Näkkileivän murusilla

Viime viikon väsymys on aika hyvin selätetty. Lauantain itkuinen aamupäivä kääntyi ihanaksi päiväksi kun yhden aikaan säikähdin ovikelloa. Appivanhemmat toivat Tuhinalle ihan oikean lelukaaren. Siitä kuuluu musiikkia ja siinä on vilkkuvia valoja. Pyykkitelineviritelmä pääsi eläkkeelle, ihan hyvä näin tämä nimittäin ei tuki koko kulkureittiä. 


Appivanhemmat viihdyttivät Tuhinaa pari tuntia ja kyllä me kuulumisetkin vaihdettiin. He lähtivät kun Tuhina alkoi syömään. Ja siitä neiti nukahti ja heräsi vasta ilta seitsemän jälkeen. Ja me tehtiin uunilohta pitkästä aikaa! Noiden pitkien päikkäreiden takia vähän pelotti minkälainen yö meille mahtaa olla tulossa. Noh, Tuhina nukkui ja me katsottiin five-0 loppuun eli nukkumaan vasta aamun puolella. Tuhina heräsi sunnuntaina täsmällisesti puoli 8 iloisena itsenään!

Ja nyt on pakko hehkuttaa, nyt uskaltaa.... me ollaan päästy eroon rintakumista! Sunnuntaina yhen pikkupätkän imetin sen kanssa, maanantaina illalla myös kun Tuhina oli jo niin yli väsyny, ettei tienny mistä sitä maitoa saa niin nukuksiin kumin kanssa ja tiistaina ei kertaakaan! Eikä tänäänkään kertaakaan, vaikka t a a s tulehdusta enteilevän kivun takia harkitsin. Taidan silti varmuudenvuoksi tai henkisenä tukena pitää sen vielä hoitolaukun vakiovarustuksena. Mutta hyvästi öiset keittiökävelyt! Tosin öisiä pumppailuja varten saattaa joutua  keittiössä pyörähtämään jatkossakin. 

Sunnuntaina me laiskoteltiin ja jätettiin itsemme alkuillasta lukkojen taakse. Mutta toisaalta ulkona oli tosi kaunis syyssää ja päivällä jo pyysin puoliskoltani josko käytäis kävelyllä, no mun mielestä useampi kierros vaunuillen talon ympäri vara-avainta odotellessa lasketaan! Onneksi on se kolmas avain niinkin lähellä kuin anoppilassa.


Ja sitten vasta todellinen ongelma! Meillä vietettiin synttäreitä. Mun synttäreitä. Enkä vieläkään tiedä mitä haluan synttärilahjaksi. 

Tähän mennessä saaduista lahjoista en osaa suosikkia sanoa. Meillä on kirkossa kotikäyntisisaret ja kotiopettajat. Meidän perheellä on pariskunta. Kun sunnuntaina alkoi kakkuressi iskeä soitin tälle sisarelle ja pyysin apua. Ehdittiin maanantaina Tuhinan kanssa sitten tutustumaan perhepuiston kerhotoimintaan aamupäivällä ja puolen päivän aikaan kotiuduttiin leipomaan ja siivoamaan. Meidän makkari ei ole ollut noin siisti piiiiitkään aikaan. Hävettää. Ja muutenkin kun ajattelin että imurointi ja tiskaus avuksi... No apu tuli tarpeeseen ja siitä ollaan erityisen kiitollisia, omenapiirakkakin ilahdutti! Samoin meidän pyykkikuorma lähti anopin matkaan, suurkiitos siitäkin!

Kakusta tuli hyvä vaikka sen täytteeksi tehty mangorahka päätyikin mulle iltapalaksi eikä kakkuun. Niin ja koska unohdin t a a s sen leivinpaperin käytin kakkuvuokaa ja eihän meillä mitään korppujauhoja ollutkaan. Jep. Voidellun vuoan jauhottamiseen murustin näkkäriä. Ja irtosi muuten helposti! Maistatin sitä rahkaa puoliskollani kun olin vähän epävarma. Ja sitten päädyttiin murskaamaan koristeluun suunnittelemani Marianne pallot blenderissä ja kiehautettiin pakkasesta mustikoita ja vadelmia. Onneksi oli vielä puoli pakettia rahkaa jäljellä. Lopputulos oli marjainen mariannerahka-kakku. Koristeluun mulla oli hieno visio: snörellä raidoitettu kakku, mutta eihän koko karkkia saanut tuosta lähikaupasta niinpä päädyin sitten ranskanpastilleihin. Mikään järin suuri taidonnäyte tämä kakku ei tosiaan ole mutta kelpaa makunsanpuolesta! 


Äiti ja isi lähetti mulle S-ryhmän lahjakortin ja neljä Kismettiä. Lahjakortilla kotiutin jo itselleni testattavaksi kehutun madaran "hippidödön" (Pastellipisaroiden AC on saanut mut uteliaaksi luonnonkosmetiikan suhteen), ponnareita, käsisaippuan ja jaffaa. Olisin halunnut testiin myös madaran eco baby vartalorasvan Tuhinan kuivalle iholle, mutta meidän paikallisessa Sokoksessa oli pienempi valikoima. Samoin olisin kotiuttanut Benecosin meikkäjä ainakin uuden pohjameikkivarustuksen ja ripsarin verran testiin, mutta sitä merkkiä ei  Sokokselta saanut ollenkaan, täytynee toteuttaa sitten muulla kuin lahjakorttibudjetilla. Jos en haluamaani tuotetta saanutkaan niin Tuhina sai kyllä ihastusta myyjiltä osakseen oikein kunnolla senkin edestä ja puisen Laveran mainoslelun. En vielä tiedä yritänkö löytää lahjakortin loppu saldolla jotain itselleni vai tankataanko sillä tulevaa syyslomareissua varten vai täydentäisinkö ruokavarastoamme... 


Puoliskoni toi mulle ruusukimpun ja nyt pohditaan mikä se lahja olisi. Vaihtoehtoina ollaan mietitty vielä yhdet imetysliivit, tai sitten se haaveiltu ja jo unohdettu imetysmekko tai sitten tämä uusi löydökki PerfectPants! (Klikkaa linkistä nettikaupan sivuille mistä kuvat lainattu.)


Tänään kävin kerhon jälkeen hieronnassa ja lauantaina mua odottaa tyttöjenilta! Jätetään Tuhina isin kanssa kahdestaan kun mennään moikkaamaan entistä työkaveria ja siitä sitten leffaan. Marraskuutakin odotan jo innolla, vauvauinti-info käyty ja nyt vain ensimmäistä uintia odotellen uimapukuostoksille. Sain meidän tiikeriraitaisen perintöuikkarin Tuhinalle mutta se tuntuu vähän liian pieneltä ja puoliskoni tarvitsee myös ihan oikeat uikkarit kun shortseilla ei pääse altaaseen.


Lähetä kommentti

Ihana yllätys, kiitos kommentista !