Voi kuinka olin kaivannut tällaista päivää. Päivää, kun ei tarvitse tehdä yhtään mitään! Niin ihanan rentouttavaa vain olla rauhassa kotona. Vaikka syynä olikin kipeät lapset. Ja sitten tajusin, että äitiys on vääristänyt käsitykseni päivästä jolloin "ei tarvitse tehdä yhtään mitään".
Heräsin aamulla kahdeksan jälkeen, lasten ollessa jo hereillä. Ilmoitin päiväkotiin jo illalla, että Nuppu pitää varmuuden vuoksi vapaapäivän, koska perheeseen iski vatsatauti. Yöllä sain lisätä pyykkikasaan yhden sängyn kaikki petivehkeet. Kun on valvonut puoli neljään aamuyöstä pyykkien ja lasten kanssa, on ihan kiva ettei koko päivänä tarvitse tehdä yhtään mitää!
Oi miten nautinkaan tuosta päivästä. Auringonpaiste teki mielelle ihmeitä, vaikka ulos ei päästykään. Raitis ilma virtasi kuitenkin avoimista ikkunoista tuulettamaan jokaista huonetta.
Yöllä otin viimeisen pyyhelastin kuivurista ennen kahta ja jätin kasan olohuoneeseen odottamaan viikkaamista. Aamulla pyykkikone napsahti ajastuksella käyntiin ja kerroin lapsille, että äidin saa herättää kun pyykkikone pysähtyy. No jouduin heräämään aikaisemmin.
Illalla ja yöllä pesin kaksi koneellista pyyhkeitä ja lakanoita vatsataudin takia. Iltapäivällä puoli viiden aikaan koneessa pyöri päivän viides lasti. Meidän päiväpeitto odotti vielä vuoroaan, sitten koppa olisi tyhjä ja päästäisiin arkipyykkiin käsiksi. Lisäksi kaikki mitä yöllä ja aikaisemmin päivällä pestiin oli jo viikattuna kaapeissa.
Päivänä, kun minun ei tarvitse tehdä yhtään mitään, pesin pyykkiä koko päivän.
Ennen kuin pyykkiin päätyi ensimmäistäkään pyyhettä tai lakanaa, olin suunnitellut peseväni Jekun haalarin kanssa oman toppatakkini ja toppahousut kokonaan pois kesän tieltä. Toppahousut eivät ole menneet kiinni tammikuun jälkeen ja takkikin alkaa olla niin ja näin vieläkö mahtuu. Koska tuo kolmen vaatteen kasa jäi eteiseen odottamaan vuoroaan liinavaatteiden tieltä, päätin myös aamulla lisätä siihen koko lasten ulkoiluvaatevaraston sisällön. Ne kun piti muutenkin katsoa läpi, että mitä säästetään ensi talvelle ja mitkä joutaa jo kokonaan pois.
Päivänä, kun minun ei tarvitse tehdä yhtään mitään, aloin sitten kuitenkin raivaamaan eteistä.
Koska perheen potilaat nukkuivat meidän huoneen lattialla patjoilla ja nostin vauvatavarat turvaan silityslaudalle, pyykkiteline ei mahtunut tänne. Päätin levittää kuivaustelineen olohuoneeseen niitä muutamia vaatteita varten, joita en uskalla laittaa kuivuriin. Ennen sitä luonnollisesti imuroin sohvan - koska se oli järkevää nyt, kun kaksi isoista patjoista oli muutenkin pois tieltä. Ja olohuoneen kokonaisuudessaan - koska joulukuusen purkamisen jälkeen olohuonetta ei oltu vielä kertaakaan imuroitu. Sehän meni siinä samalla. Olohuone siis piti imuroida joka tapauksessa, ennen pyykkien levittämistä sinne.
Päivänä, kun minun ei tarvitse tehdä yhtään mitään, siivosin koko olohuoneen, lattian pesua lukuunottamatta.
Mutta hei, päivänä jona minun ei tarvinnut tehdä yhtään mitään, pyykkikoneen ja kuivausrummun pyörittäessä omia tehtäviään, minä vain köllin sängyssä lasten ja läppärini kanssa. Luin blogeja, kirjoitin kalenteriin päivän tehtyjen asioiden listaa, kirjoitin tämän postauksen ja hahmottelin muutamaa luonnosta. Ja kävin muistikortilta maaliskuun kuvia läpi ennen kovolle siirtoa.
Päivänä, kun minun ei tarvinnut tehdä yhtään mitään, nukuin kahden tunnin päiväunet ja kävin naisten lenkkisaunassa!
Päivänä, kun minun ei tarvinnut tehdä yhtään mitään, puoliskoni huolehti, ettei kukaan ollut nälkäinen.
Heräsin aamulla kahdeksan jälkeen, lasten ollessa jo hereillä. Ilmoitin päiväkotiin jo illalla, että Nuppu pitää varmuuden vuoksi vapaapäivän, koska perheeseen iski vatsatauti. Yöllä sain lisätä pyykkikasaan yhden sängyn kaikki petivehkeet. Kun on valvonut puoli neljään aamuyöstä pyykkien ja lasten kanssa, on ihan kiva ettei koko päivänä tarvitse tehdä yhtään mitää!
Oi miten nautinkaan tuosta päivästä. Auringonpaiste teki mielelle ihmeitä, vaikka ulos ei päästykään. Raitis ilma virtasi kuitenkin avoimista ikkunoista tuulettamaan jokaista huonetta.
Tajusin, että "ei yhtään mitään" on aivan täyttä huijausta.
Yöllä otin viimeisen pyyhelastin kuivurista ennen kahta ja jätin kasan olohuoneeseen odottamaan viikkaamista. Aamulla pyykkikone napsahti ajastuksella käyntiin ja kerroin lapsille, että äidin saa herättää kun pyykkikone pysähtyy. No jouduin heräämään aikaisemmin.
Illalla ja yöllä pesin kaksi koneellista pyyhkeitä ja lakanoita vatsataudin takia. Iltapäivällä puoli viiden aikaan koneessa pyöri päivän viides lasti. Meidän päiväpeitto odotti vielä vuoroaan, sitten koppa olisi tyhjä ja päästäisiin arkipyykkiin käsiksi. Lisäksi kaikki mitä yöllä ja aikaisemmin päivällä pestiin oli jo viikattuna kaapeissa.
Päivänä, kun minun ei tarvitse tehdä yhtään mitään, pesin pyykkiä koko päivän.
Ennen kuin pyykkiin päätyi ensimmäistäkään pyyhettä tai lakanaa, olin suunnitellut peseväni Jekun haalarin kanssa oman toppatakkini ja toppahousut kokonaan pois kesän tieltä. Toppahousut eivät ole menneet kiinni tammikuun jälkeen ja takkikin alkaa olla niin ja näin vieläkö mahtuu. Koska tuo kolmen vaatteen kasa jäi eteiseen odottamaan vuoroaan liinavaatteiden tieltä, päätin myös aamulla lisätä siihen koko lasten ulkoiluvaatevaraston sisällön. Ne kun piti muutenkin katsoa läpi, että mitä säästetään ensi talvelle ja mitkä joutaa jo kokonaan pois.
Päivänä, kun minun ei tarvitse tehdä yhtään mitään, aloin sitten kuitenkin raivaamaan eteistä.
Koska perheen potilaat nukkuivat meidän huoneen lattialla patjoilla ja nostin vauvatavarat turvaan silityslaudalle, pyykkiteline ei mahtunut tänne. Päätin levittää kuivaustelineen olohuoneeseen niitä muutamia vaatteita varten, joita en uskalla laittaa kuivuriin. Ennen sitä luonnollisesti imuroin sohvan - koska se oli järkevää nyt, kun kaksi isoista patjoista oli muutenkin pois tieltä. Ja olohuoneen kokonaisuudessaan - koska joulukuusen purkamisen jälkeen olohuonetta ei oltu vielä kertaakaan imuroitu. Sehän meni siinä samalla. Olohuone siis piti imuroida joka tapauksessa, ennen pyykkien levittämistä sinne.
Päivänä, kun minun ei tarvitse tehdä yhtään mitään, siivosin koko olohuoneen, lattian pesua lukuunottamatta.
Mutta hei, päivänä jona minun ei tarvinnut tehdä yhtään mitään, pyykkikoneen ja kuivausrummun pyörittäessä omia tehtäviään, minä vain köllin sängyssä lasten ja läppärini kanssa. Luin blogeja, kirjoitin kalenteriin päivän tehtyjen asioiden listaa, kirjoitin tämän postauksen ja hahmottelin muutamaa luonnosta. Ja kävin muistikortilta maaliskuun kuvia läpi ennen kovolle siirtoa.
Päivänä, kun minun ei tarvinnut tehdä yhtään mitään, nukuin kahden tunnin päiväunet ja kävin naisten lenkkisaunassa!
Päivänä, kun minun ei tarvinnut tehdä yhtään mitään, puoliskoni huolehti, ettei kukaan ollut nälkäinen.
Kuulostaa kyllä niin tutulta - juuri silloin, kun mitään ei muka tarvitsisi tehdä, tekeekin kaikenlaista. Mä olen jo pitkään haaveillut eri huoneiden raivaamisesta asuttavan näköisiksi, mutta en vaan ole saanut aikaisiksi. Tänään sitten puolivahingossa tajusin siistineeni keittiön sellaiseksi, että sen tunnistaa ihmisten asuttavaksi, heh! Jotain taikaa näissä päivissä kuitenkin on. Siinä, ettei tarvitse tehdä mitään - vaan sen sijaan sen kaiken saa tehdä. Ei täydy - saa. :)
VastaaPoistaHuvittaa vaan vähän että ne oksennus pyykit on kyllä oikeesti aika pakko pestä, mut miten se tuntuikin niin "ei pakolliselta" 😂 mut hyvä muistutus taas että arki on oikeesti aika kivaa 🤩
PoistaEhkä sitä ei osaa olla tekemättä mitään, mutta parasta onkin se kun saa itse päättää mitä tekee ja millä aikataululla? :)
VastaaPoistaNii ehkä se ei olekaan se ettei tarvitse tehdä mitään, vaan se että ei tarvitse tehdä mitään kiireessä 🤔😊
PoistaNoinhan siinä usein käy😅 mutta tekeminenkin on onneksi ihan kivaa, kun ei ole sellaista pakollista "tää olkkari pitää nyt äkkiä siivota, jotta vieraat kehtaa kutsua" tai muuta vaan sen tekee, koska vahingossa aloittaa. 😊
VastaaPoistaKiirettömyydellä on kyllä varmasti iso vaikutus 😊 ja samaa mieltä tekeminen on oikeesti kivaa ja puhtaassa kodissa viihtyy paljon paremmin vaikka sitten tekemättä mitään 🤩
PoistaTuo on niin tuttua, etenkin sen pyykkivuoren kanssa. Kun ei tarvitse tehdä mitään sitä tekee kaikkea mahdollista ja mahdotonta ja sitten miettii, että olipas kiva päivä kun ei tarvinnut tehdä mitään :D
VastaaPoistaJoo todellinen itsensä petkutus mutta onneks positiivinen sellainen 👌🏻 illalla vähän ihmetteli et kylläpä alkoi aikaseen nukuttaa vaikka mitään en oo tehny 😅
PoistaHarvoin sitä osaakaan oikeasti olla tekemättä YHTÄÄN mitään :D Tai itse en ainakaan malta, koska samaan aikaan mietin esim. että "nyt kun lapset nukkuvat päikkäreitä, voisin itsekin lepäillä. Toisaalta tämä on erinomainen tilaisuus laittaa tiskit ja pyykit ennenkuin lapset heräävät"..
VastaaPoistaNoi päikkärihetket on kyllä sellasia että miettii tarkasti mihin sen ajan haluaa käyttää. Ja sit sama illalla ku lapset on nukahtanut. Meillä ei enää kumpikaan nuku päikkäreitä, saa nähdä onko vauva samanlainen nukkuja ku nää isommat oli vauvoina ja miten sitä ite malttaa sitten lepäillä 🙈
PoistaVoi kuin tutun kuuloista, vaikka tuosta on jo niin kauan aikaa. Mutta tiedätkö mitä, tuo oli ehdottomasti elämän parasta aikaa. Muista kun meillä oli kuusi lasta ja me vanhemmat kaikki oksennustaudissa, mutta silti. Nyt mulla on aikuiset lapset ja viisi lastenlasta ja tää on ihan elämän parasta aikaa, Eikö olekkin lohduttavaa, että sitä elämän parasta aikaa on aina, sinäkin päivänä kun ei pitänyt tehdä yhtään mitään.
VastaaPoistaTaitaa olla niin että NYT on elämän parasta aikaa, aina siinä hetkessä 😊
PoistaKuulostaa niin tutulta! Usein kun ajattelee, ettei tarvitse tehdä mitään, niin silloin saa yllättävän paljon aikaan :)
VastaaPoistaNiinhän se on ja tekeminenkin huomattavasti hauskempaa 😊
PoistaKuulostaa niin tutulta :D Silloin, kun pitäisi olla tekemättä mitään niin silloin tupsahtaakin jostain jotakin tai sitten itse pitää itsensä kiinni aina jossakin tekemisessä ja hyvässä lykyssä keksii vielä lisääkin :)
VastaaPoistaJa sillon kun SAA olla tekemättä mitään huomaa tehneensä vaikka mitä :D
PoistaNoinhan se usein taitaa mennä, tekemistä löytyy aina vaikka kuinka ajattelee, että voisi päivän olla vaan :D
VastaaPoistajep :D Vaikka harvemmin sitä enää tulee etukäteen ajateltua että tänään ei tarvi tehdä mitään... :D Eniten varmaan nyt huijasi se ettei tarvinnut lähteä päiväkotiin aamulla - ei tarvinnut herätä herätyskelloon! sai koko päivän tuntumaan siltä ettei tarvinnut tehdä mitään :D
PoistaNo harvemmin on päiviä, että olisi vaan paitsi jos on sairaana tai kauheessa kankkusessa :D
VastaaPoistaHaha se on ihan totta! eikä äitinä saa edes sairastaa rauhassa :D jälkimmäisestä mulla ei olekaan kokemusta :D
PoistaPäivä jolloin ei tarvitse tehdä yhtään mitään, hmmm. Sellainen päivä on pelkkä illuusio :)
VastaaPoistaJoo ei yhtään mitään on nykyään aika paljon muuta 😅
Poista