Jouluaaton jälkeen ollaan lomailtu ihan niin kuin mun mielestä kuuluukin. Jossain vaiheessa, luultavasti aattona hautareissulla ainakin varpaiden ja sormien palelusta päätellen, taisin vilustua ja koko viikko meni (ja menee edelleen) enemmän ja vähemmän räkäpäänä.
Torstaina nukuttiin pitkään. Aamupäivällä jo tuli kutsu anoppilaan syömään lisää jouluruokia. Keskipäivällä puoliskoni saikin kutsun pelaamaan änäriä. Niinpä ilta vietettiinkin sitten syöden ja Tuhinan kanssa pelleillen, puoliskoni pelatessa isänsä kanssa.
Perjantaina puoliskoni nukkui vielä pidempään ja Tuhinan päikkäreiden aikana tiskasin ja siivoilin keittiössä. Illalla käytiin maistelemassa puoliskoni serkun synttärikakkua. Meidän vierailu oli kyllä todella illalla, kun puoliskoni heräsi päivään reilusti iltapäivän puolella, tosin syytettiin Tuhinaa joka heräsi pitkiltä päikkäreiltään vasta kuuden jälkeen. Synttäreiden jälkeen mentiin vielä iltapalalle anoppilaan syömään loppuja laatikoita ja lisää kinkkua.
Lauantaina oli pyykki-, siivous- ja pakkauspäivä. Oli tarkoitus valmistautua meidän uudenvuoden reissuun tosin en kyllä ole ollenkaan vakuuttunut siitä siivouksen ja pyykkäyksen määrästä. Laukkuihin ei eksynyt mitään ja lopulta mentiin jälleen anoppilaan syömään, tällä kertaa kinkkua ja salaattia.
Sunnuntaina Tuhina herätti juuri siihen aikaan kun olisi kirkkoa varten pitänytkin herätä, mutta oma olo oli niin tukkoinen että skipattiin kirkko. Yritin jatkaa unia mutta Tuhina ei nukahtanut. Päätin helpottaa räkäpääoloa kuumalla kylvyllä. Kylvyssä harjoiteltiin taas sukeltamista vauvauinnin ohjeiden mukaan.
Iltaa kohden olo helpottui hieman joten päätin reippailla hakemaan postista Tuhinan kummitädin lähettämän joulupaketin. Meidän lähiposti on Valintatalon yhteydessä, siksi myös sunnuntaina auki. Paketissa oli myös meille suklaata, kiitos! Toppahousuista huolimatta vähän viileä vaunuillen oli, ei sillä että se haittaisi, vaan ihanaa kun voi väittää että on ihan oikea talvi! Mutta kova vastatuuli kasvoja vasten ilman kaulaliina höm, ei ole niin kovin ihana.
Vaikka puoliskoni lomaili koulusta ja minä melkein lomailin arjesta Tuhina ei lomaillut kasvamisesta. Lauantaina annettiin nokkamuki Tuhinan käsiin ensimmäistä kertaa ja hienosti hän heti nappasi kaksin käsin ja osasi suoraan juodakin siitä. Sunnuntaina taas oli aika ensimmäisen perunavellin. Puolikas pieni rosamunda (koska kaupassa ei ollut muita irtoperunoita eikä edes muutaman kilon säkkiä) ja omaa maitoa, vaikka kuinka litkuksi vellin tein pottu tukki tutin pään, onneksi oli vellitutti ja ihan tyytyväisesti neiti vellinsä joi. Eikä vatsakaan valittanut.
Iltaa kohden olo helpottui hieman joten päätin reippailla hakemaan postista Tuhinan kummitädin lähettämän joulupaketin. Meidän lähiposti on Valintatalon yhteydessä, siksi myös sunnuntaina auki. Paketissa oli myös meille suklaata, kiitos! Toppahousuista huolimatta vähän viileä vaunuillen oli, ei sillä että se haittaisi, vaan ihanaa kun voi väittää että on ihan oikea talvi! Mutta kova vastatuuli kasvoja vasten ilman kaulaliina höm, ei ole niin kovin ihana.
Vaikka puoliskoni lomaili koulusta ja minä melkein lomailin arjesta Tuhina ei lomaillut kasvamisesta. Lauantaina annettiin nokkamuki Tuhinan käsiin ensimmäistä kertaa ja hienosti hän heti nappasi kaksin käsin ja osasi suoraan juodakin siitä. Sunnuntaina taas oli aika ensimmäisen perunavellin. Puolikas pieni rosamunda (koska kaupassa ei ollut muita irtoperunoita eikä edes muutaman kilon säkkiä) ja omaa maitoa, vaikka kuinka litkuksi vellin tein pottu tukki tutin pään, onneksi oli vellitutti ja ihan tyytyväisesti neiti vellinsä joi. Eikä vatsakaan valittanut.