Hän on täällä!


Vaikka cakepopsit ja foliopallot sopisivatkin hyvin vappuun, nämä kuvat on babyshowereilta, eikä sinänsä liity vappuun mitenkään. 


Rv 38+4 klo 15:55 meidän perheeseen saatiin 47cm ja 3025g lisää rakkautta. Eikä muuten närästänyt turhaan, sen verran tumma ja paksuhko jopa kihara hiuspehko pojalla on. 

Hauskaa vappua 🎈✨


Rehelliset öiset kuulumiset - haaste

Heräsin puoliskoni lähtiessä töihin ja heitin vielä viimeiset pyykit kuivuriin. Seuraavaksi tein virheen ja nappasin puhelimen käteen...

Luin aikaisemmin viikolla jo Janinan kuulumisia ja unta odotellessa Selinan - Kun äiti kelaa postauksesta selvisi, että tämähän onkin haaste. Nukkumatti ei tullutkaan takaisin. Ajatuksena oli käyttää takuuvarmaa nuijanukutusta ja käydä kuvia läpi erästä postausta varten vaan pieleen meni, kun aloinkin tätä kirjoittaa.


Mitä oikeasti kuuluu? 
No juuri nyt kuuluu pattereista suhinaa ja kellon tikitys yöpöydän laatikosta. Ja yllättävää, naapurissa on "hiljaista", kun yleensä siellä soi musiikki, nyt kuuluu vaan puhetta ja oven pauketta. Heh heh.

Tänään on ollut paljon hyviä hetkiä, vaikka toisaalta rankkapäivä. Heräsin aamulla viiden aikaan, kun Jekku kömpi meidän sänkyyn. Käväisin vessassa, yllätys, ja sitten ei uni meinannutkaan tulla. Vihdoin kun seitsemän aikaan olin nukahtanut, myös Nuppu kömpi meidän sänkyyn. Ensin jalkoihin ja sitten väkisin minun ja isin väliin niin, että mulla meinasi mennä hermot, kun en mahtunut kääntymään. Onneksi sain köllötellä ja torkkua yhdeksään saakka vaikka lapset lähtivätkin leikkimään.

Olin ainakin olevinani tosi ahkera heti aamusta saakka, kun pesin koko vessan hyllyjä ja peilejä myöten ja pyykkäsin neljä koneellista. Keittiönkin imuroin ja lattiat pesin, koska puoliskoni lupasi tehdä ruoan. Lopulta kyllä kokattiin yhdessä. 😂🤩

Lapset olivat lähes koko päivän pihalla ja ruoan jälkeen käytiin pikaisesti saunassa pesulla. Molemmat menivät ajoissa nukkumaan ja minäkin nukahdin ennen kymmentä. Nyt kello on 0214, puoliskoni on töissä ja minä valvon, kun uni katosi jonnekin. Jotakin tekisi mieli syödä, mutta en tiedä mitä, joten hain ison kupin kuumaa kaakaota ja lasillisen jääkylmää vettä. 

Mitä tapahtuu työrintamalla?
Hei tämä on hauska juttu, kiva että kysyit! Minulle nimittäin oli aika kova pala, etten viime kesänä saanut yhtä työpaikkaa, johon oli vain kolme hakijaa. Olin tosi iloinen, että pääsin haastatteluun ja työ olisi ollut unelma, toivoin myös voivani päivittää omaa ammattiosaamistani. Mutta no, en saanut paikkaa. Kerroin kyllä olevani käytettävissä, kun tulee tarvetta sijaisille.

No nyt varmaan arvaat, että sain viikolla puhelun kaupungin numerosta ja kysymys oli vieläkö olen kotona taaperon kanssa... Harmi vain, että sijaistarve oli nyt juuri sille viikolle, kun meillä on laskettu aika! Voitte silti varmasti kuvitella, kuinka hyvälle mielelle tuo puhelu sai minut! Kerroin kyllä taas, että saa syksylläkin soitella jos sijaistarvetta tulee. 

Virallisestihan olen ollut äitiyslomalla aprillipäivästä.


Parisuhde / perhe / ystävät?
Parisuhteessa kaikki hyvin ❤️ kerron aika vähän meidän parisuhteesta täällä blogissa, olen varjellut sen yksityisyyttä eniten. Voin kuitenkin paljastaa, että syksyllä oli vaikeaa. Käytännössä jokainen tärkeä keskustelu loppui ennen kuin alkoikaan joko riitaan tai mykkäkouluun. En ole itsekään varma mikä talven aikana muuttui, mutta arki on parasta ja pyöritän sitä yhdessä maailman hauskimman tyypin kanssa, jota saan ilolla kutsua parhaaksi ystäväkseni ja puolisokseni. 

Mitä tulee perheeseen, arvaatte varmaan, että meillä on vähän odottavat ja jännittävät ajat. Jekun päiväkotiarki alkoi viime viikolla, ja oikeasti mun piti nyt käyttää aikaani kertoakseni taaperon ensimmäisestä päiväkoti viikosta ja katsoa viikon kuvasaldoa nykshtaakseni, mutta kirjoitankin tätä. Ja tietenkin eniten meillä jännitetään, koska vauva syntyy.

Mitä taas tulee laajemmin perheeseen, mummu kävi meillä pääsiäisenä, pikkusiskon kanssa ollaan soiteltu viime aikoina tavallista useammin ja isosiskoa odotellaan jo reissusta kotiin, lapsilla on ikävä sua! Ja vaaria. Grillikausi on avattu appivanhempien kanssa ja olen onnellinen, että minulla on aivan mahtavat appivanhemmat. Viime talvena se vielä korostui ja oikeastaan harmittaa, etten aikaisemmin ole uskaltanut avata itseäni heille enemmän. 

Öh, ystävät. Anteeksi! Mun ystävät koostuvat nykyään parista huippu tyypistä ajalta kun olin töissä, blogi kavereista ja perheestä - siskot, kälyt, serkut. Huippu tyyppejä tekin. Lähinnä viestitellään, kun on välimatkaa tai erilaiset elämäntilanteet. Ja nyt täytyy myös tunnustaa, että tällä hetkellä en kyllä meinaa jaksaa mitään ylimääräistä. Musta on ihana nähdä, mutta just nyt mieluummin olen kotona ja mahdollisimman vähillä ärsykkeillä.

Matkat? 
Lasketaanko ensi viikon ultra synnärillä? Onhan sinne tunnin matka ja mennään puoliskoni kanssa kahden! Kunhan päästään nyt ensin kunnolla täyttämään säästötiliä, niin jokin kylpyläreissu olisi meidän perheen unelma. Toki kesällä tulee varmasti reissattua mökille ja Jyväskylään ja varmaan Raumallekin. Ja tässä kun ollaan tehty säästöhaaveita, on alettu myös haaveilla pienesti ulkomaan reissustakin. Mie olen käynyt edellisen kerran reissussa Tanskassa kesällä 2012. Tällä hetkellä meidän perheessä ei ole yhtään passin haltijaa.


Harrastukset / hyvinvointi?
Blogi on mun tärkein ja tavoitteellisin harrastus. Nyt huhtikuussa tavoitteet on saavutettu, itseasiassa ylitettykin. Starboxin lopettamisen myötä ammattimaisuuden tavoittelu koki kovan kolauksen ja sen puolesta identiteetti on vähän hukassa.

Tällä hetkellä hyvinvointi koostuu säännöllisestä päivärytmistä. Valvomisen ei pitäisi olla osa sitä. Nyt kello on jo 0337 👀 ja kaakaokin kylmää. 🤦🏻‍♀️Fyysiseen jaksamiseen koitan panostaa koko ajan enemmän. Tavoitteeni on käydä ajoissa nukkumaan - sulkea puhelin / tietokone klo 2230. Mun herätys kello soi aamulla 0705 siitä sitten puetaan ja tavoitteena on päästä lasten kanssa ovesta ulos klo 0740. 

Olen luonut itselleni aamurutiinit päiväkoti päiville. Nyt vielä lasten kanssa yhteiset aamurutiinit viikonlopulle ja omat iltarutiinit kuntoon, niin hyvä tulee. Kehonhuoltoon yritän panostaa päivittäin edes 15min osana iltarutiinia ja sitten kun imetys on sujuvaa voin alkaa miettiä mihin tarvitaan lisää lihasmassaa.

Inspiroi eniten / vähiten? 
Lapset ja luonto ja siisti koti! Niistä saan virtaa ja niitä on ihana ihmetellä ja ihastella, lapsiakin ja lasten kanssa.

Vähiten inspiroi Facebook, huomaan tuhlaavani aikaa päämäärättömästi seinää selaillen, vaikka on siellä myös inspiroivia juttuja.


Tällä hetkellä syön / katson / luen?
Juuri nyt en syö mitään, ja kuumasta kylmäksi jäähtynyt kaakao on juotu sekin. Tänään tehtiin uunissa kukka- ja parsakaalia ja piti ihan himmailla sen syömistä, että jää lapsillekin maisteltavaa. Ollaan viime aikoina syöty useammin perunamuusia ja kyllä se vaan on hyvää! Uusia perunoita odotellessa. 

Me ei olla pitkään aikaan katsottu mitään sarjaa tai leffoja puoliskoni kanssa. Mutta ensi kuun alussa netflixiin tulee uusi kausi Lusciferia. Mie en oikeastaan yksin katso mitään ohjelmia, joskus jos väsyttää, saatan torkkua lasten ohjelmien pyöriessä. Tai jos uni ei tule lapset nukkuu ja puoliskoni on töissä saatan laittaa tutun Disney leffan pyörimään.

Luen tällä hetkellä lähinnä blogeja. Matu kirjoittaa harvoin, mutta Helmoissa blogi on edelleen olemassa. Reetan Tusinakotiin kerkesin tutustua Starboxin kautta, Julialta oon lukenut varmaan kaikki postaukset ja satunnaisesti kurkin otsikoita Kaksplussan ja Vaikuttajamedian bloggaajilta. 

Mitä odotan? 
No niitä uusia perunoita! Ja sitä koska vauva syntyy ja sähköposteihin vastauksia ja nukkumattia. Ja odotan kunnon kevätsadetta, joka huuhtoo nuo katupölyt. 

NYT kello on 0419 ja mie nukahdin! Jes! Lisäänpä siis kuvia vasta aamulla tai päivällä 👌🏻

Valmista on vauva, tule kun kerkiät!

No nyt vihdoin ollaan siinä vaiheessa, että vauvan vaatteet eivät enää ole kasseissa vaan kaapissa ja meidän huoneessa silityslaudan päällä majailee ainoastaan babyshowereilta saatu vaippakakku, siskoltani saatu unipesä ja paperikassillinen pukluharsoja. Avasin vaippakakun kurkatakseni minkä kokoisia vaippoja sieltä paljastuu, enkä voi olla ihmettelmättä, kuinka pieniä onkaan sitten 1 koon vaipat kun nämä 2 koon on niin minejä!


Tyhjensin omasta kaapistani kaksi hyllyä vauvalle ja käytiin äidin kanssa pääsiäissunnuntaina vaatteet läpi. Hyllyillä on nyt 50cm ja 56cm vaatteet. Isoon vaatekaappiin pääsi muumikassillinen 62cm koon vaatteita ja toinen sekalainen kassi 68cm ja isompaa. Kyllä näillä alkuun päästään.

Vauvan kotiutumisvaatteet olen valinnut ja ne on erillään helposti löydettävissä, jos vaikka lähtötulisi just nyt. Se sairaalakassi pitää vielä keksiä ja pakata, ennen kuin pääsen esittelemään sitä täällä blogissa. Myös omat kotiutumisvaatteet olen valinnut, tosin ne on mulla tällä hetkellä kokoajan päällä, että saa nähdä onko ne sitten oikeasti puhtaana edes, kun synnyttämään lähdetään.

Mielestäni tärkeimmät on nyt valmiina. Vauva nukkuu yönsä kuitenkin perhepedissä ja aion täysimettää 6kk. Unipesä on hyvä turvapaikka ensimmäisiä päiväunia varten, ennen vaunupäikkäreitä parvekkeella. Eli syömiseen, puhtauteen, nukkumiseen, ulkoiluun ja kotiutumiseen tarvittavat välineet on käyttövalmiina ja niillä on paikat, vaikka vaatteilla väliaikainen. 

Tärkeimpänä ostoslistalle pitää muistaa laittaa nyt liivinsuojat. Rintapumppu on vielä pikkusiskolla lainassa. Meillä ei ole pakastinta, joten mitään hirveitä määriä en edes voi pumpata. Jos kuitenkin  tulee tarve tai hetki jolloin puoliskoni on vauvan kanssa, haluan tarjota omaani enkä korviketta. Varsinkin kun meillä on isommilla maitoallergiatausta.


Kaiken muun mitä huomataan tarvitsevamme tai muuten puuttuvan, voidaan hankkia myös vauvan synnyttyä. Ja ehkä parempikin niin. Nyt kun ei olla vielä löydetty sellaista lipastoa mikä halutaan meidän makuuhuoneeseen on parempi, että tavaroita on vain tarvittava määrä, eikä yhtään enempää. Lisähankintoja tehdään sitten sen mukaan mitä oikeasti tarvitaan. Eipähän tule lisättyä tätä tavarapaljoutta, josta yritetään päästä eroon.

Tänään alkoi 39. raskausviikko eli täysiä viikkoja 38 + 0 päivää. Enää vain kaksi viikkoa laskettuun aikaan! Nyt on alkanut oma liikkuminen olemaan ajoittain jopa aika ikävää. Tiistaina piti ottaa pari juoksuaskelta Jekun pyöräillessä alamäessä ja lähdettiin päiväkodin jälkeen vielä koko perhe puistoon, joten tuli käveltyä muutenkin enemmän kuin tavallisena päivänä. Sen jälkeen nivusia on nyt juilinut jopa levossa ja kävely on tosi hidasta.

Kerkesin eilen aamulla kirjoittaa, etten kuitenkaan tunne itseäni mitenkään kipeäksi. Mutta haettuani lapset päiväkodista lepäilinkin sitten lähes koko loppu päivän. En oikein pystynyt varaamaan painoa oikealle jalalle. Katselin vanhoja sairaalakassipostauksia ja Jekkua odottaessa mulla on ollut sama vaiva. Nimenomaan tuo oikean puoleinen pakara kipeytyi silloinkin. Saunassa venyttely onneksi auttoi.

Ennakoivia supistuksia tulee vähän pitkin päivää, eniten iltaisin ja välillä yölläkin. Uimahalliin en ehkä enää menisi. Huomaan olevani aika hermoherkkä mitä tulee sisällä juoksemiseen, koviin ääniin, riitelyyn ja meidän sängyllä kävelemiseen. Tavallaan kaipaan omaa rauhaa ja omaa tilaa tällä hetkellä. Tätä ärsyyntymistä on nyt jatkunut erityisen voimakkaana ainakin kuukauden. Onneksi ainakin tällä viikolla olen onnistunut pitämään hermoni kasassa niissä tavallisesti räjähdysalttiissa tilanteissa.


Raskauskuplassa ei siis tällä hetkellä ole juuri uutta. Ensi viikon torstaina on rv 39+0 ja kokoarvioultra taas Koksissa. Itse vauvaan ja raskauteen mahakuvien kera palailen siis silloin, mutta sairaalakassin keksin ennen sitä. Nyt kun neuvolasta heitettiin ilmoille se "onko puhuttu käynnistyksestä", niin haluan ihan varmuuden vuoksi ottaa kasin mukaan myös ultraan. En kuitenkaan halua uskoa, että käynnistämiselle olisi oikeasti tarvetta.

Kun saatiin vaatteet kaapitettua totesin puoliskolleni, että nyt voidaan lähteä synnyttämään ihan milloin vain. Nyt on kaikki sillä mallilla, että vauvan kanssa on kiva tulla kotiin. Jos vauva tulee siskoonsa hän saattaa olla täällä alle kahdessa viikossa, mutta jos veljeensä, saadaan odotella vielä melkein neljä viikkoa. :D