Kiitos, että pelastitte unemme

Vuosi sitten lainasin äitikaverilta pinkin KonMari kirjan. Sen luettuani sain karsittua lasten pienet vaatteet, enkä enää säilönyt kaikkia äitiyspakkauslaatikoihin. Ja sen jälkeen pieneksi jäänet olen pakannut raa'asti eteenpäin, kun kaappiin on tullut uusia vaatteita. On kuitenkin muutama vaate, jotka kierrätyspussin sijaan piilotin omaan vaatekaappiini. Elpun pienet yöpuvut nimittäin.

Yöpuvut joiden varpaat ja kantapäät on puhkikuluneet. Joiden hihoissa ja rinnuksissa on värjäymiä ajalta, kun vanishia ei voinut käyttää, enkä ollut vielä tutustunut sappisaippuaan. Yöpukuja, joita ilman meillä tuskin olisi nukuttu sitäkään vähää mitä vuodenvaihteessa 2015-2016 ja sinä talvena nukuttiin.

Kun Elpu oli yksivuotias me etsimällä etsittiin unihaalareita joissa on sukkakärjet jaloissa ja vetoketjukiinnitys. Kaappini kätköissä on kaksi NameIt:n unihaalaria. Kolmas selvisi ehjänä Jekulle, joskin nyt siitä on kantapäät auki ja se odottaa pääsyään kierrätykseen pyykkikoneen kautta. Nämä koon 74cm yöpuvut osti äitini, kun unohdin pakata Elpulle yöpuvun Pölläkariin kesällä 2015.


Talvea kohti yöt pahenivat,  kun yöimetys vaihtui hysteeriseen itkuun ja raapimiseen sekä valvottuihin öihin. Etsin 86cm yöpukuja, mutta kaikki lastenvaatemyymälät myivät minulle "ei oo"ta. Sain vastauksen, että sen kokoiset lapset yleensä kävelevät jo, joten sukkakärjet ovat turvallisuusriski. Sitten äiti pelasti meidät jälleen.

Löydettiin Prismasta pehmeät, kotimaiset, luomupuuvillaiset Hilla clothing unihaalarit. Kaiken kaikkiaan vuoden aikana näitä 86cm Hillan haalareita tuli meille kolme. Lisäksi oli kaksi ohuempaa Ciraf yöpukua. Toisessa oli napit, joten se ei saanut kovin suurta suosiota kutisevan taaperon repiessä haalarin pois päältään.

Viime jouluna toivottiin Elpulle 92cm yöpukuja ja kummitäti olikin löytänyt H&M:stä sievät minnihiiri yöpuvut. Nyt niistäkin alkaa pituus loppua ja kantapäät vilkkua. Niitä ja yhtä raidallista saman kokoista käytetään nykyään vain päiväkodissa, vielä kun niitä kehtaa käyttää. Päiväkotikäyttöä lukuunottamatta unihaalarien aikakausi meidän perheessämme on nyt ohi.


Meillä ei enää asu kutisevaa taaperoa jonka nukkuminen vaatii vetoketjun, sukat, unihanskat ja vaipan. Meillä asuu pieni - omien sanojensa mukaan iso - tyttö, joka käy tarvittaessa myös öisin itsenäisesti vessassa, jonka nukahtamiseen ei enää aina vaadita unihanskoja taikka sukkia. Joten meillä on nyt siirrytty isojen tyttöjen kaksiosaisiin yöpukuihin.

KonMarin tavaroiden kiittäminen tuntuu vähän pöljältä, mutta näille 10 yöpuvulle se taitaa kuitenkin olla paikallaan, ennen kuin raaskin laittaa niitä kierrätykseen.

Kiitos että pelastitte meidän yöunet. En halua tietää kuinka vähän ja huonosti olisimme nukkuneet ilman teitä. Kiitos Hilla clothing joka valmistaa isompiakin kokoja sukkakärjellä ja vetoketjulla. Onneksi, enää ei tarvitse etsimällä etsiä uneen pelastusta. Kiitos palveluksestanne ja hyvää uutta elämää kierrätyksen myötä.

Lähetä kommentti

Ihana yllätys, kiitos kommentista !