Paras pyykinpesuaine etsinnässä!

Joku ehkä saattaa muistaa yhden mun henkilökohtaisen suosikkipostauksen parin vuoden takaa. Kirjoitin meidän pyykkihuollosta edellisessä kodissa, kun Ässää vielä odotettiin. Hommahan meni siis niin, että me ostettiin tuohon asuntoon kuivausrumpu, koska siellä ei oikeastaan ollut tilaa kuivattaa pyykkiä suuria määriä. Ja kuivuri osoittautuikin sitten aivan parhaaksi vehkeeksi ikinä! 

Ennen Ässän syntymää tuo ensimmäinen kuivuri kuitenkin hajosi joten äitiyspakkausrahalla ostettiin nettikirppikseltä kokonainen pesutorni ja annettiin oma pyykkikoneemme naapurille. Tornillahan siis oli ikää pari vuotta ja meillä se on nyt ollut kaksi vuotta. Pyykkikone on muuton jälkeen valitellut milloin mitäkin - eniten vedenpoiston kanssa ja itseasiassa oltiin jo syksyllä aika varmoja, että se räjähtää kohta. Kertaalleen ongelma korjaantui, kun poistettiin nukkasihdistä silmälasienpuhdistusliina. Mutta toista kertaa ratkaisua ei löytynytkään.

Muuttaessamme viimekesänä jätettiin taaksemme meidän hienosti ihan itse kokoamamme pyykkiseinä ja pyykkirumba koki pienoisen muutoksen - ihan niinkuin se olisis ainoa muutos, kun kodin neliöt melkein tuplaantuu ja sijaintikin vaihtuu toiselle puolelle kaupunkia. Tuosta pyykkihuollon muutoksesta on siis tulossa oma postauksensa. Mutta ennen sitä postausta meille tulee uusi pyykkikone! 

Tai siis keskiviikkona uuden pyykkikoneen saapumisesta on ja kaksiviikkoa. En vain ehtinyt julkaista tätä postausta, koska tuota vanhaa postausta "Pikkuvessan pyykkihuoltoa" etsiessäni törmäsin postauksen kuvaan väärässä paikassa ja jäin sitten sitä sekä tekijänoikeuksia ihmettelemään. Mutta nyt sitä sivustoa ei enää löydy, joten ei siitä sen enempää. 

Pyykkihuollossa olen mielestäni hyvinkin järjestelmällinen sen suhteen miten vaatteet lajitellaan, että huuhteluun käytetään vain etikkaa, jota maustan joskus tipalla eteeristä öljyä, ja kuinka tarkasti pesulapun kuivauskieltoa noudatetaan. Ja jopa siitä miten vaatteet viikataan ja minne. Mutta vakituinen luottopyykinpesuaine minulta puuttuu. 

Ja kun sopivasti facebook tarjoili minulle aivan mahtavan mainoksen kotimaisesta pyykinpesujauheesta, niin ajattelinpa nyt kertoa vähän meidän pyykinpesuainehistoriasta ja sen hankaluudesta. Ja samalla pyytää teiltä vinkkejä, millä perusteella te valitsette pseuaineenne. Jospa niistä olisi iloa myös muillekin kuin minulle. 

Nykyään ostan pyykinpesuaineen aina Prismasta tai Tokmannilta, koska niissä on yleensä parhaat litrahinnat tai kilohinnat, mutta joka kerta seison tunnin siinä hyllyn edessä, yleensä soitan äidilleni ja arvuuttelen, että mitähän sitä nyt sitten kokeiltaisiin. 

Ässän ensimmäinen vuosi pestiin ymmärtääkseni luonnollisella Mulieres sitrus pesunesteellä. Vaihdoin sen marketin halvimpaan allergiaystävälliseen, kun viime kesänä pudotettiin markettilaskuja säästäessämme takuuvuokraan rahat. Nyt en ole siihen osannut sitten palata sen hinnan takia. Jouluna oli tarjous Neutralsin pyykinpesunesteestä, olikohan peräti niin että 2€ puolitoista litraa, ostin niitä pulloja kaksi, ne riittivät huhtikuun loppuun asti. Nyt meillä on ensimmäistä kertaa lapsiperheenä pyykinpesujauhe. 

Puoliskoni toiveena oli jotain hyväntuoksuista, joten kerrankin valitsin mahdollisimman nopeasti vain jotain mikä näytti kivalta. Tämä on Surf merkkinen jotakin pinkkiä, olisikohan paketissa lukenut yasmin ehkäpä. Ja nykyään meillä pestään kaikki värit samalla aineella, vaikka olenkin tarkka värien mukaan lajittelujsta.

Kun ostin ensimmäistä kertaa itse pyykinpesuaineet urheiluopistossa käytin LV:n jauheita ja niitä käytin vielä minun ja puoliskoni toisessa kodissa. Meillä oli vessan kaapissa hienot astiatkin valkopyykinjauheelle ja kirjopyykinjauheelle. Vanhemmilla pesukoneilla pestessä kuitenkin jossain vaiheessa vaihdoin nesteisiin, koska jauhe jäi jumiin pesuainelokeroon. Ja sillä tiellä ollaan oltukin jo sitten seitsemän vuotta ainakin! 

Olen kokeillut myös Ecoverin pyykkinesteitä ja huuhteluainettakin olen käyttänyt pesuaineena yhden pullollisen Jekun vauvavuonna. En vieläkään tiedä oliko joku jättänäyt huuhteluaineen pyykkinesteiden paikalle, vai olenko tosissaan napannut pullon käteeni huuhteluaineiden puolelta. Tahrojen poistoon käytän sappisaippuaa ja sähköhammasharjaa, mutta välillä tekisi mieli ostaa Vanishia. Uskon sen kuitenkin olevan sen verran voimakas, etten halua sitä Nupun iholle. 

Kuten huomaatte, en jaksa itse  perehtyä asiaan ja meillä on milloin mitäkin. En ole edes varma haluanko käyttää nesteitä vai jauheita. Summasummarum minua kiinnostaa iholle hellävaraiset, neutraalit tai mieluummin tuoksuttomat pyykinpesuaineet, kotimaisuudesta plussaa, mutta vähintään yhtä tärkeää olisi luontoystävällisyys ja kemikaalikuorman pienentäminen.

Ja siis tottakai, sillä pitää saada puhdasta pyykkiä. Mieluummin siis niinkin tehokas, että ensimmäisessä pesussa jääneet ikirasvatahratkin lähtisivät.

Joten suosittelisitko minulle lemppariasi? :)

Yksityisyyden rajat somessa

Sain keskiviikkona kylään yhden ystävän ja kollegan, toisin sanoen Mary Kay sisarkonsultin poikansa kanssa ja pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa mikrohionta nimistä kuorintasettiä. Yleensä teen tuotekokeiluista Live videon mun ihonhoitokonsultti Facebook profiiliin, mutta nyt meillä oli nuorimmat lapset seurana, joten kuvasin videon, jonka editoin myöhemmin somekelpoiseksi.

Videon editoimisen piti olla tässä se haastavin ja työläin juttu, mutta lopulta videon julkaiseminen tuotti enemmän päänvaivaa. Aloin pähkäilemään hurjasti millaisilla saatesanoilla julkaisisin videon ja missä. Kokonaisena,vai lyhyen pätkän kertoen, että koko videon löydät toisaalta. Sitten taas aloin miettimään, etten voi esimerkiksi instagramissa mainostaa facebook profiiliani, koska silloin paljastaisin tietoja, jotka olen päättänyt jättää blogissa ja instagramissa kertomatta. 

Toistaalta taas, onko sillä oikeasti mitään merkitystä, koska halutessaan ei tarvitse edes googlettaa. Riittää, että sattuu pyörimään samoissa facebookryhmissä, kun voi laskea 1+1 yhteen ja löytää oikean henkilön. Juuri näin alkoi yksi ystävyys erään aikaisemmin nimeltäkin mainitun ihanan lukijani kanssa. 

Mutta ajattelinpa nyt kuitenkin vähän kertoa, mihin olen vetänyt yksityisyyden rajaa omassa somessa ja täällä blogissa.


Mulla on facebookissa niin sanottu henkilökohtainen profiili, joka on luotu silloin kun ensimmäisen kerran olen facebookiin liittynyt. Sinne päivittyy ainoastaan kuvat, joihin mummi tägää minut. Tällä henkilökohtaisella profiililla seuraan tärkeitä ryhmiä. Siellä mun kavereita on henkilöt, jotka oikeasti koen tuntevani. Eli kaverit, jotka tietävät kaikki meidän perheen nimet ja luultavasti ovat käyneetkin meillä tai ovat sukua. Enkä tosiaan päivitä sinne itse juuri mitään koskaan. Paitsi tammikuussa. Tein sinne vahingossa meikkiliven.

Olen tehnyt Mary Kay työprofiiliini useammankin liven ihonhoitotuotteista ja ihonhoitorutiineista. Mutta tätä ensimmäistä meikkiliveä jännitin sen verran paljon, että unohdin aivan kokonaan tarkistaa millä profiililla olin facebookissa puhelimella. Työprofiilin kavereina ovat ainoastaan Mary Kay asiakkaani ja siellä jaan pääasiassa videoita, kauden kuvastot ja välillä teen tarjouskamppiksia heille. Tämän profiilin loin viime syksynä.

Oikeastaan, kun ajattelee kuinka vähän tykkään päivittää facebookia ja muutenkin se on ehkä mun inhokkisome, käytän siellä hurjan paljon aikaa ja siellä on eniten profiilejakin. Blogisivusta on nimittäin myös tullut ainakin sovelluksessa profiili. Enkä osaa käyttää sitä - facebook sovellusta ja blogisivun töykaluja. Mutta joka tapauksessa blogin facebookkiin jaan ainoastaan suorat linkin blogiin ja nyt instagram julkaisee satunnaisesti myös facebookiin. Riippuu vähän muistanko ottaa sen valinnan pois päältä vai en. 

Instan ja facebookin linkityksen takia tai ehkä enemmän sen, että instagram on minulle blogin sivutuote, käytän instassa ja blogissa samoja nimitiyksiä. Paitsi että blogissa puhun aina puoliskostani, mutta instassa puhun useammin miehestä. Hetken aikaa käytin kahta instatiliä @sangynalla ja Mary Kaylle oma. Olen kuitenkin niin laiska päivittämään instaa, että totesin kahden tilin ylläpidon olevan liioiteltua.


No nyt vihdoin päästään tänne blogiin, joka on mun lemppari media. Näistä omistani siis ja jos tätä nyt voi mediaksi sanoa. Ei ehkä uskoisi tämän kevään postaustahdista päätellen. Mutta silti, blogi on mun lemppari. Niin lemppari, että suunnittelin oman Mary Kay tiimini nimen myös sopivan blogin nimeen.

Blogissa meidän lapset kulkevat lempinimillä: Nuppu, Jekku ja Ässä. Minä olen Petra ja olen naimisissa puoliskoni kanssa. Aivan alkuun pidin blogia puolianonyymina, kuvia joo oli, mutta nimen kerroin vasta myöhemmin. 

Blogissa en ole koskaan kertonut kotikaupunkiamme, sukunimeämme, en puoliskoni etunimeä, enkä lasten oikeita nimiä. Poikien bloginimet on menneet kerralla maaliin, mutta ihmettelen edelleen, miksi en alkanut käyttää Nuppu-nimeä esikoisesta heti silloin vauva aikaan Tuhinan sijaan. No oli miten oli nyt hän on blogissa Nuppu. 

Ja mitä kotikaupunkiimme tulee. En ole paljastanut tätä kaupunkia, mutta olen paljastanut maantieteellisen sijaintimme ainakin ajomatkan keston perusteella muutamaankin eri kohteeseen. Ja lisäksi kaikista matkoistaimme muihin kaupunkeihin olen kyllä maininnut ihan kaupunkien nimiä käyttäen. Myös sen te tiedätte, että olen Jyväskylästä kotoisin ja mummu ja vaari asuvat siellä. 


Kuvien kanssa minulla on yksi sääntö, jota olen myös pyytänyt useimpia sukulaisia noudattamaan - lapsilla pitää olla vähintään uikkarit päällä kuvissa, joita heistä laitetaan someen. Ja itsekin pidän tätä rajan vetona blogissa nähtäviin kuviin. Muut rajaukset varsinkin lasten kuvia kohtaan muuttuvat sitä mukaan, kun lapset kasvavat.

Luultavasti siis jos haluat, saat kaikki ne tiedo,t joita en itse kerro hyvinkin pienellä vaivalla kaivettua jostakin. Toisaalta taas - jos haluat tietää, säästä aikaasi etsimiseltä ja kysy, ehkä meistä voi tulla myös ystäviä. :D  

Mutta se video.

Loppujen lopuksi en osannut päättää mitä tehdä videolle, se ei mahtunut kokonaisena insta storyyn, joten kokeilin puolihuvikseni ladata sen IGTV:hen. Ja sehän onnistui! Tämän videon suhteen päädyin helppoon ratkaisuun: latasin videon instaan sekä facebookin työprofiiliin asiakkailleni, enkä maininnut kummankaan yhteyteen mitään muista somekanavistani.

Millaisia rajauksia sinä olet tehnyt someyksityisyyteen? 

Vanhat kalenterini 2019 & 2020

2020 poikkeusvuosi näkyi eniten täällä blogissa, koska tässä oli alunperin sellainen postauksen alku, jolla oli kaksi otsikkovaihtoehtoa: "Olisiko aikaa bujoiluun?" tai "Kalenteri kaipaus". Ja luonnos on päivätty alun perin 10.1.2020, päivää ennen meidän hääpäivää. Mutta tämä postaus ei kaikesta huolimatta kuulu unohdettuihin, koska tätä ja tämän jatko-osia olen työstänyt täällä taustalla samalla kun blogi on ulospäin ollut hiljaisempi. 


Viime vuonna tuskailin aika paljonkin millaisen kalenterin haluaisin ja siitä se ajatus kalenteripostaukseenkin kirposi. En vaan koskaan ehtinyt sitä kirjoittamaan, joten nyt voinkin sitten esitellä teille kaksi edellistä kalenteriani!

Tätä postausta kirjoittaessa tämä homma lähti ihan laukalle ja tästä yhdestä tulikin nyt sitten aika monta postausta. Vuoden 2021 kalenterit kerkesinkin jo esitellä heti vuoden vaihteessa. Tässä tulee 2019 ja 2020 kalenterit ja kolmas postaus tulee sitten vielä vanhemmista kalentereista, kun multa nyt sattuu löytymään aika monta vanhaa kalenteria tuolta säästettyjen päiväkirjojen välistä. Ja neljännessä postauksessa kurkistetaan trackereita. Mutta nyt hypätään kaksi vuotta taaksepäin!


Polku 2019, Ajasto

Seurasin tiivisti erästä bloggaajaa ja kiinnostuin tästä kalenterista, kun huomasin hänen suunnitelleen kalenterin opinnäytetyönä. Sain mun Polku kalenterin joululahjaksi ja tässä olisi ollut potentiaalia vaikka mihin. Hinta ja vaakapäivät kuitenkin oli se yhdistelmä miksi tämä ei päässyt mulla jatkoon. Annoin vaakapäiville mahdollisuuden, mutta ne ei ole mua varten. Minusta yli 40€ kalenterin pitää olla jo sellainen, jolle ei tarvitse antaa anteeksi - edes vaaka päiviä. Jos joskus polkuun tulee pysty viikot niin saatan kokeilla sitä uudestaan! 

Parasta Polku kalenterissa oli pistesivut ja kansiomalli, eli sivuja pystyi heittelemään niihin väleihin missä niitä kaipasi. Ja tykkäsin kalenterin kysymyksistä, jotka auttaa seuraamaan omia tavoitteita ja fiiliksiä. Minusta myös kansio oli kaunis ja juuri hyvän kokoinen. Seuraavien vuosien Polkujen kansiot ovat saaneet käsittääkseni uusia värejä.


Vaakapäivistä huolimatta Polku kalenteri nosti kuitenkin riman aika korkealle ja Kalenterimania ryhmä tuli tutuksi. Trackerointi ja bujoilu alkoi myös kiinnostaa. 

Päivämuistio 2020, Ajasto

Vuodelle 2020 etsin pinkkiä life planneria, koska sinisessä oli vaakaviikot. En kuitenkaan löytänyt niitä enää tammikuussa, joten ostin kalenterin sitten ihan vain värin perusteella. Mie harkitsin olisiko mulla ollut aikaa tehdä oma bujo ja olin kerännyt paljon hienoja trackereitä instagramista ja pinterestistä. Kalenterimanian facebook ryhmässä on aivan upeita bujoja joita ihailin.



Yhdistin tämän kalenterin kanssa löytämäni luentolehtiset, joihin tein alkuvuoden aikana niitä trackereita tarkoituksena seurata blogi- ja someaktiivisuuttani, töitä, sekä itsestäni huolehtimista: "blogi, ig, hammaspesu, Mary Kay ig, Mary Kay työ, ulkoilu, jotain kivaa lasten kanssa......" Totesin kuitenkin ettei nyt vielä ole aikaa bujoiluun ja lopetin trackeröinnin myös toukokuussa. Koska unohdin yksinkertaisesti tehdä trackerit valmiiksi ennen kuun vaihdetta.

Ainoastaan yksi tracker on kulkenut mun mukanani koko vuoden 2020, sillekin lienee aika selkeä syy miten se onnistui ja tämän tein uudestaan alkaneelle vuodelle. Nimittäin pyykkivuoren valloitus tracker! 2020 pyykkitracker katosi pienten käsien mukana kalenterin välistä aika monta kertaa, joten uudessa kodissa se pääsi kuivaushuoneen seinään. Mutta trackereistä lisää sitten omassa postauksessaan. 

Tällainen keskeneräinen aarre löytyi Polku kalenterin takataskusta. Väritin aikoinaan Nupulle unipöllön, Jekulla unikalan ja tästä oli tulossa Ässän unikuva.

Millaisia ominaisuuksia sun kalenterissa pitää olla? Entäs ei missään nimessä? Kuten mulle vaakaviikot. Vai pärjäätkö kenties ilman perinteistä paperikalenteria?