6.30

6.30 perjantaiaamu ennen hiihtoloman alkua. Täällä on ihan hiljaista. Vieressä kuuluu hengitystä. Hiihtolomaa varten pitäisi tyhjentää päiväkodin lokerot ja hakea koululta luistimet ja sukset kotiin. Meillä on siis tänään Kirpun kanssa tiedossä päiväunikävely. Koulun kautta päiväkodille ja takaisin kotiin pelkkään kävelyyn menee noin puolituntia parin pysähdyksen kanssa tiedossa on siis jotakuinkin tunnin lenkki.

Saan varmaan luvan lainata Nupun kuulokkeita. Karoline kirjasarjan viimeinen osa on tullut tänään Storytelliin ja en malta odottaa mikä on rakkaustarinan lopputulos! Tavallaan haikeaa, että kirjasarja päättyy, kun olen useamman kuukauden kuunnellut samojen henkilöiden tarinaa. Ensimmäiset osat kuuntelin neuloessani joulun aikaan ja aika meni nopeasti.Yks kaks oltiinkin pisteessä, jossa jouduin odottamaan seuraavan osan ilmestymistä. Ja nyt se tarina sitten päättyy. Se tosin tarkoittaa myös sitä, että voin irtisanoa tilaukseni.

Mie olen aina käyttänyt ilmaisia kokeilujaksoja, joku sellainen oli päättynyt jo aikaa sitten. Mutta nyt syksyllä yks kaks huomasin, että multa oli lähteny maksu no kun on kerran maksanut, niin olen sitten yrittänyt kuunnella koko rahan edestä. Ja autossa olemme kuunnelleet lasten kirjoja. 15€ kuukaudessa on kuitenkin aika iso raha, niin nyt on aika käyttää se välillä johonkin muuhun. Ja sitten on aika kuunnella taas vaihteeksi podcasteja.

Lukeminen on jotain sellaista mille pitää ihan tosissaan varata aikaa. Jos en suunnittele milloin luen, jää lukematta kokonaan. Niin on käynyt monille kirjoille jotka olen lainannut kirjastosta itselleni. Nytkin kirjahyllyssä on yksi, josta olen lukenut ensimmäisen sivun. En varmasti ole ainoa joka on saanut äänikirjoista (ja podcasteista) motivaatiota pyykkäykseen ja siivoukseen. Tylsäkin kotityö etenee huomaamatta, kun seurana on ihanat henkilöt. 

Valoisaa tulee jo aikaisin! Jos lähtisimme päiväkoille puoli kahdeksalta, olisi jo valoisaa. Tänään näyttää olevan harmaa päivä. Onkohan kumisaappaat päivän kenkävalinta. Vaikka liukkaat ovatkin. Kävin eilen Jekun futisreeneissä, ensimmäistä kertaa. Kun puoliskoni on hänen valmentajansa ja Nupun treenit on samaan aikaan, niin luonnollisesti minä olen vienyt Nuppua.

Nyt pääsin Jekun treeneihin ja katseltiin kenkiä. Minulla on 2018 joululahjaksi saadut talvikengät, niissä on ollut nauhat auki viimeiset kolme talvea ja nyt Pampula on päässyt syömään osan nauhojen lenkeistäkin. Paikalle saapui joukkuekavereiden vanhempia, joilla oli molemmille mustat Kuomat. Siinä olisi kuulemma minullekin hyvä joululahjatoive tulevalle joululle. Luultavasti ovat ihan oikeassa!  

Hmm. Nyt kun mietin, niin ehkä järkevämpää olisi kävellä ensin päiväkodille, koska sieltä kyytiin tulee vain kaksi reppua, ja sitten vasta hakemaan niitä suksia koululta. Eihän nuo meidän lasten pienet sukset sinällään hankalat kuljetettavat ole, mutta ehkä minun ei silti tarvitse kuljettaa niitä ympäri kyliä, jos reitin suuntaa vaihtamalla ei ole pakko. Hiihtoloman alkajaisiksi koululaisemme pääsee jo kahdeltatoista koulusta. Hän toivoi, että hakisin sukset ja hänet autolla. Höpöhöpö. Mutta voisin ainakin yrittää ajoittaa kävelymme niin, että tullaan yhtämatkaa kotiin. 

Säihkypotilaamme heräävät ja on aika tehdä heille kuumat kaakaot. Ja itselle toinen kuppi. :D 

ps. klo 21.50 havahduin, että mulla taisi jäädä tämän postauksen kuvitus puhelimella kesken ja postaus luonnoksiin. Hups. Onneksi canva on kätevä ja puhelimella tehdyt kuvat on hetkessä läppärillä. Nämä pakkasaamun kuvat ovat maanantailta, tänään oli mukava sadepäivä.