Ja sehän muuten unohtui. Kerkesin juuri päästä vauhtiin. Kun laitoin Unelmalaatikon kiinni kesäkuussa ja sain pikkuisen huokaista rahastressin kanssa, päätin alkaa käyttää enemmän aikaa itseeni. Mulla oli kolme tavoitetta: juosta 800 m kahteen minuuttiin, saada spagaati pohjaan ja 10 puolapuu linkkaria. Kesällä nyt tuli touhuttua paljon lasten kanssa ja juoksutavoitteen otin vasta loppukesästä. Sitten katsoin mun kenkiä ja totesin että näillä ei muuten juosta ja aloin rullaluistella.
Lasten kouluarjen alkaessa syksyllä aloinkin käymään useamman kerran viikossa aurinkoisilla rullaluistelulenkeillä. Muutaman yrityksen jälkeen löysin hyvän 10 km lenkin ja pikkuisen pidemmästi kun luisteli, pääsi ystävän luokse. Se oli parasta loppukesän liikuntaa.
Käytiin myös ystävän ja hänen kaveriporukkansa kanssa syyskuussa inbody-mittauksessa. Edellisestä mittauksesta oli vierähtänyt hetkinen aikaa ja tää oli tosi mielenkiintoinen! Tuon syyskuisen mittauksen jälkeen varattiin heti kaikille uusi mittaus joulukuuhun, mutta sinne mie en sitten päässytkään.
Mittaus vahvisti sitä minkä jo tiesinkin tähän kroppaan tarvitaan lisää lihaksia ja rasvaa. Toisaalta ei haittaa, että joulukuun mittaus jäi välistä, koska en olisi kovin suurta muutosta varmaankaan saanut siihen mennessä.
Nyt kun on helppo hengittää ja hymyillä, tekee taas mieli liikkua huonompienkin yöunien jälkeen. Niin kauan kun maassa on lunta, taidan keskittyä lenkkien osalta kävelyyn. Vaikka kyllä mä huomaan aamuisin juoksevani kahta pulkkaa vetäen puolet matkasta päiväkotiin. Spagaatiin haastoin kaverin mukaan, että kesän alkaessa venyisi taas spagaati pohjaan. Edellisen kerran se oli millien päässä varmaan ennen Kirpun raskautta.
Tuota tosi kovaa 800 m juoksua en oikeastaan edes ehtinyt alkaa harjoitella, pidän sen takaraivossa kuitenkin, kaikki muu lenkkeily tukee kuitenkin sitä ja mulla on edelleen se soittolista tallessa, jonka biisit valitsin bpm mukaan joka vastaisi tuota juoksuvauhtia.
Linkkaritavoitteeseen pääsin!
Marraskuuhun mennessä jaksoin tehdä 10 puolapuu linkkaria, joista 3-5 meni täysin puhtaasti suorin jaloin vaakaan! Oli muuten jännä tunne, kun luulin että mulla olisi keskivartalo ihan rupukunnossa, niin ensimmäisen kerran jälkeen totesin että mulla loppui reisistä voima. Tässä olikin noin 3 kk tauko puolapuissa roikkumiseen ja tällä hetkellä saan ensimmäiset kolme täristen suorin jaloin vakaan ja loput 7 menee polvet väkisin kevyesti koukkuun, mutta edelleen se kymmenen vielä nousee!
Siellä futistreeneissä ehdin käydä syksyllä kaksi kertaa, menisin kyllä mieluusti takaisin, mutta tällä hetkellä meillä on tuplabookkaus Nupun treenien kanssa. Kyllä mä sinnekin vielä takaisin menen.
Miten sun viime vuoden tavoitteiden kanssa kävi? :)
Lähetä kommentti
Ihana yllätys, kiitos kommentista !