Joulukuun yhdes- & kahdestoista

Kurniva nälkä ja väsyttää ja kello on taas yli puolenyön. Mutta taapero nukkuu sylissäni eikä edes jääkaapissa oleva suklaalevy saa minuun tarpeeksi motivaatiota lähteä syömään jotain. Toisaalta minua ei myöskään kiinnostaisi laisinkaan kirjoittaa. Vaikka haluan kirjoittaa. Joten kirjoitan vailla ei kiinnosta koska haluan. Ristiriitaista.

Ristiriitaisia ovat myös lasten tunteet Pihitonttua ja Teppotonttua kohtaan. Kumpikaan ei tuonut yhtään mitään lasten tonttupussiin maanantaina! Ja nyt muistinkin mitä pitää tehdä! Kerron kohta, se motivoi tarpeeksi nousemaan ja samalla voisin käydä keittiössäkin. 

Maanantaina tonttupussi jäi tyhjäksi. Tiistaina iltamyöhään sieltä löyty lappunen, jossa Teppo kertoi jääneensä jumiin lumitöihin Pihitontun kanssa. Iltapalan ja hammaspesujen jälkeen koululaiset Nuppu ja Jekku juoksivat lumitöihin. Toinen puki jopa ulkohousut ja hanskat, hän pettyi kun sanoin että ei tarvitse nyt jäädä lumitöihin ja hän tajusi pukeutuneena turhaan. 

Mutta kolan luota löytynyt yllätys oli kaiken pukemisenkin arvoinen. Karkkijoulukalenteri! Ehkä tontut koittivat vähän paikkailla unohduksiaan. Lapset avasivat yhdessä kaikki 12 luukkua ja laittoivat herkut kiltisti tonttupussiin odottamaan aamua. Aamulla jaetaan kaikkien kesken ja 13. luukun avaaminen jäi Ässälle. 

Koska ensimmäisistä kahdestatoista luukusta tuli vain yksi tikkari, käyn vielä nopeasti sujauttamassa kolme muumitikkaria tonttupussiin.