Ollaan lomalla mun vanhempieni luona ja olen käyttänyt nyt vapaa-aikani luonnosten (joita on päältä toista kymmentä...) valmiiksi hiomiseen ja kuvittamiseen. Nyt on kuitenkin aivan pakko päästä kertomaan vähän meidän kuulumisia, koska menneeseen viikonloppuun ja alkuviikkoon on mahtunut hurjan paljon tapahtumaa ja loppuviikon kovasti odotettu tyttöjenreissu on myös ollut tiedossa jo pidemmän aikaa ja nyt se on ihan käsillä!
Lauantaina ajeltiin Lahden messukeskukseen katsomaan amerikkalaisia autoja Autot ja viihde tapahtumaan. Meidän lisäksi porukkaamme kuuluivat mun vanhemmat ja isosisko. Ja no olihan siellä nähtävää vaikka ja kuinka! Tuhina viihtyi todella hyvin ensin kärryissä, sitten kävellen ja lopulta jonkun olkapäillä istuen. Vaari sai ostaa Tuhinalle ensimmäisen oman leluauton, isin ehdokas oli punainen mustang ja äidin vaaleanpunainen cadillac - Tuhina valitsi cadillacin. Näyttelykierroksen jälkeen lähdettiin etsimään ruokapaikkaa ja päädyttiin Martinaan - josta minä olin juuri matkalla haaveillut puoliskolleni! Käytiin vielä kurkkaamassa mun isosiskon koti ennen Jyväskylään lähtöä.
Täällä Jyväskylässä, tähän mennessä ollaan käyty leikkimässä Mankolan koulun pihalla sekä Mäkimatin perhepuistossa. Maanantaina päästiin myös purjehtimaa. Ja tiistaina käytiin ostamassa mulle synttärilahjaksi "bilepaita" tyttöjenreissua varten ja illalla mentiin Aaltoalvariin. Edellisen kerran pettymyksen jälkeen en odottanut paljoa tältä lapsuuteni lempiuimahallilta mutta nyt kiillotan uudelleen sen haalistuneen tittelin: Maailman paras uimahalli!
Eikä tämä viikko voi tästä enää huonoksi muuttua, ei millään, koska tänään pääsen hierontaan ja huomenna Tuhina jää mummun ja vaarin hoiviin (ellei puoliskoni saa kouluprojektia valmiiksi ennen sitä) ja minä hyppään vanhan koulukaverini kyytiin ja me otetaan suunta kohti Kuopiota. Edellisen kerran matkustettiin yhdessä lentokoneella Skotlantiin työssäoppimaan, vain reilu viisi ja puolivuotta sitten... :D
Mua ihan tosissaan jännittää aikalailla lähteä, koska en ole aiemmin ollut yötä poissa ilman Tuhinaa. Tuhina on ollut yökylässä toki joo, puoliskoni mummolla, mutta että minä lähden itse pois kotoa, vielä toiseen kaupunkiin! Sen lisäksi jännittää tietysti kun tiedän tapaavani paljon uusia, ennestään tuntemattomia ihmisiä. Melkein meinaa pupu mennä pöksyyn kun ajattelen tätä kaikkea jännitystä. Mutta olipa Tuhina sitten puoliskoni tai mummun ja vaarin kanssa niin tiedän että hänellä on kaikki hyvin. Omasta pärjäämisestäni en olisikaan ihan niin varma kun en voikaan piiloutua lapsen ja äitiyden taakse vaan olen yhtäkkiä pitkästä aikaa vain minä. Apua!
Lähetä kommentti
Ihana yllätys, kiitos kommentista !