79neliötä - part 5

Nyt jatketaan kotikierrosta! Tervetuloa peräkammariin, joka alunperin (kaksi vuotta sitten) piti esitellä teille lastenhuoneena tai päivähuoneena tai työhuoneena tai pianohuoneena tai leluvarastona, miten sen nyt ottaa. Huone, jossa oli puoliskoni tietokone, piano, lasten vaatekaapit ja lelut ja romut. Ja hieno kattolamppu.


Violetti seinä oli täällä jo ensi kertaa asunnossa käydessämme. Minä ihastuin siihen heti ja kuvittelin lastenhuoneen tänne. Puoliskoni taas kuvitteli tätä meidän huoneeksi. Lastenhuoneen huonekalut ja verhot ovat kuitenkin sen verran värikkäät, että huone oli levoton ja Elpun sängyn siirryttyä toiseen huoneeseen tietokonepöytä iskettiin perimmäiseen nurkkaan.

En koskaan saanut tätä huonetta mitenkään päin kivaan järjestykseen niin, että sitä olisi edes haluttanut esitellä kenellekään. Tämä oli huone, joka odotti ylennystään lastenhuoneeksi sillä aikaa, kun meidän huone oli koko perheen makuuhuone. Kaikkien yhteinen makuuhuone oli meille luonteva ratkaisu, enkä voi moittia perhepedin helppoutta ja taapero-Elpu nukkui huomattavasti paremmin, kun hänen sänkynsä oli samassa huoneessa.


Vuosi sitten heinäkuun alkupuolella tuli kuitenkin pieni muutos sekä nukkumis- että huonejärjestelyihin. Päätin kantaa meidän parisängyn tänne lastenhuoneeseen ja kaikki lelut makuuhuoneeseen. Ajattelin että pian 1v ja 3v täyttävät voisivat opetella nukkumaan kahdestaan ja me saisimme oman huoneen ensimmäistä kertaa sitten lapsien syntymän. Nyt meillä on ensimmäistä kertaa asunto, jossa se olisi edes mahdollista.  

Leluvarastoon unohtunut piano pääsi takaisin kotiinsa mummun ja vaarin luo. Niin ihanaa kuin minusta olikin, että meillä oli piano, fakta vain on se että tässä asunnossa ei ollut sille järkevää paikkaa. Se oli vähän niinkuin olosuhteiden pakosta sijoitettuna tänne entiseen leluvarastoon, joten soittaminenkin unohtui lähes kokonaan.


Tämän vuoden aikana, kun meillä on ollut oma makuuhuone, ollaan saatu huoneesta pikkuhiljaa enemmän ja enemmän meidän näköinen. Anopilta lainatut ruskeat lasitasoiset yöpyödät vaihtuivat valkoisiin Ikean yöpyötiin, joista haaveilin jo Elpun ensimmäisessä kodissa. Valkoinen tauluhylly pääsi vihdoin seinälle ja yöpöytien myötä peili sai uuden pinnan. Peili on muuten edelleen ripustettuna sellaiseen naulaan, mikä tuossa nyt sattui valmiina olemaan. Tauluhyllyä koristaa tällä hetkellä Elpun piirrustukset ja isänpäivä- ja äitienpäiväkortit. Tarkoitus on teettää siihen uusi hääkuva, kunhan saadaan aikaiseksi, edellinen putosi ja hajosi.

Omaan silmääni valkoiset ja harmaat pinnat tuovat sopivaa kontrastia violettia seinää vasten. Jatkettiin violetin seinän linjaa ja laitettiin olohuoneen vanha matto molemmin puolin sänkyä. Silti huone pysyi viihtyisänä, varmastikin vaaleiden kalusteiden ja tekstiilien ansiosta.


Vihreän lipaston paikka ei ole meidän huoneessa, oikeastaan silläkään ei ole paikkaa meidän kodissa. Mutta se on ystäväni tekemä ja niin minun näköinen huonekalu, etten halua siitä luopua. Siksi se on nyt jämähtänyt tuohon, kun ei sitä voi varastoonkaan viedä homehtumaan.

Pidän lastenhuoneen valoisuudesta, mutta olen ehtinyt ihastua tähän meidän aikuisten omaan huoneeseen.  Eikä ilta-auringon menetys haittaa, koska tänne paistaa aurinko juuri silloin kun minulla on "omaa aikaa" Jekun nukkuessa päiväunia ja Elpun ollessa päiväkodissa.


Mutta aivan aikuisten oma tämä ei kuitenkaan vielä ole. Kaksivuotias ukkelimme nukkuisi mieluiten meidän sängyssä edelleen, joten olemme vieroittaneet hänet nyt omalle patjalle sänkymme viereen. Elpu oppi nukkumaan yksin lasten huoneessa kolme vuotiaana ja nyt neljävuotias neiti nukkuu parhaiten omassa yläsängyssään. Jos tämä menee samanlailla kuin Elpunkin kanssa, saadaan siirtää Jekku lastenhuoneeseen nukkumaan sitten ensi vuonna tähän aikaan.

Sitä ennen ehtinen kuitenkin esitellä teille vielä loputkin meidän tähän asti parhaasta kodista. 

Lähetä kommentti

Ihana yllätys, kiitos kommentista !