"Nyt jo!" Raskauden puolivälissä

Kyllä hupenee päivät ja viikot ja kuukaudet vauhdilla tässä kolmannessa raskaudessa! Edelliset raskauskuulumiset päivitin NP-ultran ja sitä seuranneen neuvolan jälkeen. Silloin siis oltiin rv 13 ja tänään oli tarkalleen puoliväli eli rv 20+0 ja kulutan 21. raskausviikkoa. Aiemmat raskauskuulmiset löytyvät "Raskausaika" tagin alta, ja olen pävittänyt saman tagin myös Elpun ja Jekun raskausajan postauksiin. Mutta jatketaanpa nyt siitä mihin viimeksi jäätiin.


Raskauden ensimmäinen kolmannes meni siis väsymyksessä ja pahoinvointia odotellessa, mutta yllättäen se vältettiin suuremmilta osin!  Rv 14 alkaessa olin edelleen tosi väsynyt, mutta ajoittain energiaa riitti muunmuassa eteisen ja meidän makkarin siivoukseen eli toisin sanoen jopa vaatteiden viikkaukseen, mikä on kyllä ollut jo pitkään (jos ei aina) inhokki kotityö. Aiemmin kun keittiön ja olohuoneen siisteyden ylläpidossa oli ihan riittävästi tekemistä yhdelle päivälle.


Kokonaan väsymys ei päässyt helpottamaan, kun heti perään marraskuun puolivälissä meidän perheeseen saapui flunssa. Kurkku oli kipeä ja yskä karmea yhdellä jos toisella. Toivoin kuumeen nousevan ja vievän taudin pois, mutta mittari ei päässyt edes 37 asteeseen. Raskauden takia herkistynyt oksennusrefleksi ei ole kovin mukava, kun yskiessä luulet tukehtuvasi ja oksentavasi samaan aikaan.

Kaiken tämän päälle meillä oli kaksipäiväinen lääkärireissu Helsinkiin, mutta onneksi äitini tuli meille toiselle päivälle kuskiksi ja kaveriksi ja ensimmäisenä päivänä isotätini miehensä kanssa tuli kaveriksi. Noilta kahddelta päivältä sain flunssan lisäksi kaveriksi vielä karmean vatsakivun ja perinteinen raskausoire nousi potenssiin tuhat! Onnekseni nuo superoireet ovat nyt palautuneet silloin tällöin ummetukseen.


Tässä kuvassa näkyy syy, miksi en voi ottaa nopeita mahakuvia puhelimella niin kuin ennen. 
Väsymys vaivaa edelleen, koska en ole oikein missään vaiheessa ehtinyt jarruttaa ja jos päivät ovat menneet kaikessa muussa niin, yöt olen sitten keskittynyt omiin juttuihin. Tämä kolmasraskaus on jäänyt aivan täysin elämän jalkoihin. Isoimpina projekteina oli marraskuussa kakun teko ja Pikkujoulujen järjestäminen. Siinä ohimennen päästiin käymään lasten kanssa mummun ja vaarin luona Jyväskylässä ja samalla reissulla käytiin minun mummolassa.


Saan siis olla aika kiitollinen, että olen selvinnyt suuremmitta oireitta. Vauvan liikkeet alkavat pikkuhiljaa tuntua. Ihan tylsä etuseinäistukka! Aiemmissa raskauksissa istukka oli takaseinässä ja tunsin liikkeet jo heti NP-ultran jälkeen. Nytkin ensimmäistä kertaa luulin tunteneeni liikkeitä jo rv 14, mutta en tosiaan ole varma kuvittelinko vain. Ja edelleen liikkeet ovat niin heiveröisiä, etten niitä osaa hehkuttaa että "Vauva liikkuu!" vaan totean vain varovasti, että "hei tunsin ehkä vauvan äsken."


Rv 16+6 havahduin muuten siihen, että suosikki farkkuni alkoivat olla turhan kireät pesun jälkeen ja päästin ne lomalle ensi kesään saakka, vaikka mammafarkkujen maharesori olikin ylhäältä vielä melko löysä. Ja seuraavalla viikolla tuumasin myös lempihupparini pääsevän pesun jälkeen kaapin perälle, että sen helmaresori ei suotta löysty. Paita on mulla päällä vielä tuossa äidin ja isin luona rv 17+5 otetussa kuvassa.

Ja niin, pääsinhän minä valittamaan tätä flunssaa myös neuvolaan! Marraskuun viimeisenä päivänä rv 17+1 oli ensimmäinen neuvolalääkäri. Siinä missä lääkärin kanssa aikaa oli varattu 30min käyntini kesti 10min. Olihan se hieman mitään sanomatonta. Kuunneltiin vauvan syke ja sain reseptin nenäsumutteeseen. Mutta sekin vähän epäilyttää, koska nenä menee tukkoon iltaisin ja ohje kuului "1 suihke kumpaankin sieraimeen aamulla". Minulla oli jotakin muutakin kysyttävää, mutta tilanne oli niin hämmentävä, että unohdin kysyä enkä enää muista mitä asia koski.


Synnytyssuunnitelmistani lääkäri ei selvästikään innostunut. Hän ihmetteli miksi toinen lapsi on syntynyt Jyväskylässä, vastasin koska ensimmäinen ei ehtinyt Kotkaan syntymään. "no missä tämä syntyy?" - varmaan tuossa päivystyksessä tai ambulanssissa. Ja seuraavaksi lääkäri mietti, että voisiko minut järjestää osastolle odottamaan synnytyksen alkua. Mutta ensimmäisen synnyttyä rv 39+5 ja toisen rv 41+5 on hieman vaikea lähteä arvioimaan, milloin tätä uutta sankaria pitäisi lähteä sinne osastolle odottelemaan.

No, ihan vakavasti puhuen ainut asia mitä tiedän tulevasta synnytyksestä on se, että me emme lähde synnärille omalla autolla. Ja toistaiseksi myöskään ajatus suunnitellusta käynnistyksestä ei nappaa yhtään. Synnytyksissäni ei ole ollut mitään ongelmia, mitä nyt ovat hieman nopeita olleet. Tai no, tosiaan matka synnärille on ongelma. On tässä silti vielä aikaa keskustella vaihtoehdoista neuvolassa monet kerrat.



Tarkoitukseni oli julkaista tämä postaus jo päivällä, eli mahakuvat oli tarkoitus ottaa jo aamupäivästä. Päätin kuitenkin viedä lapset uimaan, joten kuvien otto ajoittui jälleen lasten uni ajan jälkeen - pimeään iltaan. Se ei toisaalta ollut huono juttu lainkaan. Kun aikaisemmin meidän eteisen kattovalon viidestä lampusta paloi vain yksi, niin nyt palaa kaikki viisi. Ja kyllä muuten häikäsee, pystyy jopa kuviakin ottamaan. Joten nyt todellakin yritän ottaa tästäkin mahasta kuvia ainakin lähes samaan tahtiin kuin edellisistä raskauksista. 

Seuraava etappi onkin sitten huomisen rakenneultra! Meille tuli kutsu ultraan 28.12. mutta jouduttiin siirtämään sitä puoliskoni töiden takia jo huomiselle. Hetken verran luulin jo, että meiltä jää koko ultra välistä, koska seuraavaa vapaata aikaa tarjottiin vasta tammikuulle, kun mulla olisi viikkon 24+2 (jos laskin oikein). Onneksi löytyi kuitenkin heti tälle viikolle aika. Ja terkkari odottelee mua neuvolaan sitten tammikuun alkupuolella.

Lähetä kommentti

Ihana yllätys, kiitos kommentista !