Yksityisyyden rajat somessa

Sain keskiviikkona kylään yhden ystävän ja kollegan, toisin sanoen Mary Kay sisarkonsultin poikansa kanssa ja pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa mikrohionta nimistä kuorintasettiä. Yleensä teen tuotekokeiluista Live videon mun ihonhoitokonsultti Facebook profiiliin, mutta nyt meillä oli nuorimmat lapset seurana, joten kuvasin videon, jonka editoin myöhemmin somekelpoiseksi.

Videon editoimisen piti olla tässä se haastavin ja työläin juttu, mutta lopulta videon julkaiseminen tuotti enemmän päänvaivaa. Aloin pähkäilemään hurjasti millaisilla saatesanoilla julkaisisin videon ja missä. Kokonaisena,vai lyhyen pätkän kertoen, että koko videon löydät toisaalta. Sitten taas aloin miettimään, etten voi esimerkiksi instagramissa mainostaa facebook profiiliani, koska silloin paljastaisin tietoja, jotka olen päättänyt jättää blogissa ja instagramissa kertomatta. 

Toistaalta taas, onko sillä oikeasti mitään merkitystä, koska halutessaan ei tarvitse edes googlettaa. Riittää, että sattuu pyörimään samoissa facebookryhmissä, kun voi laskea 1+1 yhteen ja löytää oikean henkilön. Juuri näin alkoi yksi ystävyys erään aikaisemmin nimeltäkin mainitun ihanan lukijani kanssa. 

Mutta ajattelinpa nyt kuitenkin vähän kertoa, mihin olen vetänyt yksityisyyden rajaa omassa somessa ja täällä blogissa.


Mulla on facebookissa niin sanottu henkilökohtainen profiili, joka on luotu silloin kun ensimmäisen kerran olen facebookiin liittynyt. Sinne päivittyy ainoastaan kuvat, joihin mummi tägää minut. Tällä henkilökohtaisella profiililla seuraan tärkeitä ryhmiä. Siellä mun kavereita on henkilöt, jotka oikeasti koen tuntevani. Eli kaverit, jotka tietävät kaikki meidän perheen nimet ja luultavasti ovat käyneetkin meillä tai ovat sukua. Enkä tosiaan päivitä sinne itse juuri mitään koskaan. Paitsi tammikuussa. Tein sinne vahingossa meikkiliven.

Olen tehnyt Mary Kay työprofiiliini useammankin liven ihonhoitotuotteista ja ihonhoitorutiineista. Mutta tätä ensimmäistä meikkiliveä jännitin sen verran paljon, että unohdin aivan kokonaan tarkistaa millä profiililla olin facebookissa puhelimella. Työprofiilin kavereina ovat ainoastaan Mary Kay asiakkaani ja siellä jaan pääasiassa videoita, kauden kuvastot ja välillä teen tarjouskamppiksia heille. Tämän profiilin loin viime syksynä.

Oikeastaan, kun ajattelee kuinka vähän tykkään päivittää facebookia ja muutenkin se on ehkä mun inhokkisome, käytän siellä hurjan paljon aikaa ja siellä on eniten profiilejakin. Blogisivusta on nimittäin myös tullut ainakin sovelluksessa profiili. Enkä osaa käyttää sitä - facebook sovellusta ja blogisivun töykaluja. Mutta joka tapauksessa blogin facebookkiin jaan ainoastaan suorat linkin blogiin ja nyt instagram julkaisee satunnaisesti myös facebookiin. Riippuu vähän muistanko ottaa sen valinnan pois päältä vai en. 

Instan ja facebookin linkityksen takia tai ehkä enemmän sen, että instagram on minulle blogin sivutuote, käytän instassa ja blogissa samoja nimitiyksiä. Paitsi että blogissa puhun aina puoliskostani, mutta instassa puhun useammin miehestä. Hetken aikaa käytin kahta instatiliä @sangynalla ja Mary Kaylle oma. Olen kuitenkin niin laiska päivittämään instaa, että totesin kahden tilin ylläpidon olevan liioiteltua.


No nyt vihdoin päästään tänne blogiin, joka on mun lemppari media. Näistä omistani siis ja jos tätä nyt voi mediaksi sanoa. Ei ehkä uskoisi tämän kevään postaustahdista päätellen. Mutta silti, blogi on mun lemppari. Niin lemppari, että suunnittelin oman Mary Kay tiimini nimen myös sopivan blogin nimeen.

Blogissa meidän lapset kulkevat lempinimillä: Nuppu, Jekku ja Ässä. Minä olen Petra ja olen naimisissa puoliskoni kanssa. Aivan alkuun pidin blogia puolianonyymina, kuvia joo oli, mutta nimen kerroin vasta myöhemmin. 

Blogissa en ole koskaan kertonut kotikaupunkiamme, sukunimeämme, en puoliskoni etunimeä, enkä lasten oikeita nimiä. Poikien bloginimet on menneet kerralla maaliin, mutta ihmettelen edelleen, miksi en alkanut käyttää Nuppu-nimeä esikoisesta heti silloin vauva aikaan Tuhinan sijaan. No oli miten oli nyt hän on blogissa Nuppu. 

Ja mitä kotikaupunkiimme tulee. En ole paljastanut tätä kaupunkia, mutta olen paljastanut maantieteellisen sijaintimme ainakin ajomatkan keston perusteella muutamaankin eri kohteeseen. Ja lisäksi kaikista matkoistaimme muihin kaupunkeihin olen kyllä maininnut ihan kaupunkien nimiä käyttäen. Myös sen te tiedätte, että olen Jyväskylästä kotoisin ja mummu ja vaari asuvat siellä. 


Kuvien kanssa minulla on yksi sääntö, jota olen myös pyytänyt useimpia sukulaisia noudattamaan - lapsilla pitää olla vähintään uikkarit päällä kuvissa, joita heistä laitetaan someen. Ja itsekin pidän tätä rajan vetona blogissa nähtäviin kuviin. Muut rajaukset varsinkin lasten kuvia kohtaan muuttuvat sitä mukaan, kun lapset kasvavat.

Luultavasti siis jos haluat, saat kaikki ne tiedo,t joita en itse kerro hyvinkin pienellä vaivalla kaivettua jostakin. Toisaalta taas - jos haluat tietää, säästä aikaasi etsimiseltä ja kysy, ehkä meistä voi tulla myös ystäviä. :D  

Mutta se video.

Loppujen lopuksi en osannut päättää mitä tehdä videolle, se ei mahtunut kokonaisena insta storyyn, joten kokeilin puolihuvikseni ladata sen IGTV:hen. Ja sehän onnistui! Tämän videon suhteen päädyin helppoon ratkaisuun: latasin videon instaan sekä facebookin työprofiiliin asiakkailleni, enkä maininnut kummankaan yhteyteen mitään muista somekanavistani.

Millaisia rajauksia sinä olet tehnyt someyksityisyyteen? 

8 kommenttia

  1. Itse aloitin bloggaamaan ihan kokonaan anonyyminä, ja tarkoitus oli olla aina anonyymi, mutta matkan varrella alkoi lehdet kiinnostua ja sitä kautta aloin tulla tutuksi. Lasten nimiä en kerro ja kuviakin laitan harvakseltaan. Varsinkin tuon keskimmäisen nimeä en julkaise missään, sillä hänen nimisiää on vain 12 koko Suomessa, on helppo jäljittää siis. En tarkoituksella esittele nurkkiani, mutta joskus jotkut ovat tunnistaneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko sun blogi aina ollut käsityö-lifestyle painotteinen? Tavallaan kun se kertoo vain sinusta, niin anonymiteettikin on helpompi ehkä pitää :) Mutta kun alun alkaenkin tarkoitus on jakaa vauva-arkea niin en edes osannut silloin alkuun ajatella rajaavani mitään muuta kuin nimet pois.

      Poista
  2. Lapsista laitan someen kuvia ja asioita, jotka he itse ovat hyväksyneet. Lasten kasvaessa heidän kuvansa somessa ovat vähentyneet. En käytä instassa tai blogissa lasten nimiä. Kolmella lapsella on jo omat instatilit. Eivät tosin ole kovin aktiivisia instassa. Henkilökohtaista facebooktiliä päivitän harvoin. Blogin faceen jaan blogipostaukset ja joskus instakuvia. Niiden suhteen sama kuin sinulla eli silloin kun en muista poistaa instasta jakoa faceen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heh, hauska etten ole ainoa facebookin unohtaja :D Ja ihan totta, varmasti tässä hiljalleen alkaa lasten kuvat minullakin vähenemään tai sitten niihin on kysytty lupa, toisaalta taas koen että meidän lapset on vielä sen verran pieniä, etteivät he ehkä vielä ymmärrä mihin tarkoitukseen lupaa pyydän, joten parempi siis itse rajata heitä pois enemmän ja enemmän, kunnes osaavat itse oikeasti antaa luvan :)

      Poista
  3. Kysyn vanhimmilta lapsilta luvan kuvien julkaisuun. En kerro lasten terveysasioista tai muista henkilökohtaisista asioista someen tai blogiin. Ainakin nämä tulivat ensimmäisenä mieleen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lastenterveysasiat ja henkilökohtaiset onkin tärkeä raja 😊 itse kerroin esikoisen vauvavuonna paljonkin ja vielä taaperoiässä hänen allergioistaan ja vauvavuosina myös neuvola kuulumiset kerran kuussa, vauvakirjamaiseen tyyliin. Mutta siihen vedin myös rajan, että ne loppuivat 1v neuvolaan 😊 toisaalta äitiys/vauvablogiin myös lapsen tietyt virstanpylväät tavallaan kuuluvat esim. Puheenkehitys. Mutta mitä isompi lapsi sen vähemmän hänestä enää kirjoitan 🤔 nää oli hyvät pointit! 😊

      Poista
  4. Varmaan aika tyypillistä aloittaa bloggaaminen alkuun anonyymisti, niin itsekin tein. Blogissa olen itsestäni paljastanut ehkä kohtuullisen paljonkin ja loputkin varmasti joku salapoliisi saa helposti selville (esim. sukunimi). Pikkuneidin suhteen olen tarkempi; hänestä en somessa puhu lainkaan nimellä eikä hän esiinny kuvissa kasvoillaan niin kauan kunnes itse kykenee tähän kantaa ottamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lapsen nimettömyys ja kasvottomuus onkin hyvin selkeä raja 😊 mutta totta, eiköhän sitä aika vähäiselläkin salapoliisityöllä saa nykyään selville aika paljon, ellei ole ihan alusta asti osannut rajata tietoja pois somessa. 🤔😅

      Poista

Ihana yllätys, kiitos kommentista !