Näin, kun ei ole vielä edes kesälomat alkaneet, on hyvä jo miettiä tulevaa syksyä. Sain nimittäin puhelun päiväkodista, jossa ihan vaan nyt sovittiin, että Kirppu aloittaa päiväkodin 1.8.2023. Hänhän on ollut siellä listalla jo helmikuusta asti. Ja nyt olen varannut elokuulle Ässän ja Kirpun hoitovuorot.
Ensimmäinen päivä on tiistai, joten varasin tuolta viikolta kaikki ti-pe päivät, olkoon se Kirpulle tutustumisviikko ja siitä eteenpäin klikkailin onnellisesti järjestelmään ma-ke 7.40-15.30.
Tällä hetkellä perheemme tilanne on se, että olemme molemmat virallisesti työttömiä. Puoliskoni pitkäaikainen työpaikka teki keväällä konkurssin ja nyt sitten olemme vuorotellen hakeneet töitä milloin mistäkin. Ja rehellisyyden nimissä en oikein tiedä mitä töitä haluaisin tehdä. Olen hakenut mm. päiväkotiin, laitoshuoltoon, smoothiebaariin, kansalaisopiston liikunnanlehtoriksi - se oli pelkkää ilta työtä joten vedin hakemukseni pois ennen työhaastattelua.
Nyt tätä Kirpun päivähoidon aloittamista miettiessä olen saanut ajatuksen, että minusta olisi ihanaa jos Kirppu ja Ässä tekisivätkin vain kolmepäiväistä päiväkotiviikkoa syksyllä. Kun Nuppu ja Jekku aikanaan olivat päiväkodissa ja Ässä oli pieni vauva, he olivat ma-to päiväkodissa 8-12. Eli todella kevyitä hoitopäiviä.
Kerrataanpas nyt vielä nopeasti miten menikään meidän perheen päiväkotihistoria.
Nuppu aloitti päiväkodissa 3vuotiaana, ma-to, 9-14. Hän ei suostunut tuossa vaiheessa enää nukkumaan päiväunia, joten keväällä hän olikin enää 8.30-12.30 päiviä, ma-to.
Ässää odottaessa muutettiin ja Nupun ollessa 4,5v hän vaihtoi päiväkotia, jossa hoitopäivät olivat 8-12, ma-to. Jekku aloitti samassa päiväkodissa hetkeä myöhemmin, ollessaan 2v8kk ikäinen. Tätä jatkui Ässän vauvavuosi lähes kokonaan, kunnes maaliskuussa 2020 ilmoitettiin, että jos lasta ei ole pakko viedä hoitoon niin ei viedä. Meidän lapset jäivät kotiin.
Syksyllä 2020 Nuppu oli 6v ja aloitti esikoulun uudessa päiväkodissa, olimme muuttaneet heinäkuun vaihtuessa toiselle puolelle kaupunkia. Alkuun hän oli vain eskariajan 8.30-12.30. Lokakuussa pojat pääsivät samaan päiväkotiin. Jekku oli 4vuotias ja Ässä muutaman viikon vajaa 1v6kk. Ässän päiväunien turvaamiseksi kaikkien hoitopäivät olivat 8-14, ma-pe.
Vuotta myöhemmin 2021, aloitin työt koulussa, joten poikien päiväkotipäivät pitenivät ja ovat edelleen 7.40-15.30. Ma-pe. Nupulla alkoi tuolloin koulu. Okei, tuo 7.40 vienti, oli sitä varten, että puoliskoni ehtisi klo 8 aamuvuoroon ajoissa. Nyt hänen ei ole tarvinnut aamuvuoroja miettiä, oltuaan ensin isyyslomalla ja sen jälkeen lomautettuna, ja minä olen ottanut itselleni päävastuun aamuista, joten me tähdätään siihen, että pojat olisivat aamupalalla ajoissa klo 8, toinen koululla ja toinen päiväkodilla.
Nuppu ja Jekku saivat aloittaa päiväkotitaipaleensa 4päiväsellä viikolla ja puolikkailla päivillä. Ässä taas aloitti hoidon heti pidemmillä päivillä ja täydellä viikolla. Niinpä minusta olisi ihanaa tarjota Kirpulle ja Ässälle myös kevyt päiväkotiviikko. Osittain reiluuden nimissä ja osittain "koska mä voin" ja osittain, koska Kirppu on elokuun vaihtuessa vasta 1v3,5kk. Mutta erityisesti sen takia, kun seuraavat kaksi vuotta ovat oletettavasti perheemme viimeiset pikkulapsivuodet. Kahden vuoden päästä Ässä menee eskariin ja Kirppu on jo leikki-ikäinen!
Äitiyttä ja kokopäivätyötä kokeiltuani totesin, ettei meidän arki kestä oravanpyörää. Tai ehkä rehellisemmin minun pääni ja pyykkivuoreni eivät kestä sitä tai niin pelkään. Oravanpyörää, jota ruuhkavuosiksikin kutsutaan, välttääkseni olen jo useamman vuoden pohtinut minkälaista yritystoimintaa voisin pyörittää kotoa käsin.
Kävin keväällä jälleen yhden yrittäjyysvalmennuksen työkkärin kautta. Keväällä 2021 osallistuin Viisi askelta yrittäjäksi koulutukseen, ja aluksi mielessäni oli liikunnanohjaus, mutta lopulta päädyin käymään kurssin kosmetiikan suoramyynnin kautta, Mary Kay mielessäni. Nyt Minustako yrittäjä? -valmennukseen lähdin lähes valmiilla valokuvausyrityksen suunnitelmalla.
Toki sähköpostiini tipahtelee jatkuvasti Äitiysliikunta akatemian mainoksia, jos ei olisi rahasta kiinni hakisinkin sinne. Opiskelisin Äitiysliikuntavalmentajaksi sekä vauvahierojaksi ja rakentaisin yritykseni niiden pohjalle. Mutta nämä opiskelut veisivät n. 3000€ ja nyt juuri tähän hetkeen ei ole taloudellisesti mahdollisuuksia sen toteuttamiseen.
Mutta jos johonkin ei ole mahdollisuuksia nyt, niin toisiin taas on! Olen saanut toteuttaa pitkäaikaista unelmaani kun aloitimme keväällä podcast nauhoitukset tuotantoyhtiön kanssa. Tottakai, olisi kiva saada myös tuloa, mutta toistaiseksi sen tekeminen menee dieselin ja ajan verran miinuksella omasta pussistani. Tuotantoyhtiö mahdollistaa äänitykset ja odotan innolla, milloin tämä saadaan virallisesti ulos!
Podcastin lisäksi minua kiinnostaisi lukea äänikirjoja, siis lukea kirja äänikirjaksi. Toisaalta myös ne mallikeikat joita olen saanut tehdä, on olleet tosi kivoja, joten siinäkin olisi yksi tapa saada jotain extra rahaa. Robin Packalenilla näytti olevan musiikkivideon kuvaukset, joihin haettiin avustajia peräti 500€ palkkiolla. En edes hakenut.
Mielessäni on tottakai, blogin kautta saatavat tulot, joita ei muuten tällä hetkellä ole. Mutta miksikäs niitä ei voisi tavoitella, kun bloggaaminen on niitä harvoja asioita joista osaan heti sanoa tykkääväni ja jossa koen löytäväni vahvuuksiani. Mutta kun tämä blogi ja podcast eivät vielä tuota tulosta tilipussiin, olen miettinyt päänipuhki onko se valokuvaus hyvä idea vai ei.
Vaikka minua on kannustettu, jopa suorastaan käsketty, tarttumaan toimeen, en osaa luottaa itseeni tarpeeksi. Itseasiassa Minustako yrittäjä?- valmennuksen aikana tekemäni liiketoimintasuunnitelman alku on mielestäni jopa nerokas. Silti epäilen itseäni.
Miten asiat tehdään oikein, jotta ne menee työkkärin ja verottajan kannalta oikein? Mitä jos asiakas ei tykkääkään ottamistani kuvista? Mitä jos pelkään asiakasta? Kaikista saa kauniita kuvia, mutta mitä jos ei saakaan?
Yritkselläni on nimi, jonka alle Sängyn alla- ja podcastbrändit sopivat. Mutta se mistä yritkseni saa rahaa kassaan, on mysteeri. Auta!
