Alkaa olla ikävä sitä kuivausrumpua joka joulupäivänä kosahti.
Eiköhän tämä tästä helpota, jospa itsekin kömpisin hetkeksi päiväunille itkuhälyttimen viereen ja herään sitten uusin silmin tunnin päästä. Ja vaikka katonropinasta ja itkuhälyttimestä kuulen sateen yltyvän, meidän pihalla paistaa kuitenkin aurinko!
Onhan kesää vielä jäljellä!
Lähetä kommentti
Ihana yllätys, kiitos kommentista !