Isänpäiväkortteja

Viime keskiviikkona kuulin kuinka edellisellä kerralla kerhossa oli tehty isänpäiväkortteja ja -lahjoja, me oltiin reissussa niin meidän lahjat oli vielä mietintämyssyssä. Viikonloppuna ihastelin ja puoliskollenikin esittelin humoristisia soiviakortteja kaupassa, mutta päätin kuitenkin tehdä itse.

Isänpäivä onnittelut lähtivät postinkautta papalle - Tuhinan isopappa, isoisälle - Tuhinan isoisoisä ja minun isille eli vaarille. Tein samaa sarjaa myös kortit appiukolle - papalle ja hänen isälleen - isovaarille. Kirjeet postitin vasta sunnuntaina, joten pikkuisen myöhästyivät kun tiistaina vasta olivat perillä. Appiukko sai kortin sunnuntaina, mutta isovaarin kortti jäi antamatta kun hänet löydettiin ikiunesta perjantaina.

Varmaan voi jo kutsua perinteeksi meidän isänpäivän viettoa, kun kolmantena vuonna peräkkäin mentiin kirkon jälkeen appivanhemmille syömään. Kirkko on 10-12 ja yleensä saatan tulla kotiin vasta yhden jälkeen kun jutellaan vielä ystävien kanssa, mutta nyt oltiin kotimatkalla jo vartin yli 12.

Askartelin kortit Tuhinan kanssa torstaina ja puoliskoni lahjaa väsäilin vasta lauantaina ja viimeistelin sunnuntaina - silitin kangasvärit kiinni tyynyliinaan ja maalattiin vielä viimeiset jalkapohjat korttia varten.

Lahjaksi Tuhina teki jalanjälkityynyliinan ja valokuva sai toimittaa kortin virkaa. Siitä tuli kyllä vähän raidallinen kun tulostimesta loppui muste samalla kertaa. Tyynyliina annettiin tietysti tyynynpäällä ja kortti oli piilotettu sinne sisälle. Meidän perheessä on aina käyty yhdessä herättämässä laulaen päivänsankari (synttäri- ja isän-, äitienpäiväsankarit) joten myös puoliskoni herätyskellona toimi yksiääninen onnittelulaulu, ehkä ensi vuonna Tuhina jo laulaa/ääntelee itsekin sen lisäksi että kuolaa puoliskoni naamalle... Kahvit jäi keitämättä, mutta perustelen sitä sillä etten osaa keittää hyvää kahvia. Tyynyliinan esittelin puoliskolleni jo lauantaina kun värit oli kuivuneet. Minusta siitä tuli niin kiva etten vain malttanut olla näyttämättä sitä heti. Laulu ja kortti oli kuitenkin yllätykset.

Hyvää isänpäivää kaikille isi-ihmisille vielä tätäkin kautta. Erityisesti minun ihanalle, rakastavalle, aina auttavalle, arjensankari-isilleni ja rakkaalle supermies puoliskolleni. Tyylikkäästi myöhässä.

Vierii pyörii kierii

Taas on hurahtanut yksi viikko ihan ohi noin vain ja useampana päivänä olen miettinyt mitä kirjottaisin. Varsinkin kun tähänkin viikkoon on taas mahtunut vaikka mitä ja olenko edes kertonut että Tuhina kääntyy selältä  mahallee ja on jo vanha tekijä tässä lajissa, kaksi viikkoa mahalta selälleen kääntymisen jälkeen (siitäkin on jo melkein kuukausi!) hän on alkanut kääntyä toiseenkin suuntaan. Multa meni ensimmäinen ohi kun olin pyykkäämässä eikä olohuoneessa Tuhinan kansa ollut puoliskoni edes ymmärtänyt hihkua asiasta kun luuli että se oli ihan tuttu juttu. Neiti kääntyi heti uudestan niin minäkin näin ja nyt ei häntä meinaa saada selälleen ollenkaan vaikka kuinka on hartiat väsyneet.

Maanantai oli maanantai. Aamu oli ihanan leppoisa päikkäreihin asti. Yks kaks Tuhina heräsi hysteerisesti itkien. Ei meinannut rauhoittua millään ja viimeisenä keinona otin yöpuvun ja vaipan pois ja sitten vielä friidalla aloin räkäisyyttä helpottaa josko itku siitä olisi johtunut. Vinkkinä muille ja muistutuksena itselle - kannattaa pitää se vaippa päällä kun vauva on sängyllä....

Pukeminenkin oli Tuhinan mielestä aivan kamalaa, ainakin äänestä päätellen. Lähdettiin perhepuiston kerhoon, kunhan vaan käydään ajatuksella, pitkästä aikaa reppuillen. Meidän käynti kestikin useamman tunnin koska heti kun kotioven perässäni suljin hoksasin etten sitten ottanut avaimia. Onneksi puoliskoni koulu on ihan siinä vieressä niin hän sitten koulusta tultuaan poikkesi Hellin kautta ja mentiin samaa matkaa kotiin. Helli on se paikka missä maanantaisin on kaupungin perhepuiston kerhotoimintaa. Tällä kertaa paikalla oli enemmän opiskelijoita kuin lapsia (saattaa toki syypää olla myös että mentiin taisteluista johtuen aika myöhään, suurin osa perheistä lähtee 12 aikaan kotiin syömään ja päikkäreille).

Annoin Tuhinan opettajatädin syliin ja seuraavaksi sain hänet takaisin vasta kun nälkä kitinä alkoi. Hellissä on sellainen kiva rentoutumis huone jossa on monta fatboy-säkkituolia ja tunnelma valot. Tuhina tietysti nukahti syönnin päätteeksi ja yritin ottaa kuvia mutta, no puhelimella ja tunnelmavalaistuksella, lopputulos ei ole kovin hääppöinen, mutta onpahan kuvia.

Vähän ennen kuin puoliskoni tuli meitä hakemaan kerhoon tuli yksi neljän lapsen äiti joka katsoi Tuhinan punaisia poskia. Hetken juttelimme ja selvisi että hänellä on kaikki lapset allergisia ja nyt kun mulla oli maidotondietti niin hän suositteli siihen seuraksi munaton, naudaton, soijaton ja gluteenitonn. Vehnää me ollaan mietitty että seuraavaksi kokeiltaisiin, kun ei tämä maidoton oikein ole tehonnut. Soitin neuvolaankin että saataisin meidän 4kk neuvola vähän aiemmaksi aika oli varattuna 12.11.

Tiistaina käytiin ensimmäistä kertaa MLL:n perhekahvilassa. Meitä oli siellä tuttu porukka vauva-vanhempiryhmästä. Tuli juteltua vauvauinnista ja eräs äiti heitti ilmaan kuinka kiva olisi lähteä reppuillen pienelle retkelle kansallispuistoon ja minä ilmoittauduin heti kaveriksi.

Kotona sain Tuhinan kiinni itseteossa, en tosin ole keksinyt että miten hän on tuota lelua oikein vetänyt että se on lähtenyt irti lenkistä.

Keskiviikkona oli taas seurakunnan kerho ja minä pyörittelin peukaloita koko tuon puolitoistatuntisen.  Ja tulinpa stalkanneeksi taas yhden äitikaverin lisää myös facebookista. Merkkasin paikalla  olo listaan 1+1 vaikka Tuhina nukkui vaunuissa, eteisessä tosin, koko kerhon ajan. Meidän matka kestää ehkä minuutin jos ei tarvitse suojatielle jäädä odottamaan autoja ja Tuhina nukahti matkalla enkä raaskinut häntä heti herättää. Hän jatkoi vielä uniaan kerhon jälkeenkin kun käytiin kahden äidin kanssa tuossa meidän takapihalla olevassa puistossa. Kotiin tultiin 12 aikaan ja vielä vaan neiti nukkui. Nukkui kun puoli yhdeltä aloin häntä syöttämään.

Sain neuvolaan peruutusajan yhdeksi ja ajattelin syöttää ennen kuin lähdetään, ettei Tuhina sitten ole nälkäinen ja kiukkuinen kun herää neuvolassa. Ja hän heräsi vasta kun syötön jälkeen laskin lattialle ulkovaatteiden pukemista varten.

Pituutta on tullut 2,3cm edelliseen ja painoakin 410g päästiin reilulla 100grammalla ohi kuudesta kilosta. Edelleen haaveilen 6kk täysimetyksestä ja meidän terkkarin mielestä Tuhina kasvaa hyvin. Painoa olisi ehkä voinut tulla vähän enemmän, mutta on kai ihan luonnollista ettei sitä tullut tavallista reilua 500g nyt kun Tuhina yrittää kovasti jo päästä eteenpäin ja kääntyilee melkein koko ajan. Varpaat Tuhina on myös keksinyt ja nappasikin jalastaan kiinni ensimmäisen kerran ikinä neuvolan vaa'alla.

Tuhina meinasi hermostua lääkärin aikana ja kun piti alkaa ulkovaatteita pukemaan hän jo itki täyttä kurkkua. Väsynyt oli ilmeisesti koska rintareppuun nostin haalareihin topatun nukkuvan vauvan. Kotona viihdyttiin tunti ja Tuhina nukkui. Käytiin myös isänpäivä ostoksilla, mikä käsittää kylläkin askartelutarvikevaraston täydentämistä.

Isänpäivästä en sen enempää kirjoita vielä, koska pääasiassa kirjoitan kauempana asuville sukulaisille ja perheenjäsenille enkä halua pilata yllätystä ja puoliskoni yksinoikeus on oikolukea kaikki kirjoitukset ennen julkaisemista. Kaikkien pappa/vaari-ihmisten yllätykset puoliskoni kylläkin näki kun niitä torstaina tein, tarvitsin auttavaa käsiparia niin toteutukseen kuin valokuvaukseenkin.

Torstaina oli taas vauva-vanhempiryhmä ja tälläkin kertaa imetin Tuhinaa syrjemmässä, tosin ilman mitään yksinäisyyden tunteita. Meillä on facebookissa oma ryhmäviestiketjukin jo. Tällä kertaa meidän kanssa oli 26vuoden kokemuksen omaava neuvolantäti joka yritti puhua Novalania Tuhinan poskiin mutta luotan itse Ceralan Plusssaan joka on tuhdinpaa kuin tuo Novalan, ja Ceralanikin haetaan nyt vartalorasvaksi koska poskiin tehoava rasva me löydettiinkin jo.

Ryhmän jälkeen jäätiin vielä parkkipaikalle juttelemaan kun meidän Foreverin jälleenmyyjä äiti huristi pihaan. Hän missasi koko kaksituntisen kun oli ollut hoitamassa lapsensa asioita. Päädyttiin sitten kaikki heille kahville. Yksi äideistä käy Ladylinella ja hänellä on sinne ilmaislippuja kavereita varten, nyt ollaan menossa jumppaamaan jo ensi maanantaina. Ja jumppaamisesta kun puhuttiin niin seuraavaksi jo päätettiinkin että lähdetään kokeilemaan tankotanssia. Varataan yksityistunti ja jotta saadaan tuo 10henkeä täyteen kysellään sitten ensi torstaina taas vauvaryhmästä mukaan muitakin äitejä.

Torstai-iltana askarreltiin isänpäivä kortteja, kauimmaiset isopapat ja vaari ei nyt saa sunnuntaiksi korttejaan, vähän myöhässä olin liikkeellä postituksen kanssa.

Tuhina on ollut räkäinen ja yski torstai iltana ja minäkin olen ollut aika räkäpää joten jätetiin perjantaina muskari väliin. Aamulla sain jatkaa uniani vaikka Tuhina heräsikin syömään koska kääntymisen myötä hän viihtyy nykyään myös kyljellään. Helpottaa hurjasti yöllisiä syöttöjä, kun enää mun ei olekaan pakko nousta istumaan vaan voidaan hyvin molemmat jatkaa silmät kiinni ja Tuhina saa mahansa täyteen. Perjantaihin herättiinkin vasta kymmenen aikaan. Tuhina parvekkeella toppahaalarissa miltei 3h ja puoliskoni nukkui edelleen klo 1330. Tytöllä on isänsä unenlahjat, vaikka puoliskoni jäi kyllä kotiin nukkumaan kuumettaan. Räkätautia, flunssaa, kuumetta ja kurkkukipua enemmän ja vähemmän koko perheellä.

Nyt lauantaina taiteiltiin Tuhinan kanssa puoliskolleni isänpäivä lahja ja sen jälkeen Tuhina nukkui samanlaiset päikkärit parvekkeella kuin eilenkin. Iltapäivällä kävin forever äidin kanssa puistoilemassa. Heillä on mummola meidän naapurissa. Puoliskoni veljenpoikakin kävi morjenstamassa vaunuissa taas nukkuvaa Tuhinaa. Pojat - puoliskoni, pikkuveli ja veljenpoika - lähtivät vaihtamaan meille niitä talvirenkaita ja pakko taas todeta jotta voihan murheen kryyni meidän pikku monsteria. Halvalla et hyvää saa jos käytetyistä autoista puhutaan, mutta pysytään ainakin tiellä jos ei muuta.

Voihan ihottuma

Keskiviikon lääkärineuvola olikin varsin mielenkiintoinen ja kaikkea muuta kuin antoisa reissu. Pyysin päästä aikaisemmin koska Tuhinan poskissa on ajoittain todella pahan näköistä ihottumaa. Terkkarin kanssa kaikki oli ok, täysimetyksellä jatketaan ja hän kannusti vaatimaan lähetettä iho- tai lastenpolille ja allergiatesteihin.

Lääkärin mielestä voitaisi alkaa maistattamaan soseita, mutta kun yritin inttää vielä allergioista niin hän ei sanonut muuta kuin että nyt itse sulkisin ensin tomaatin ja sitten paprikan viikoksi pois ja pitäisin ruokapäiväkirjaa. Laskettiin tänään puoliskoni kanssa että viimeksi olen paprikaa syönyt viime lauantaina, eli sille tuskin Tuhina on allerginen ja tomaattimurskaa oli tiistaina spaghetti kastikkeessa mutta tuoreena viime lauantaina.

Koitin kysellä vehnänkin perään että kannattaako alkaa vehnättömälle tai täysin gluteenittomalle dietille - ei tomaatti ja paprika vain. Mun päässä vilkkuu vain kysymysmerkkejä. Ja vielä koitin inttää että voidaanko saada lähetettä eteenpäin ja vastaus oli ettei kukaan ota meitä vastaan jos se on atooppista. (No kai olisi pakko ottaa jos oltaisi saatu lähete?) "Prick-testejä kukaan ei tee ja verikokeisiin ei noin pieneltä voi ottaa niin paljoa verta plus että ne testit ei edes näytä mitään näin pieneltä." Ja maidon saan ottaa takaisin kun ei siitä maidottomasta kerta kuukaudessa ollut apua. Koitin vielä inttää että minkä ikäisenä sitten voitaisiin päästä allergiatesteihin ja jäin ilman vastausta.

Rasvoista sentään oltiin yhtämieltä lääkärin kanssa. Nyt käytössä olleet Aqualan, Aqualan L ja Bepanthen ovat auttaneet säärien ja käsivarsien ihottumiin ja selästä ihon kuivuus on kadonnut kokonaan. Mutta ne posket. Mun oli tarkoitus pyytää rasvaresepti mutten oikein tiennyt mihin rasvaan se nyt olisi ollut fiksua pyytää, mietin kuitenkin ääneen että seuraavaksi kokeilisin Ceralan tai Ceralan Plus rasvoja. Saatiin resepti Ceralan Plusssaan ja käsky ostaa Sibicorttia, koska se tulee halvemmaksi ilman reseptiä.

Apteekista kerrottiin että kannattaa ostaa molemmat ilman reseptiä koska Ceralanin reseptissä ei lue pitkäaikaisen ihosairauden hoitoon, joten se siitä hyödystä sitten. Ja Sibicort taas olisi tullut halvemmaksi reseptin kanssa (tosin nyt rehellisyyden nimissä täytyy sanoa etten muista että saiko halvemmalla vain isomman tuubin ja sen takia se tulee halvemmaksi ilman reseptiä kun Tuhinan poskiin viikon kortisonikuuri ei varmaan kovin isoa tuubia tarvitse).

Pyysin myös lääkärin todistuksen vauvauintia varten koska meiltä jää nyt ensimmäinen kerta väliin noiden poskien takia. Onneksi Tuhinaa ne ei tunnu härnäävän, tai ainakaan hän ei niitä raavi jatkuvasti.

Soitin apteekkiin keskiviikkona, mutta unohdin torstaina käydä siellä. Ei me silti ilman rasvoja jääty. Sain äitikaverilta Foreverin Aloe Vera Gelly näytteitä ja Aloe Propolis Cremen jämäpurkin testiin. Eihän nekään nyt yhdessä yössä Tuhinan poskia paranna, mutta onpahan näin luonnonlääkkeenä testattu. Nyt olen laittanut Propolista eilen päivällä ja yöksi ja tänään aamulla, päikkäreiden jälkeen ja yöksi. Ja itseasiassa vaikka ihottumat pahan näköiset ovatkin niin nyt poskien iho on minun silmääni huomattavasti pehmeämmän ja rauhoittuneemman näköinen. Puoliskoni myös totesi että tuo rasva näyttäisi toimivan. Ja Tuhinan posket myös tuoksuu aivan ihanalta tuon Propoliksen jäljiltä!

Eiköhän me ensiviikolla päästä uimaankin. Taidan jättää Sibicortin apteekkiin ja ostaa itsellekin tuon Propoliksen. Nyt vaan sitä ruokapäiväkirjaa että selviäisi myös se syy, nyt kun oireeseen on näyttänyt löytyvän hoitokeino.

Ps. Itsehoitoapteekin linkistä Sibicortin kohdalta selvisikin että muistelin oikein tuubin koon vaikuttavan korvaukseen.

Ceralan, Ceralan Plus, Sibicort, Aloevera Gelly tuubi ja Propolis tuubi kuvat pöllitty, alkuperäiset sivut linkeissä.